Luettuani täältä teidän kirjoituksianne, päätin rohkaista mieleni ja jakaa teidän kanssanne omat kokemukseni.
Ensimmäinen minkä muistan,oli silloin kun olin 6-vuotias.Olimme kummitädilläni käymässä oulussa,hän asuu sellaisessa vanhassa kartanossa.Olimme äitini ja kummitätini kanssa keittiössä,kun huomasin vanhan harmaan naisen kävelevän seinästä ulos keittiöön,hänellä oli yllään todella vanha mekko,jonka päällä esiliina.kasvot olivat ilmeettömät.Hän käveli huoneen poikki,katsoi kokoajan suoraan eteensä ja katosi jälleen seinään.Olin niin pieni etten ymmärtänyt pelätä näkemääni,mutta kaiken muistan vielä kuin eilisen.Hieman tästä myöhemmin kävi ilmi,että äitini ja kummitätini eivät olleet nähneet tätä naista,mutta eräs pieni poika oli myöhemmin nähnyt samassa keittiössä myös harmaan naisen,joka oli kadonnut seinään.Jostain syystä vain lapset olivat siis hänet nähneet,liekö syynä jonkilainen ihmisen herkkyys siinä iässä?
Vuosia kului,olin noin 15-vuotias,kun seuraavan kerran alkoi jälleen tapahtua.Asuin silloin vielä vanhempieni luona,meillä on vanha iso omakotitalo.Ja kuten muutkin ovat täällä kertoneet,niin myös meidän talossamme kuuluu jatkuvasti askelia,varsinkin iltaisin/öisin.Ja aina sellainen tunne,että joku tuijottaa.Mutta eräänä yönä,heräsin siihen että huone oli täynnä pelkoa.Tiedän että kuulostaa omituiselta,mutta en osaa muutoin kuvailla tunnetta.Avasin varovasti silmäni,ja tunsin kuinka jokin oli takanani,sen jälkeen en pystynyt enää liikkumaan.yritin kääntyä ympäri katsoakseni mitä takanani oli,mutta se oli mahdotonta,tämä jokin oli lamaannuttanut minut niin,etten kyennyt liikkumaan,olin kauhuissani ja yritin rimpuilla ja luulin että olin halvaantunut.Pystyin vain räpyttämään silmiäni.En osaa yhtään sanoa,kauanko tätä tilannetta kesti sillä minulla meni täysin ajan ja paikan taju.
Jälleen kului aikaa,ehkä noin vuoden verran.Asuin vieläkin vanhemmillani,ja nukuin omassa huoneessani.Heräsin siihen,että kuulin askelia huoneestani.Avasin silmäni,ja sänkyni vieressä seisoi mies.Hän oli noin keski-ikäinen,hänellä oli pitkä parta,pitkä takki päällään,ja sellainen "suippo" hattu päässään,ja hän oli väriltään vihreä.Kyllä,luit aivan oikein.Hän oli päästä varpaisiin vihreä ja väri oli hieman hohtavaa.Jostain syystä en pelännyt häntä ollenkaan,vaikka voisi hyvin luulla että saisi aikamoisen sätkyn jos tuollaisen näkee herätessään,mutta hänestä väreili jotakin "ystävällistä". Itseasiassa hänen läsnäolonsa tuntui ihan hyvältä.Katselin miestä hetken aikaa,ja käänsin kylkeäni ja jatkoin nukkumista.En ole koskaan nähnyt häntä enää sen jälkeen.
Jälleen kului vuosia,taisin olla 18.Asuin eri kaupungissa,vuokra-asunnossa.Huomasin siellä,että iltaisin makuuhuoneeni ovi liikkui itsekseen eteenpäin ja taaksepäin,hitaasti.Mitkään ikkunat eivät olleet auki.Eräänä yönä koitan jotakin,todella järkyttävää.Heräsin siihen,että seinän takaa kuului jyrinää.Yritin nukkua siitä huolimatta,mutta ääni vaan koveni.Sänkyni oli aivan seinän vieressä,ja tunsin kuinka jyrinä siirtyi seinän läpi minun huoneeseeni.Ääni oli aivan järkyttävän kova,kuulosti siltä kuin iso rekka olisi "römpöttänyt" sänkyni vieressä.Olin kauhuissani ja katsoin ylös.Katon rajassa leijui sellainen läpinäkyvä/väritön ja muodoton väreily,tai se siis muutti koko ajan muotoaan väreilyn mukaan ja jyrisi samalla julmetulla äänellä.pelkäsin niin paljon että luulin saavani sydänkohtauksen.Sitten sen värinä voimistui,ja se alkoi liikutella minua oman värinänsä tahtiin,ensin hitaasti ja sitten kovempaa ja vielä kovempaa.Luulin kuolevani,pelko oli niin kova.Varmaan pyörryin,sillä en voi sanoa kauanko tuota kesti.Ajan ja paikan taju meni täysin.
Tästä kului noin puoli vuotta,ja muutin toiseen asuntoon.Siellä jonkun aikaa asuttuani,aloin huomata ihmisen tai jonkun vastaavan varjon usein olohuoneessani.Se liikkui siellä kävelyvauhtia.Ja tunne ei ollut mitenkään kovin mukava.Myös asunnon vessan peilissä oli jotakin hyvin epämukavaa,aina kun siihen katsoi,tuntui kuin joku/jokin olisi seissyt takanani.Loppujen lopuksi otin ja vein peilin pois.Myös tavaroitani katosi tuossa asunnossa usein.Eräänä päivänä etsin kampaani vaikka kuinka kauan,eikä sitä löytynyt mistään.Hetken päästä se oli keskellä keittiön pöytääni,jossa se ei todellakaan aiemmin ollut,eikä asunnossa ollut muita.Eräänä yönä tässä samaisessa asunnossa heräsin siihen,että joku laittoi stereot päälle ja väänsi ne täysille.Huoneessa ei ollut muita ja kaukosäädin oli toisella puolella huonetta.Ja sitten,eräänä aamuna,koin elämäni pahimman herätyksen.muistan että kello oli noin 8 aamulla.Koira oli erittäin levoton.Tunsin jälleen kuinka jokin oli takanani.Ja vielä oudompaa,tunsin pitkin selkääni miten se liikkui,eteenpäin ja taaksepäin.Yritin kääntyä ympäri,mutta minut oli jälleen jotenkin lamaannutettu,enkä voinut liikkua.Olin kauhuissani ja yritin rimpuilla,mutta kykenin liikuttamaan vain silmiäni.Yhtäkkiä tämä jokin alkoi puhua minulle.En ymmärtänyt sanaakaan,mutta se kuulosti ehkä hieman latinalle.Koira haukkui vimmatusti pöytäni alla,ja sitten se vinkaisi ja oli hiljaa.En tiedä mitä se teki sille.Se puhui hieman sen kuuloisesti,kuin se olisi riimitellyt,eikä vain jutellut,tai aivan kuin olisi sanellut jotakin loitsua.En osaa kuvailla sitä tämän paremmin.Yritin huutaa,mutta minusta ei lähtenyt pihaustakaan.Olin aivan kauhuissani,pelko oli jälleen niin kova,että olin varma että kuolen.Muistan,että toistin mielessäni: Jos olet pahasta,jeesuksen kristuksen nimeen poistu,ja pyydän että pääset valoon". toistin tätä kauan,ja jossain välissä tunsin jälleen selkääni pitkin kuinka se nousi ylöspäin.Tästä ehkä noin puoli tuntia makasin silmät visusti kiinni sängyssäni ja tärisin.Sitten avasin silmäni ja käännyin katsomaan koiraa,se makasi aivan hiljaa päydän alla.istuin vielä tunnin sängylläni ja kelasin mielessäni tapahtunutta,en uskaltanut nousta ylös.Sitten soitin vanhemmilleni ja kerroin tapahtuneen ja itkin puhelimessa,tunteeni olivat aivan sekaisin,en tiennyt mitä ajatella.Hieman myöhemmin muutin pois asunnosta.
