Syksy?
Loskaako?
mustaako?
kylmää ja pakkastako?
No ei.
Kirjavia lehtiä.
Kynttilän valoa.
Lämpöä rakkaan vieressä.
Syksy henkii kypsää rakkautta,
lämpöä ja lempeä.
läheisyyttä..
iän tuomaa viisautta.
Kuin kuulas omppu kasteisessa maassa..
Kanttarelli sammalikossa..
Harmaa kelo erämaassa.
Jotakin elämää väkevämpää ja viisampaa,
sanatonta harmoniaa..
ja vahvaa yhtenkuuluvaisuuden tunnetta.
Sitä on syksy.
-samanlaista,kuin aikuinen rakkaus-
Loskaako?
mustaako?
kylmää ja pakkastako?
No ei.
Kirjavia lehtiä.
Kynttilän valoa.
Lämpöä rakkaan vieressä.
Syksy henkii kypsää rakkautta,
lämpöä ja lempeä.
läheisyyttä..
iän tuomaa viisautta.
Kuin kuulas omppu kasteisessa maassa..
Kanttarelli sammalikossa..
Harmaa kelo erämaassa.
Jotakin elämää väkevämpää ja viisampaa,
sanatonta harmoniaa..
ja vahvaa yhtenkuuluvaisuuden tunnetta.
Sitä on syksy.
-samanlaista,kuin aikuinen rakkaus-
Vastaukset 2
Vanhimmat
Luen uudelleenkin.
Hmmmm, hänestäkin kumpuaa kaunista runoutta :)
Syksy,
ei loskaa.
Kylmä -
ei pakkasta.
Kynttilän lepattava liekki,
ja rakkaan syliin kaipuu.
Kuulaassa yössä
hiljaisuuden varjoissa
vain sydämeni hiljaa
itkee.
Itku
on sirpaleita sydämeni
siruja, säröjä
rakkauden.
Ja syksy kuiskaa kasvoilleni,
elä ja ole
rakasta kun vielä voit.
Kiitos Ottis ihanasta runostasi.
Leppeää pyhäpäivää.