Mitä tällä Ncc:llä ja Espoon Kaupungilla on yhteistä?Oliko tämä Espoon ja Ncc:n yhteinen suunnitelma tuhota kahden vanhuksen koti näin?
Näin meitä Suomalaisia hölmöjä käytetään hyväksi ja jos ei hyväksytä tosiasioita niin meidät jyrätään,eikä meinata.
Moniko ostaa talonsa Ncc:ltä tai sellaista missä tämä kyseinen firma on rakentajana?Kyllä on laatu kaukana Ncc:ltä nyt!!
Ncc saisi kärsiä tästä eikä vanhukset,jotka eivät millään tavoin voineet puolustautua asioissa isoja pamppuja vastaan.
ESPOO JA NCC voi haistaa pitkän huilun ja NCC voi vetää viemäristä kaikki asiansa.
Pitää olla kaheli joka viellä NCC:llä työskentelee.
Näin meitä Suomalaisia hölmöjä käytetään hyväksi ja jos ei hyväksytä tosiasioita niin meidät jyrätään,eikä meinata.
Moniko ostaa talonsa Ncc:ltä tai sellaista missä tämä kyseinen firma on rakentajana?Kyllä on laatu kaukana Ncc:ltä nyt!!
Ncc saisi kärsiä tästä eikä vanhukset,jotka eivät millään tavoin voineet puolustautua asioissa isoja pamppuja vastaan.
ESPOO JA NCC voi haistaa pitkän huilun ja NCC voi vetää viemäristä kaikki asiansa.
Pitää olla kaheli joka viellä NCC:llä työskentelee.
Vastaukset 10
Vanhimmat
YIT on kyllä vielä enemmän kusettaja
Espoon kaupungilla ei ole asiassa muuta tekemistä kuin että se on jokus 80-luvun alussa tehnyt ko. tonttia koskevan kaavamuutoksen. Kaavamuutoksessa useita omakotitontteja yhdistettin yhdeksi kerrostalotontiksi. Tontin tehokkuusluku eli rakennusoikeus tietysti nousi. Espoon kaupunginvaltuusto on hyväksynyt kaavan aikanaan, että sitä sitten sopii osoittaa syyttävällä sormella, jos jotain tarvitsee osoitella. Mainittakoon vielä, että tonttien omistajat (Förstit muiden mukana) suostuivat ko. kaavamuutokseen, joka nosti tietysti maan arvoa. Kun Salpa sitten hankki omistukseensa enemmistöosuuden ko. kerrostalotontista, se teki lunastusvaatimiuksen, mutta jätti kuitenkin homman kesken ja lunastushakemus raukesi. Försteille tarjottiin sittemmin mahdollisuutta kaavamuutokseen, jossa heidän omistamansa määräala ko. kerrostalotontista olisi erotettu omaksi tontiksi (ok-talotontiksi), mutta he eivät suostuneet siihen. En yhtään osaa kuvitella, mitä heidän mielessään liikkui, kun heille ei kelvannut mahdollisuus turvata omistamansa maapalan hallinta kokonaan ja täysin itsellään. Suostuminen olisi taannut heille mahdollisuuden itse päättää tontin myynnistä tai myymättä jättämisestä ja he olisivat voineet asua talossaan niin kauan kuin haluavat. Jos tontti oltaisiin erotettu takaisin ok-tontiksi, olisi sen rakennusoikeutta tietysti laskettu, eihän omakotitalon tontilla voi olla kerrostalon tonttitehokkuutta, sehän on selvä. Ko. järjestely ei vaan Försteille sopinut.