Tästä jälleen noin vuosi eteenpäin,seuraavassa asunnossani,heräsin yöllä outoon sirinään.Avasin silmäni,ja nousin istumaan sängylläni.Kuuntelin kuinka tämä outo sirinä liikkui pitkin huonettani.Ketään ei näy,vain tämä ääni.Se liikkui pitkin makuuhuonettani,ja kävi välillä keittiön puolella.Tätä kesti noin parin tunnin verran.Minua pelotti ja vedin peiton korviini ja pistin silmät kiinni.Jossain välissä nukahdin,ja heräsin uudelleen tähän sirinään.Käänsin kylkeäni ja olin kasvot seinäänpäin.Pidin silmiäni kiinni ja toivoin että tuo ääni loppuisi ja että tuo jokin menisi pois.Sitten sirinä lakkasi,ja peittoani alettiin repiä.Pelkäsin hirveästi ja revin peittoani takasin kauhuissani.Sitten kuulin jälleen puhetta.Se oli tämä sama ääni ja puhui jälleen tätä latinan kuuloista kieltä.En tietenkään ymmärtänyt sanaakaan.Mutta tälläkertaa se kuulosti siltä,kuin sillä olisi ollut jotakin asiaa minulle,äänen sävy oli ehkä hieman kiukkuinen.Sain revittyä peittoni takaisin ja ketään ei näy.Käyn makuulleni sänkyyni,ja hetken päästä tunnen,kuinka se tuli selästäni vartalooni.olimme siis "limittäin" kropassani,tai molemmat vartalossani yhtäaikaa,en osaa kuvailla paremmin.Se ei sattunut,tuntui todella oudolta.Tämä jokin oli sisälläni hetken,ja yritin huutaa mutta minusta ei lähtenut pihaustakaan.Yritin rimpuilla enkä jälleen voinut liikkua,vain silmiäni saatoin liikuttaa,ei mitään muuta.Tätä kesti hetken aikaa,ja sitten tunsin kuinka se lähti,jälleen selkäni kautta pois.Se tuntui ehkä pieneltä tuulahdukselta,mutta ei kuitenkaan.Olin niin kauhuissani tästä,että minulta meni varmaan taju,sillä seuraavaksi muistan vain,kuinka heräsin aamulla,ja olin pitkään järkyttynyt yön tapahtumista.Tästä hieman myöhemmin,muutin jälleen uuteen asuntoon.
Nyt,olen 22-vuotias,ja tässä nykyisessä asunnossani on ollut vain sellaisia pieniä tuulahduksia,kun mikään ikkuna ei ole ollut auki.Saa nähdä,mitä kaikkea on vielä edessä.
Kiitoksia kaikille,jotka jaksoivat lukea tämän kaiken,ja kirjoitin tämän siinä toivossa jos jollain teistä olisi samanlaisia kokemuksia tai jos joku osaisi minulle kertoa mitä nämä ovat tai mistä nämä johtuvat.Kiitän oikein paljon jo etukäteen.
Ja vannon,että joka ikinen sana minkä kirjoitin on täysin totta,ja olen ollut täysin hereillä ja selvinpäin näissä tilanteissa,ja toivon myös että ne,jotka eivät usko näihin asioihin tai eivät ole kokeneet vastaavaa eivät olisi pilkaamassa/nauramassa,koska nämä ovat vakavia asioita ja niillä on todella ollut suuri vaikutus elämääni.Kiitos.
Ensimmäinen minkä muistan,oli silloin kun olin 6-vuotias.Olimme kummitädilläni käymässä oulussa,hän asuu sellaisessa vanhassa kartanossa.Olimme äitini ja kummitätini kanssa keittiössä,kun huomasin vanhan harmaan naisen kävelevän seinästä ulos keittiöön,hänellä oli yllään todella vanha mekko,jonka päällä esiliina.kasvot olivat ilmeettömät.Hän käveli huoneen poikki,katsoi kokoajan suoraan eteensä ja katosi jälleen seinään.Olin niin pieni etten ymmärtänyt pelätä näkemääni,mutta kaiken muistan vielä kuin eilisen.Hieman tästä myöhemmin kävi ilmi,että äitini ja kummitätini eivät olleet nähneet tätä naista,mutta eräs pieni poika oli myöhemmin nähnyt samassa keittiössä myös harmaan naisen,joka oli kadonnut seinään.Jostain syystä vain lapset olivat siis hänet nähneet,liekö syynä jonkilainen ihmisen herkkyys siinä iässä?
Vuosia kului,olin noin 15-vuotias,kun seuraavan kerran alkoi jälleen tapahtua.Asuin silloin vielä vanhempieni luona,meillä on vanha iso omakotitalo.Ja kuten muutkin ovat täällä kertoneet,niin myös meidän talossamme kuuluu jatkuvasti askelia,varsinkin iltaisin/öisin.Ja aina sellainen tunne,että joku tuijottaa.Mutta eräänä yönä,heräsin siihen että huone oli täynnä pelkoa.Tiedän että kuulostaa omituiselta,mutta en osaa muutoin kuvailla tunnetta.Avasin varovasti silmäni,ja tunsin kuinka jokin oli takanani,sen jälkeen en pystynyt enää liikkumaan.yritin kääntyä ympäri katsoakseni mitä takanani oli,mutta se oli mahdotonta,tämä jokin oli lamaannuttanut minut niin,etten kyennyt liikkumaan,olin kauhuissani ja yritin rimpuilla ja luulin että olin halvaantunut.Pystyin vain räpyttämään silmiäni.En osaa yhtään sanoa,kauanko tätä tilannetta kesti sillä minulla meni täysin ajan ja paikan taju.
