Seurustelin pojan kanssa jonkusen kuukauden ja pistin sitte välit poikki, sillä Hän olikin vain teeskentelijä (teeskenteli olevansa muuta kuin mitä oli). Itsekin sen tunnusti.
Ilmeisesti Hän ei tajunnut että olimme pistäneet poikki; Rupesi soittelemaan, lähettelee viestei, pyysi kylään ja ulos ja kutsu kullaks ja ties miks -.-
Sanoin seuraavaks jyrkästi etten halunnu enää olla tekemisissä Hänen kanssaan ja luulin nyt tehneeni asiat selväksi. Mutta ehei; Soittelu, viestittely ja ulos kutsuminen jatkui vieläkin ja Hää pyys et alotettas alust!
Koulussakin kun joudun olemaan sen kanssa vaik suunnistamas, se häplii ja puhuu kuin oltais yhes.
MITÄ MÄ TEEN, et se vihdoinki ymmärtäis?!! Haluun siitä eroon ja heti.
Ilmeisesti Hän ei tajunnut että olimme pistäneet poikki; Rupesi soittelemaan, lähettelee viestei, pyysi kylään ja ulos ja kutsu kullaks ja ties miks -.-
Sanoin seuraavaks jyrkästi etten halunnu enää olla tekemisissä Hänen kanssaan ja luulin nyt tehneeni asiat selväksi. Mutta ehei; Soittelu, viestittely ja ulos kutsuminen jatkui vieläkin ja Hää pyys et alotettas alust!
Koulussakin kun joudun olemaan sen kanssa vaik suunnistamas, se häplii ja puhuu kuin oltais yhes.
MITÄ MÄ TEEN, et se vihdoinki ymmärtäis?!! Haluun siitä eroon ja heti.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Jospa et vastaisi hänen soittoihinsa ja viesteihinsä? Ainakin tekstisi perusteella vaikuttaa, että vastaisit hänelle...
Ja suunnistuksessa.. etkö voi olla kenenkään muun seurassa, jolloin hän ei ehkä kehtaisi tulla häplimään?
Elleivät nämä auta, sido hänet puuhun ja uhkaile aseella. (ei kirjaimellisesti)
Jos löytyy isompia kavereita ku se ni sano niille että käy sanomassa että et oo kiinnostunu.....