Kun NCC oli saanut omistukseensa Salpalle kuuluneen enemmistöosuuden tontista, se halusi ostaa myös Förstin tontin, mutta nämäpä eivät myyneet. Lunastuslaki kuitenkin antaa yksiselitteisesti enemmistöosuuden omistajalle oikeuden lunastaa myös vähemmistöosuus, joten kun neuvottelut eivät johtaneet mihinkän, NCC käynnisti lunastusmenettelyn ja paikallinen maanmittari toteutti sen. Tuomarilla on mahdollisuus tulkita lakia, muttai keksiä uutta. Tuomioistuin myös määrittelee lunastuskorvauksen, joka on täysi korvaus. Valituskierrostenkin jälkeen lopputulos oli se, että NCC sai luvan lunastaa ko. määräalan ja yhtiö tallettikin lunastussumman lääninhallituksen tilille. Se on Förstien nostettavissa koska tahansa. Kun lunastus oli lainvoimainen, siitä tehtiin myös merkintä kiinteistörekisteriin. Tontin omistaja oli vaihtunut. Försteillä oli runsaasti aikaa muuttaa pois NCC:n omistamasta talosta - he eivät muuttaneet, joten NCC, joka halusi käyttää tonttia siihen tarkoitukseen johon se oli (asemakaavassa) tarkoittukin eli kerrostalon rakentamiseen, käynnisti toimet Förstien häätämisesksi talosta.
Häädot suorittaa paikallinen kihlakunnanvouti eikä sillä ole mahdollisuutta valita tehtäviään eikä siinä vaiheessa enää voi tulkita lakia ja pykäliä. Asia on tutkittu ja päätökset on tehty, ei niiden käsittelyä jatketa iankaiken. Ei voida jatkaa. On päätösten toimeenpanon vuoro. Vouti pyysi Espoon poliisilta virka-apua, koska vastustusta oli ilmeisesti tiedossa. Espoon poliisi joutuu antamaan voudille virka-apua pyydettäessä eikä sekään voi valita tehtäviään. Häätöä suorittava kihlakunnanvouti ei yleensä saa kiitosta työstään, ei nytkään. Sille vaan ei voi mitään.
On sinänsä ihailtavaa, että ihminen puolustaa oikeuksiaan. Joskus voittaa, joskus häviää. Voiko ihminen joskus tulla niin viisaaksi, että tajuaa hävinneensä ja tunnustaa tosiasiat? Vai kannattaako jääräpäisesti jatkaa, vaikka mitään mahdollisuuksia voittoon ei enää ole ja jatkaminen vain pahentaa omaa tilannetta? Kun asiat on käsitelty kaikissa mahdollisissa oikeusasteissa, ei juurikaan enää ole mitään tehtävissä. Jos toinen osapuoli aktiivisesti tarjoaa mahdollisuutta neuvotteluun, tarjoukseen kannattaa tarttua.
Korkein oikeus ei ota riita-asiaa käsiteltäväkseen vain sillä perusteella, että alempien oikeusasteiden tuomio ei miellytä.
Häädetyt olivat vanhoja ihmisiä. Kun ihmisiä ei kuitenkaan iän perusteella saa syrjiä, niin pitäiskö sitten suosia?
Mitä, jos ko. kerrostalotontin enemmistöosuuden olisikin omistanut Espoon kaupunki (Espoonkruunu Oy), joka olisi päättäväisesti halunnut rakentaa siihen vuokrataloyhtiön? Förstien kannalta lopputulos olisi helposti muodostunut samanlaiseksi, olisiko meteli ollut sama?
NCC ei ole syyllistynyt mihinkään laittomuuksiin ko. lunastus- ja häätöasiassa. Lunastuslaki on säädetty perustuslain säätämisjärjestyksessä, joten sillä on eduskunnan laajan määräenemmistön tuki takanaan. Asemakaavat tehdään siksi, että maankäyttöä suunnitellaan. Asemakaavan toteuttaminen katsotaan sellaiseksi yhteiseksi hyväksi, jonka toteuttamiseksi voidaan käyttää (ja käytetänä) pakkokeinojakin.
Sanotaan, että jos haluaa herättää sympatiaa, kannattaa valita kuvaan mukaan joko koira, lapsi tai nainen. MOT valitsi vanhukset. Näyttää sekin toimivan, kun vastassa on "iso ja ilkeä rakennusliike, joka häätää mummot ja papat torpistaan".
En yhtään ihmettele, että NCC ei langennut MOTin toimittajien ansaan, vaan valitsi viisaan tien ja hoitaa itse oman tiedoituksensa ilman vastapuolen tarkoitushakuista häirintää. Tutkivassa jounalismissa kun on yleensä se heikkous, että se tutkii laput silmillä ja vain toiselta puolelta. Asioissahan on yleensä vähintään kaksi puolta. Tutkiva journalisti yuo esiin vain sen puolen, mikä tuottaa itselle eniten hyötyä, sympatiaa ja repäisevämmät otsikot. Filosofi Nietzschenkin mukaan "avaruudessa olevat esineet näyttävät erilaisilta, kun niitä tarkastelee eri puolilta".