Jälleen kului aikaa,ehkä noin vuoden verran.Asuin vieläkin vanhemmillani,ja nukuin omassa huoneessani.Heräsin siihen,että kuulin askelia huoneestani.Avasin silmäni,ja sänkyni vieressä seisoi mies.Hän oli noin keski-ikäinen,hänellä oli pitkä parta,pitkä takki päällään,ja sellainen "suippo" hattu päässään,ja hän oli väriltään vihreä.Kyllä,luit aivan oikein.Hän oli päästä varpaisiin vihreä ja väri oli hieman hohtavaa.Jostain syystä en pelännyt häntä ollenkaan,vaikka voisi hyvin luulla että saisi aikamoisen sätkyn jos tuollaisen näkee herätessään,mutta hänestä väreili jotakin "ystävällistä". Itseasiassa hänen läsnäolonsa tuntui ihan hyvältä.Katselin miestä hetken aikaa,ja käänsin kylkeäni ja jatkoin nukkumista.En ole koskaan nähnyt häntä enää sen jälkeen.
Jälleen kului vuosia,taisin olla 18.Asuin eri kaupungissa,vuokra-asunnossa.Huomasin siellä,että iltaisin makuuhuoneeni ovi liikkui itsekseen eteenpäin ja taaksepäin,hitaasti.Mitkään ikkunat eivät olleet auki.Eräänä yönä koitan jotakin,todella järkyttävää.Heräsin siihen,että seinän takaa kuului jyrinää.Yritin nukkua siitä huolimatta,mutta ääni vaan koveni.Sänkyni oli aivan seinän vieressä,ja tunsin kuinka jyrinä siirtyi seinän läpi minun huoneeseeni.Ääni oli aivan järkyttävän kova,kuulosti siltä kuin iso rekka olisi "römpöttänyt" sänkyni vieressä.Olin kauhuissani ja katsoin ylös.Katon rajassa leijui sellainen läpinäkyvä/väritön ja muodoton väreily,tai se siis muutti koko ajan muotoaan väreilyn mukaan ja jyrisi samalla julmetulla äänellä.pelkäsin niin paljon että luulin saavani sydänkohtauksen.Sitten sen värinä voimistui,ja se alkoi liikutella minua oman värinänsä tahtiin,ensin hitaasti ja sitten kovempaa ja vielä kovempaa.Luulin kuolevani,pelko oli niin kova.Varmaan pyörryin,sillä en voi sanoa kauanko tuota kesti.Ajan ja paikan taju meni täysin.
Tästä kului noin puoli vuotta,ja muutin toiseen asuntoon.Siellä jonkun aikaa asuttuani,aloin huomata ihmisen tai jonkun vastaavan varjon usein olohuoneessani.Se liikkui siellä kävelyvauhtia.Ja tunne ei ollut mitenkään kovin mukava.Myös asunnon vessan peilissä oli jotakin hyvin epämukavaa,aina kun siihen katsoi,tuntui kuin joku/jokin olisi seissyt takanani.Loppujen lopuksi otin ja vein peilin pois.Myös tavaroitani katosi tuossa asunnossa usein.Eräänä päivänä etsin kampaani vaikka kuinka kauan,eikä sitä löytynyt mistään.Hetken päästä se oli keskellä keittiön pöytääni,jossa se ei todellakaan aiemmin ollut,eikä asunnossa ollut muita.Eräänä yönä tässä samaisessa asunnossa heräsin siihen,että joku laittoi stereot päälle ja väänsi ne täysille.Huoneessa ei ollut muita ja kaukosäädin oli toisella puolella huonetta.Ja sitten,eräänä aamuna,koin elämäni pahimman herätyksen.muistan että kello oli noin 8 aamulla.Koira oli erittäin levoton.Tunsin jälleen kuinka jokin oli takanani.Ja vielä oudompaa,tunsin pitkin selkääni miten se liikkui,eteenpäin ja taaksepäin.Yritin kääntyä ympäri,mutta minut oli jälleen jotenkin lamaannutettu,enkä voinut liikkua.Olin kauhuissani ja yritin rimpuilla,mutta kykenin liikuttamaan vain silmiäni.Yhtäkkiä tämä jokin alkoi puhua minulle.En ymmärtänyt sanaakaan,mutta se kuulosti ehkä hieman latinalle.Koira haukkui vimmatusti pöytäni alla,ja sitten se vinkaisi ja oli hiljaa.En tiedä mitä se teki sille.Se puhui hieman sen kuuloisesti,kuin se olisi riimitellyt,eikä vain jutellut,tai aivan kuin olisi sanellut jotakin loitsua.En osaa kuvailla sitä tämän paremmin.Yritin huutaa,mutta minusta ei lähtenyt pihaustakaan.Olin aivan kauhuissani,pelko oli jälleen niin kova,että olin varma että kuolen.Muistan,että toistin mielessäni: Jos olet pahasta,jeesuksen kristuksen nimeen poistu,ja pyydän että pääset valoon". toistin tätä kauan,ja jossain välissä tunsin jälleen selkääni pitkin kuinka se nousi ylöspäin.Tästä ehkä noin puoli tuntia makasin silmät visusti kiinni sängyssäni ja tärisin.Sitten avasin silmäni ja käännyin katsomaan koiraa,se makasi aivan hiljaa päydän alla.istuin vielä tunnin sängylläni ja kelasin mielessäni tapahtunutta,en uskaltanut nousta ylös.Sitten soitin vanhemmilleni ja kerroin tapahtuneen ja itkin puhelimessa,tunteeni olivat aivan sekaisin,en tiennyt mitä ajatella.Hieman myöhemmin muutin pois asunnosta.
Tästä jälleen noin vuosi eteenpäin,seuraavassa asunnossani,heräsin yöllä outoon sirinään.Avasin silmäni,ja nousin istumaan sängylläni.Kuuntelin kuinka tämä outo sirinä liikkui pitkin huonettani.Ketään ei näy,vain tämä ääni.Se liikkui pitkin makuuhuonettani,ja kävi välillä keittiön puolella.Tätä kesti noin parin tunnin verran.Minua pelotti ja vedin peiton korviini ja pistin silmät kiinni.Jossain välissä nukahdin,ja heräsin uudelleen tähän sirinään.Käänsin kylkeäni ja olin kasvot seinäänpäin.Pidin silmiäni kiinni ja toivoin että tuo ääni loppuisi ja että tuo jokin menisi pois.Sitten sirinä lakkasi,ja peittoani alettiin repiä.Pelkäsin hirveästi ja revin peittoani takasin kauhuissani.Sitten kuulin jälleen puhetta.Se oli tämä sama ääni ja puhui jälleen tätä latinan kuuloista kieltä.En tietenkään ymmärtänyt sanaakaan.Mutta tälläkertaa se kuulosti siltä,kuin sillä olisi ollut jotakin asiaa minulle,äänen sävy oli ehkä hieman kiukkuinen.Sain revittyä peittoni takaisin ja ketään ei näy.Käyn makuulleni sänkyyni,ja hetken päästä tunnen,kuinka se tuli selästäni vartalooni.olimme siis "limittäin" kropassani,tai molemmat vartalossani yhtäaikaa,en osaa kuvailla paremmin.Se ei sattunut,tuntui todella oudolta.Tämä jokin oli sisälläni hetken,ja yritin huutaa mutta minusta ei lähtenut pihaustakaan.Yritin rimpuilla enkä jälleen voinut liikkua,vain silmiäni saatoin liikuttaa,ei mitään muuta.Tätä kesti hetken aikaa,ja sitten tunsin kuinka se lähti,jälleen selkäni kautta pois.Se tuntui ehkä pieneltä tuulahdukselta,mutta ei kuitenkaan.Olin niin kauhuissani tästä,että minulta meni varmaan taju,sillä seuraavaksi muistan vain,kuinka heräsin aamulla,ja olin pitkään järkyttynyt yön tapahtumista.Tästä hieman myöhemmin,muutin jälleen uuteen asuntoon.
Nyt,olen 22-vuotias,ja tässä nykyisessä asunnossani on ollut vain sellaisia pieniä tuulahduksia,kun mikään ikkuna ei ole ollut auki.Saa nähdä,mitä kaikkea on vielä edessä.
Kiitoksia kaikille,jotka jaksoivat lukea tämän kaiken,ja kirjoitin tämän siinä toivossa jos jollain teistä olisi samanlaisia kokemuksia tai jos joku osaisi minulle kertoa mitä nämä ovat tai mistä nämä johtuvat.Kiitän oikein paljon jo etukäteen.
Ja vannon,että joka ikinen sana minkä kirjoitin on täysin totta,ja olen ollut täysin hereillä ja selvinpäin näissä tilanteissa,ja toivon myös että ne,jotka eivät usko näihin asioihin tai eivät ole kokeneet vastaavaa eivät olisi pilkaamassa/nauramassa,koska nämä ovat vakavia asioita ja niillä on todella ollut suuri vaikutus elämääni.Kiitos.
Vastaukset 62
Vanhimmat
Hei.
Tarinasi vaikutti luotettavalta ja minä ainakin uskon sinua. Vaikuttaa siltä, että sama henki vainoaa sinua jatkuvasti asunnonvaihdosta huolimatta. Mietin, että mistä tämä henki on voinut tulla sinua vaivaamaan. Ei ole nimittäin normaalia, että "tavallisen" ihmisen kimppuun käy henki.
Oletko harrastanut jossain vaiheessa okkultismia, spiritismiä, noituutta, korteista lukemista, vainahenkien kutsumista, astorolgiaa, tms. mikä liittyisi ns. "huuhaahan" tai "rajatietoon"? Huomaa, että riittää jos olet edes kerran pelannut spiritismiä tms. Onko suvussasi mahdollisesti ollut tällaista, onko tietoa? Nuo yllämainitut ovat nimittäin usein väyliä pahoille hengille, joita pitkin ne käyvät ihmisen kimppuun.
Oletko kristitty, siis uskova? Tällä asialla on jatkon kannalta suurta merkitystä, jos hengestä haluaa eroon. Vai haluatko eroon näistä kokemuksista? Se tarkoittaa sitä, että pelko vaihtuisi rauhaan.
Hengen voi kyllä karkoittaa, mutta Raamatun mukaan se tulee kohta takaisin kahta kauheampana jos ihmisessä ei ole Pyhää Henkeä. Yhteen ihmiseen kun ei mahdu sekä Pyhää Henkeä että Pahaa Henkeä. Suosittelen lämpimästi sitä Pyhää Henkeä ;)
Mutta jos voisit vastata noihin okkultismikysymyksiin ensin, niin katsotaan sitten eteenpäin.
PS: Huomaa, että olen myös itse asunut kummitustalossa. Voit lukea lisää kertomuksestani ja Raamatun käsityksestä henkimaailmasta täältä: http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=1000000000000003&conference=4500000000001150&posting=22000000020625567
Mitä oon jotai kirjoja lukenu noidista ja saatananpalvojista ym. nii yleesä auttaa noihi juttuihi just rukoilu ja uskoon tulo. Omakohtaista kokemusta ei onneks oo itellä. Ja kannattaa kokeilla vaikka puhua jolleki seurakunnassa tai jossai muussa uskonasioista nii ne varmaa kertoo sulle enemmä kaikista niistä jutuista.
Kiinnostava kirjoitus ja hienoa, että uskalsit sen tänne luettavaksi tuoda.
Lapset on tosiaan herkempiä aistimaan näitä asioita ja tuo näkemäsi vanhan naisen hahmo saattaakin olla tällainen harmiton aave, joka on "jumiutunut" toistamaan jotain vanhaa tekoaan tähän meidän maailmaan.
En tiedä oletko kuullut sellaisesta asiasta, kun unihalvaus. Se voisi kyllä toimia selityksenä ainakin noihin muutamiin tapahtumiin, joissa olet herännyt unestasi ja kokenut pelkoa sekä lamaantumisen tunnetta. Unihalvaus on vain yksi selitys, mutta kannattaa kuitenkin miettiä senkin mahdollisuutta.
Tuolla asiasta enemmän infoa:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Unihalvaus
Mutta kirjoituksessasi on kyllä paljon asioita, joita ei voi pelkällä unihalvauksellakaan selittää. Kuten esimerkiksi tuo viimeinen "tapaamisesi" tämän omituisen hahmon kanssa. Minkä takia se sitten on niin takertunut sinuun, on vaikea sanoa. Luultavastikin olet joka tapauksessa herkkä aistimaan tuollaisia ilmiöitä ja se voi olla myös osasyynä tähän.
Mä yhdistäisin nää edelliset näkemykset ja ohjeet. Eli lapsilla ja teineillä on tapana olla avoimempia kaikelle ja luulen myös sen vanhan naisen vaan olleen joku edellinen asukas, joka vaan oli jääny toistamaan arkeensa vielä kuoltuaanki ja olen myös sitä mieltä, että se toinen olento seuraa nimenomaan sua ja olen myös sitä mieltä, että tollaset kaverit ei vaan tartu mukaan tosta noin vaan. Ihan samaa mieltä en kuitenkaan tuon kristityn kanssa ole siitä mikä saa pahan tahtosen hengen tarttumaan noin innokkaasti mukaan. Quija-lauta on aika varma tapa saada ittelleen joku todella v-mäinen kaiffa. Nimittäin sen laudan kanssa "leikkiessä" ei voi koskaan olla varma minkälainen henki sieltä vastaa . Verellä säätäminen on toinen suht varma tapa vetää puoleensa pahoja henkiä. Ja ylipäänsä henkiin yhteyden ottamine ilman ihmistä, joka oikeesti tietäis mitä se tekee, on erittäin huono homma ja sillä tavalla tulee kutsuttua paikalle paljon sellasii henkii, joiden kanssa ei todellakaan haluais kommunikoida.