Ja viestin kirjoittajan palkan maksaa NCCCP
Erehdyt, poika hyvä.
Seuraavaksi varmaan laitat kirjoitukseni kateuden piikkiin.
Ja sitten väität minun olevan päästäni vialla.
heittäköön ensimmäisen kiven: "Maaoikeus määräsi tontin hinnaksi kaksi vuotta sitten 149.500 euroa, mikä summa talletettiin Förstien tilille. Maaoikeudessa Matti Försti vaati tontistaan 3.271.436,77 euroa. (Maaoikeuden päätös 22.11.2004)" http://www.ncc.fi/Infoa/2006/fi_FI/tapaus_MOT_taustat/
Vaikka lainaus onkin isonpahanfirman nettisivuilta sekä sen enempää ottamatta kantaa määrättyyn korvaussummaan, niin älkää nyt hyvät ihmiset sinisilmäisesti uskoko, että isopahafirma olisi vienyt entistä toimittajaa kuin markan munkkia. Jos kyseessä olisi ollut tavallinen tanetaatelintallaaja, niin olisiko MOTia edes tajuttu kutsua paikalle?
Olen lukenut isonpahanfirman nettisivulta tuon entisen toimittajan kirjeen Espoon kaupunginhallituksella. Kirjeen tekstiksi päätynyt ulosanti on aika vaikeaselkoista ja sanoisinko kehittymätöntä. En yhtään tiedä, missä aviisissa kirjoittaja on leipänsä tienannut, mutta toimittajalta ja kirjailijalta odottaisin hiukan selkeämpää ja kehittyneempää kielenkäyttöä.
Ehkä MOT tai kuka tahansa kutsutaan paikalle, kun pelimerkit ovat lopussa ja game näyttää olevan over? Ja mitä MOTin kutsumisesta oli hyötyä? Aika näyttää, mutta tällä hetkellä faktat ovat, että sen 1000 neliötä(kin) omistaa NCC, joka rakentaa siihen kerrostalon. Talon entiset asukkaat asuvat jossain ja heitä odottaa 149.500 euron korvaus talostaan ja määräalastaan. Eikä enempää.
mainitun kirjeen ja hieman samanlainen käsitys ontuvasta runoratsusta jäi minullekin. Ehkä toimittajana ollessaan hänen linjansa on ollut enemmän taiteellinen ilmaisuvapaus kuin asiatyyli.
Ehkä en? Nimittäin uuden asunnon. Jos on NCC :n rakentama, tarjoan sen mitä parhaaksi katson. Jos ei ole riittävä summa myyjälle, sitten ostan jonkun toisen yhtiön rakentaman. Mukava keksintö tämä markkinatalous. Saa itse valita mistä ja keneltä ostaa. Hintahan on loppujen lopuksi vain hintapyyntö. Todellinen hinta on se mitä jostain kaupantekohetkellä maksetaan, paitsi apteekissa. Minä en maksa pyynnöistä latin latia. Pyyntöjä saa ilmaiseksikin.
Molemmat, sekä Espoon kaupunki että NCC totesivat että asiaa olisi pitänyt tutkia tarkemmin, ja että häätö olisi pitänyt tehdä toisin.
Jotain hyvää on se, että nyt mietitään lakiuudistusta aiheesta.
Olen ehdottomasti sitä mieltä että kerrankin aktiiviset kansalaiset ovat saaneet jotain aikaan! Hienoa työtä!
Espoon kaupungin päätä vaaditaan vadille, mutta einakin mulle on jäänyt epäselväksi se, millä konkreettisella tavalla kaupunki näiden vaatijoiden mielestä on ylipäänsä osallinen asiaan? Toki Espoon kaupunginvaltuusto on kaavamuutokset hyväksynyt, mutta siitähän on aikaa vaikka kuinka eikä kukaan arvostele että siinä päätöksessä olis jotain vilunkia?