Astrologiassa en kyllä nää mitään pahaa, enkä ymmärrä miten se vois vetää paikalle mitään pahaa. Tarot-kortit on myös mun mielestä aika kaukaa haettua ellei niillä sitten yritä kommunikoida henkien kanssa.
Olen myös eri mieltä tuon kristityn kanssa siitä miten noista hengistä pääsee eroon, vaikkakin täytyy sanoo, että oli kerta, kun kuulin kristityn sanovan noinkin fiksusti. Koska siis kristittyjen manauksethan harvemmin toimii ja yleensä se vaan saa henget (joita kristityt kutsuu demoneix) vihasemmix. Kyllähän tuokin tapa voi toimia, mutta on niitä muitakin tapoja. :)
Olen ite nuoruudessa muutaman tyhmän tempun ja tästä syystä tiedän täsmälleen kuinka perseestä henget voi olla ja olen päässy niistä eroon ilman manauksia ja kristinuskoa. Olin noita silloin ja olen noita edelleen. Nyt vaan tiedän, mitä ihan oikeesti ei kannata tehä! :)
Ihan ensimmäisenä kannattaa lähtee liikkeelle siitä mistä sen hengen oot mukaas saanu ja puhdistaa se nykyinen kämppäs. Osta kaupasta merisuolaa, siunaa se ja levitä sitä kämppäs joka nurkkaan, ikkunoille ja oville. Jos sä uskot siihen, niin se pitää kaikki ei toivottavat olennot poissa sun kämpästä. Jos sen sijaan olet kristitty ja uskot, että ristit pitää kaikki ei toivotut poissa, ni kokeile sitten sitä, mutta usko on tärkeintä. Minkään uskonnon maaginen rituaali ei toimi ellei siihen oikeesti usko.
Itse en kyllä lähtis mitään siunauksia ainakaan ominpäin tekemään enkä mitään merisuolaa levittämään, en usko että auttaa.
Tuo henki tai mikä nyt onkaan tuntuu olevan voimakas koska asunnon/paikan vaihtaminen ei auta. Btw oon itsekin ns. uskovainen kristitty:)
Mulla vaan on hieman avoimempi näkemys asioista noitten kokemusten takia...
Tuo "merisuolan levittely" kuulostaa nyt kylla aikamoiselta okkultismilta itsessaan...;)
Minäkin uskon kertomukseesi, ihme että olet kestänyt kaiken tuon. Neuvoisin sinua keskustelemaan vanhempiesi kanssa kasvotusten noista kokemuksista ja kysymään suoraan tietävätkö he mitään asiasta, pienen puristamisen jälkeen saattaa paljastua jotain...
Itselläkin on ollut samantapaisia kokemuksia, ei läheskään noin hirveitä, mutta olen herännyt keskellä yötä ja nähnyt varjomaisen hahmon sängyn jalkopäässä, mustan kissan menevän sängyn alle ja kun olen kumartunut katsomaan sitä ei ole ollutkaan siellä,kirjoja on pudonnut hyllystä huoneessani kun olen ollut toisessa huoneessa ja muita vastaavia...
Pari vuotta sitten aloin nähdä pahoja painajaisia ja kaikki tapahtumat palasivat mieleeni, olin niin ahdistunut että mun oli pakko puhua vanhempien kanssa-ja toivoa ettei ne pidä hulluna. Ja kuinka ollakaan, mummolle, isän siskolle ja muillekin tässä samassa paikassa asuneille sukulaisille-ja jopa naapureille(!) on sattunut yhtä ja toista...Uskon että tässä asuinpaikassa on "vikaa", täällä on joskus sattunut jotain ikävää tms.
Mutta puhuminen kuitenkin auttoi enkä ole sen jälkeen kokenut enää mitään ja saan nukkua yöni rauhassa.
Mutta tosiaan yllätyin kun paljastui että lähes koko kylälle on sattunut jotain...ei voi kyllä olla harhakuvitelmia kaikki.
Kiitoksia kaikille teille,jotka vastasitte minulle.Olin todella positiivisesti yllättynyt,sillä olin jo pelännyt että tänne tulisi sellaisia pilkka viestejä.
Mutta vastatakseni teille,niin en ole koskaan pelannut mitään sellaisia pelejä,enkä kutsunut tietoisesti pahoja henkiä.Sellaista tosin tein yläasteella,ennen kuin näitä asioita oli vielä tapahtunut (paitsi se harmaa nainen minkä näin pienenä) niin pidin hyvin usein pelkkiä mustia vaatteita,olin sisustanut huoneeni niin,ettei siellä ollut juuri minkäänlaista valoa,vaaleat seinäni olin peittänyt tummilla julisteilla,myös katon.Ja kattolamppuna minulla oli sellainen himmeä sisinen lamppu vain.Eli huoneeni oli hyvin hämärä ja kuuntelin siellä yksikseni mm.marilyn mansonia,josta jotkut sanovat että se olisi jotakin "saatananpalvojien musiikkia". Olin tosiaan tuolloin 13-15 vuotias,olin yläasteella,ja minua oli kiusattu koko ala-aste aika koulussa,ja se myös jatkui koko yläasteen.Olen aina pelännyt hirveästi vampyyreja,ja muistan,että yläasteella joskus toivoin olevani sellainen,että voisin kostaa kaikille kiusaajilleni,joutumatta vankilaan.Yritin "kovalla" ulkonäöllä karkoittaa kiusaajia,ja pidin mustia ja synkkiä vaatteita,kirjoitin kuulakärkikynällä käsivarteeni 666.Tein kovan näköisiä meikkejä yms.Ja tämä jokin "uusi" ulkomuotoni/luonteeni sotki myös kirjahyllyni,kirjoitin siihen isolla mustalla tussilla 666.Ja istuin pimeässä huoneessani ja mietin kostoa kiusaajilleni,ja jonkin aikaa sen jälkeen,tämä kaikki alkoi.Muuta en ole tehnyt,kuin nuo asiat.Ovatko ne voineet aiheuttaa minulle tälläisen vuosien kiusan?
Ja sitten nämä perheasiat: olen kertonut äidilleni,isälleni ja siskolleni kaikki nämä.He uskovat minua,ja äitini kertoi että meillä on tosiaan tämäntapaista suvussa,tosin vain naisilla jostain syystä.Näin inhottavia ja hirveitä asioita ei kuulemma ole ollut,vaan ihan päin vastoin.Tässä äitini kertomaa: Kun äitini oli syntynyt,mummoni oli kuulemma nähnyt kuinka seinään oli tullut iso aukko,josta oli astunut enkeli.Se ei ollut puhunut mitään,katsoi vain hetken aikaa ja katosi takaisin aukkoon.Sitten äitini oli pienenä nähnyt yöllä sänkynsä vieressä pienen pojan,joka vaikutti pelokkaalta.Yön hämärässä äitini oli luulluut pientä poikaa pikkuveljekseen,ja oli silitellyt tämän tukkaa ja rauhoitellut tätä.Aamulla kävi ilmi,että hänen pikkuveljensä ei ollut käynyt koko huoneessa.Myös mummoni peittoa on kuulemma revitty,mutta asiaan ei liittynyt mitään sen pahempaa,hän oli vain repinyt peittonsa takaisin.Äitini näkee välillä enneunia,hän on nähnyt unessa,jos joku kuolee vähän ajan päästä.Kyseiset henkilöt ovat unessa tulleet hyvästelemään ja vähän ajan päästä siitä he todella kuolivat.Isäni ja siskoni eivät kuulemma näe/koe tälläisia asioita.
Palatakseni vielä hieman taaksepäin,alkuperäiseen kirjoitukseeni,jossa kerroin siitä,kuinka se jokin tuli selästäni vartalooni,niin kerroin siitä silloin aikoinaan silloiselle poikaystävälleni.Ja hänellä kävi mielessä sellainen ajatus,että koska se on seurannut minua niin kauan ja kun olen herkkä ihminen,niin se tosiaan taitaa jotakin haluta minusta,ja hän epäili voisiko se olla mitään sellaista,että se jokin haluaisi minun vartaloni,voidakseen tulla takaisin maan päälle?En ole ainakaan vielä törmännyt keneenkään toiseen ihmiseen jonka vartalon sisään olisi mennyt joku,niin älyttömältä kuin tämä kuulostaakin.
Jään taas odottelemaan teidän viisaita vastauksianne,oli todella mukavaa huomata että oli saanut fiksuja ja asiallisia vastauksia :) Kiitos siitä.
Hei taas
Näyttää tosiaan siltä, että nuoruudessasi olet avannut "portin" pahoille hengille yläasteen aikaisella toiminnallasi. Niin "harmittomalta" kuin 666:n kirjoittelu ja manaamismusiikin kuuntelu voikin kuulostaa, niin sitä se ei todellakaan ole. Lisäksi näyttää siltä, että suvussasi on myös tätä samaa "vikaa". Ehkäpä joku sukulaisistasi on ollut noita tai saatananpalvoja tms? Tämä noituustouhu kostautuu valitettavasti yllättävän pitkälle seuraaville sukupolville. Raamattu puhuu jopa kolmannesta ja neljännestä sukupolvesta.
Pahojen henkien lietsomiseen ja kutsumiseen ei tosiaan tarvita mitään kummempia rituaaleja vaan ne tulevat todella herkästi kun vähän näyttää kiinnostusta, vaikka tietämättäänkin. Valitettavasti monet nuoret (ja vanhemmatkin) kokeilevat tätä henkien kutsumista "elämystarkoituksessa", mutta eivät ymmärrä sen vaaroja. Pahat henget kun yleensä tuovat tullessaan pelkoa, levottomuutta, kipua yms negatiivisiä kokemuksia ja tunteita.
Raamatun mukaan paha henki voi myös vallata ihmisen. Pahoja henkiä voi olla ihmisessä jopa useita kerrallaan. Yleensä riivattu ihminen (=pahan hengen vallassa oleva) ei eroa arkipäiväiseltä käyttäytymiseltään "normaalista" ihmisestä. Hän pystyy syömään, puhumaan, keskustelemaan, käymään töissä ja elämään kaikin puolin normaalia elämää. Kuitenkin kun lähestytään Pyhiä asioita, kuten kristinuskon Jumalan rukoilemista, ehtoollisella käymistä, Raamatun lukua tms. krsitinuskon harjoittamiseen liittyvää touhua, syntyy ongelmia. Tällöin henki usein usein villitsee ihmisen sekä ruumillisesti että henkisesti. Ihmisen ääni saattaa muuttuua käsittämättömäksi, silmät pyörähtää ympäri, alkaa kauhea rimpuilu ja riehuminen, manailu yms. ko. ihmiselle normaalisti käsittämätön käyttäytyminen. Pahat henget kun eivät halua olla voittajan (=Jeesus) kanssa missään tekemisissä.
Jotkut ihmiset voivat toisaalta olla vielä pahemmin riivattuja, esim. sellaiset, joissa on useita henkiä. Raamattu kertoo erään sellaisen ja Jeesuksen kohtaamisesta. Jeesuksen puhutellessa riivattua tämä (=riivattu ihminen) ilmoitti, ettei henkiä ole yksi, vaan heitä on legioona. (Silloisessa maailmassa legioona käsitti 6000 miestä. Henkiä oli siis joka tapauksessa tässä ihmisessä paljon!) Tässä tapauksessa riivattu oli täysin menettänyt oman elämänsä hallinnan: Hän asui hautaluolissa ja pieksi kaikki, jotka yrittivät lähestyä häntä. Hänet oli usein sidottu kahleilla paikalleen, mutta aina hän oli riistäytynyt kahleista irti!
Ihmisen valtaamilla hengillä onkin usein yliluonnollisia kykyjä. Ihminen voi osata puhua suullaan vieraita kieliä (todellisuudessa paha henki tekee nämä yliluonnolliset teot), lukea ajatuksia, nähdä näkyjä, sekä tehdä kaikenlaisia ihmetekoja.
Loppukommenttina on pakko todeta, että sekä Pyhä Henki, että pahat henget ovat yhtä todellisia kuin tämä näppäimistö jolla tätä tekstiä naputan. Pahojen henkien kanssa kikkailu johtaa yleensä lopulta iänkaikkiseen kadotukseen ihmisen kuollessa kun taas Pyhän Hengen kanssa seurustelu tuottaa ikuisen elämän taivaassa kuoleman jälkeen. Pahasta hengestä ei voi myöskään koskaan päästä täysin eroon, ellei ole kristitty (=uskova) kuten aiemmin selvitin.
Huomaa myös näiden henkien ihmisen elämään tuomat erot: Pahat henget aiheuttavat yleensä todellakin lähinnä vastenmielisiä ja pelottavia kokemuksia. Pyhä Henki taas tuo rauhaa, levollisuutta ja iloa! Ei ainakaan minulle tuottanut vaikeuksia valita kumpaa puolta lähden seuraamaan!
uskon noita juttuja.. on sillä itsellekkin käyny niin, ehkei noita kaikkia mutta että on näkyny hahmoja ja kuulunut oudon laista surinaa ja pauketta. empä ole juuri kellekkään puhunut tästä mutta minulla on kyky nähdä mitä huomenna tai vuoden päästä tulee tapahtumaan unena tai näkynä. joskus jopa olen nähnyt sellaisen kun minulla ja kaverillani on mennyt välit poikki ja olen muuttanut tapahtunutta sitten sinä päivänä olen ollut eri paikassa eri aikaan ja niin edelleen. ja esim kun näin "näkynä" että kaverini käsi murtuu ja en tiennyt milloin se tapahtuu en ehtinyt kuitenkaan estää tätä koska kaverini liukastui juuri samassa kohti missä näin näyn mukaan sen tapahtuvan pystyin vain katsomaan vierestä. ja tämä tuntuu varmaan jo vähän oudolta ja että valehtelen mutta jos sataa vettä ja jos siristän silmiä ja haluan että ei sada (minun pitää tietenkin olla sateessa) niin sade loppuu piakkoin ja aurinko alkaa paistaa olen pystynyt harjoittamaan tätä ja olen jo aika hyvä siinä :) ja pysytn lukemaan toisten ajatuksia. :) olen oikeen nero kun tiedän mitä äitini aikoo sanoa jos olen myöhässä ja voin sanoa ne hänelle ennenkuin hän ne minulle. ja olen ehkä käyttänyt tätä taitoa hyödykseni jo vähän liikaakin kun jos on koulussa koe niin pystyn lukemaan vastakkain olevan ajatuksia mitä panna vastaukseksi :)
ja vielä siitä että jos jotkut "henget" tai joku riivaa sinua ja näet tai kuulet sen niin minua ainakin auttanut kun ajattelen että "tämä" ei pärjää minulle ja että minulla on suuremmat voimat. kannattaa kokeilla kun yleensä pelko lamaantuu silloin hieman ainakin ja ei kannata kääntää selkää "tälle" vaan kohdata se.koska useinkin ei "se" varmaan tarkoita pahaa sinulle vaan jos "tällä" on levoton sielu tai muuten on jäänyt asiat maan päällä kesken niin se on vain valinnut jonkun joka pystyy auttamaan "tätä" koeta ainakin kohdata se ja älä anna pelon tunteen vallata sinua. :) pärjäile...
Henkilö, joka kärsii tämmöisestä ongelmasta ei pidä pelotella puoli kuoliaaksi tai viedä toivoa. Kristinukovaisten ongelma on se, että he lukevat vain raamattua ja toistavat siellä muistamiaan tekstejä sen sijaan, että oikeasti ottaisivat hengistä selvää ja ymmärtäisi maailmaa laajemmin kuin kapeasta näkökulmasta.
Ensinnäkin suvun teot eivät vaikuta nykyisiin ihmisiin muuten, kuin muiden ihmisten panetteluna. Vaikka suvussa olisi kuinka monta noitaa ja henkienmanaajaa, voi elää elämänsä ihan normaalisti ilman "kirouksia" yms. Se mikä yleensä saattaa tulla "herkemmän" suvun takia, on omallekin kohdalle osuva kyky. Samahan se olisi, jos suvussa olisi paljon musikaalisesti tai matemaattisesti lahjakkaita ihmisiä, suuremmalla todennäköisyydellä myös sinä itse perisit sen. Ja siihenhän ei muu kuin genetiikka vaikuta, selittäköön raamattu mitä haluaa.
Yksi teoria on se, etta oma tiivistynyt vihasi (silloin nuorempana) "houkutteli" samantyyppista energiaa (eli negatiivista) luoksesi ja nyt on sitten jaanyt "pyorimaan" lahettyvillesi.
Saattaisi itse asiassa auttaa sellainen, etta yritat tosissasi antaa anteeksi niile aikaisemmille kiusaajillesi...
(Helpommin sanottu kuin tehty, mutta...)
Hei kaikille tähän keskusteluun osallistuneille!
Kannattako minun enää ruveta kertomaan omista karmaisevista kokemuksistani,koska olen päässyt niistä eroon? Lapsena olin koulukiusattu, monet "tietäjät" ovat sanoneet, että ympärilläni oli paljon negatiivistä energiaa, yhden kerran pelasin spiritismiä 15-vuotiaana- katsoimme peiliin tasan klo 24 ja sanoimme "näyttäydy meille piru";peili tippui lattialle ja särkyi pirstaleiksi... Hieman kokemuksistani olen kirjoitellut. Vastaanvanlaisia kokemuksia on kuin Nooralla esim. peiton repiminen päältä,sively,kellon pysähtyminen, tavaroiden häviäminen. Lähinnä kuitenkin keskustelin näiden solvaajien kanssa ja koko elämä meni sekaisin.Matkivat ystävieni,tuttavieni ääniä, kerran pyysin sitä laulamaan "Love me tender" ja hyvin meni.. Unohdin syödä, menetin kaikki työpaikat jne. Asuin tuolloin vielä ulkomailla. Huluksihan minut leimattiin tuolloin, mutta opin sulkemaan suuni ja elin "normaalia" elämää pikkusalaisuuden kanssa. Edes terapeutilleni en kertonut asiasta. Hänen mielipiteensä oli kuitenkin, että olin ollut jonkin aikaa psykoosissa. 2 vuoden ajan sitten pengoimme menneisyyttäni koulukiusattuna, ujona,punastelijana,sosiaalisten tilannteiden peloista jne. Annanko asian jo olla ,kun saan olla niin IHANAN rauhassa? Uskovainen en ole, mutta pappi on siunannut minut kerran ja kolmesti minut on voideltu öljyllä. Edelliset tapahtuivat viime syksynä, jolloin pyysimme apua lapsemmme vakavaan sairauteen (syöpä), josta on onneksi jo toipumassa. "Minä vaan", "Noita-Nainen" ja muut viisaammat, oletteko sitä mieltä, että en enää avaa menneisyyttäni tälle sivustolle?Sisälläni on suuri rauha, nyt kun lapsemmekin on jo hyvää vauhtia toipumassa. Hoidot kestävät kuitenkin vielä pitkälle syksyyn.
Hui kuinka kamalia kokemuksia Sinullakin! Minä neuvoisin että antaisit menneisyyden olla, jos olet jo rauhan saanut. Ettei vaan kävisi niin että asiat toistuisivat uudestaan, jos niitä "avaa". Mutta Sinä itse tieteysti päätät mitä tehdä. Paljon kaikkea hyvää lapsellesi ja Sinulle! :)
Uskoisin,että olet oikeassa,mutta tavallaan "helpotuin", kun luin, että muillakin on kokemuksia,joita ei voi selittää järkevästi. Vielä tuli mieleen todisteeksi,että kerran kun väittelin ajatuksissani "jonkun"kanssa, kissani alkoi naukua surkeasti ja köyristi selkäänsä, saksapaimenkoira taasen inisi. Tuohon aikaan näin myös öisin punaisia pisteitä, jotka välkkyivät tyttäreni päällä (oli silloin vastasyntynyt).kuulin usein kun se jokin mölysi astianpesukoneessa sen ollessa päällä. Kerran koiranikin jäi korvat pystyssä tarkkailemaan konetta, kunnes yritin kiinnittää sen huomion muualle.Luin eräästä keskutelusta tällä sivustolla,että pelatessaan spiritismiä henki alkoi antaa semmoisia rivova vastauksia. Mullekin äänet usein ilkkuivat "vittusaatanaperkele", roikun tässä ikkunassasi.Viimeinen kokemukseni on viime kesältä, kun ajattelin kuinka ihanaa,kun on päässyt niistä eroon ja onneksi ne ei voi koskettaa...Silloin ne aivan kuin hyökkäsivät päälleni.Nostelelivat juuri tuolloin peittoa ja heittivät alushousut ja sivelivät ihoani(siltä siis tuntui) heräsin ja nukahtelin ja sama jatkui. Joku karmean näköinen viiksiukko virnuili ja käkätteli mulle..Älöttävänpä näkönen kisanhenki minulla oli. Taidan laittaa nyt pisteen tälle jutulle.
Mitenkä sinä itse voit, Noora. Vieläkö jutut jatkuvat?Minäkin ihmettelen,että, miten voin vielä olla järjissäni ja kahden pienen lapsen äiti.Kannattaisikohan sinunkin ottaa yhteyttä johonkin uskovaiseen, pappiin?Minulle he eivät ainakaan nauraneet.
Taidanpa jo lähteä nukkumaan, kun edelliseen viestiinkin tuli niin hieno otsikko. Lieneekö henki ollut taasen asialla.
"Kisanhenkikin" on vallan mainio. Kiusanhenkeä tietysti tarkoitin..Hyvää ötyä itselleni.
Olipahan rankka kertomus kokemuksistas.Itellä ei ole noin kovia kokemuksia oon nähny suojelus enkelini muutaman kerran. Tapauksessa se outoa et ko ilmiö seuraa sinua vaikka muutat asuin paikkaa.Yleensä tuollaiset jutut liittyy tiettyyn paikkaan.
ei voi muuta sanoo kun että kauheeta!! MITEN OOT VOINUT KESTÄÄ?
Mina uskon taman tarinan koska minulla on ollut samaisia kokemuksia. Sinun on vaan sanottava sille piste ja uskottava etta niita ei ole olemassakaan. Kai sinulla on joku ystava jolle voit puhua? Mulla loppu kun uskoin, etta niita ei ole olemassakaan.
unihalvaus selittäis monet nuista tapahtumista.
"unihalvaus selittäis monet nuista tapahtumista."
Itseasiassa vain yhden tai kaksi.Se ei selitä sitä harmaata naista,ei sitä vihreän hohtavaa miestä,ei tavaroiden katoamista,stereoiden päälle laittoa,peiton repimistä ja sitä tyyppiä joka puhui,koska koirakin oli sen nähnyt/aistinut ja haukkui ja oli levoton.
Mutta pari noista voisi tosiaan olla unihalvausta.
Ainakin kaksi kokemusta voi laittaa unihalvauksen piikkiin. Nuo sirinät ja muut äänethän ovat tyypillisiä nimenomaan unihalvauksessa, samoin jonkun uhkaavan läsnäolo.
Muita tapauksia ei voi mielestäni selittää luonnollisesti.
Tämä kerta,jolloin kuulin sirinää ei voinut mitenkään olla unihalvaus,koska silloinhan ei voi liikkua.Mutta kuten kerroinkin,niin nousin välillä istumaan ja kuuntelin kuinka ääni liikkui pitkin asuntoani.Ja kun se alkoi repimään peittoani,sain revittyä sen takaisin,mitä en myöskään olisi voinut tehdä,jos kyse olisi unihalvauksesta.
Hei Noora. Hyvä kun olet ainakin niin hyvissä voimissa, että voit tänne kirjoitella! Tuollaiset tapahtumat voivat viedä yöunia pitäksi aikaa. Et kertonut, miten nuo aikuttivat muuhun elämääsi. Pysyitkö terveenä, kävitkö normaalisti koulua ja söitkö hyvin?
Mutta kuitenkin. Se että jokin tulee selkärankaasi, saattaa olla sama ilmiö kuin meditaatiossa tapahtuu, eli kundalinin nousu. Jos se kiinnostaa sinua, laita viesti: [email protected]
Voin kertoa siitä enemmän. Lähetän sinulle otteen kirjastani, joka on julkaistu. Siinä puhutaan kundalinista. Tunnistat sen kyllä jos olet kokenut sen.
Hyvää jatkoa ja toivottavasti saat olla rauhassakin.
Hei!
Nämä ovat vaikuttaneet siten muuhun elämääni,että olen todella pelokas jatkuvasti.En uskalla asua enää yksin,asun nykyään hyvän ystäväni kanssa kimppakämpässä.Tosin hän ei tiedä näistä jutuista mitään,en ole halunnut kertoa koska olen saanut hänestä hieman sellaisen kuvan ettei hän usko näihin juttuihin,eikä niin ollen uskoisi minuakaan.Jos ystäväni ei olisi muuttanut kanssani,olisin varmaankin muuttanut takaisin vanhempieni luo,(vaikka siellä nämä kaikki alkoikin) koska en pysty olemaan yksin,pelko saa silloin niin kovan vallan.Minun on rauhallisempi olla,kun asunnossa on muitakin.
Siinä olit todellakin oikeassa,että yöunia nämä myös veivät.En aina oikein uskalla nukahtaa,tai vaipua siihen tilaan missä olen nukahtamaisillani koska pelkään,että silloin jotakin tapahtuisi tai että joku tuijottaisi.Menee usein pitkään että saan unen,tai että uskallan antaa itselleni luvan nukahtaa.
Kysyit myös terveydestä,minulla on kyllä erilaisia sairauksia,mutta en ole ajatellut että ne liittyisivät tähän,en osaa sanoa.Koulun käynti oli erittäin vaikeaa koska minua kiusattiin siellä niin paljon.Siksi aloinkin muuttamaan ulkonäköäni "kovemman" näköiseksi että saisin olla rauhassa,ja aloin kirjoittelemaan käsivarteeni 666 kuulakynällä,josta nämä vaikeudet siis ilmeisesti vain kasvoivat,kerroinkin näistä edellisessä viestissäni.
Tämä kundalinin nousu on minulle outo asia,en ole ennen ainakaan muistaakseni kuullut siitä.Onko sinulle tapahtunut sellaista,kertooko kirjasi omista kokemuksistasi?
taas tätä "jeesus pelastaa" - trollausta.
Eihän tuo ollut mitään tuollaista.Ja Viestissähän kysyttiin onko muilla samantapaisia kokemuksia,ei siinä pyydetty tuollaisia typeriä huomautuksia.Kaikkien ei tarvitse uskoa,ja se on ihan ok.Mutta ei tarvitse myöskään heittää tuollaisia kommentteja näinkin vakavaan asiaan,ellei tahdo tosissaan aiheuttaa sen kokeneelle tahallaan mielipahaa.Sinun ei tarvitse uskoa,mutta joskus voisi olla myös hiljaakin.Ja tiedän kyllä,että kaikilla on omat vapaat mielipiteensä,mutta tämä ei ole sellainen keskustelu,vaan tässä kerrottiin muille omia kokemuksia,ja tahdottiin tietää onko muilla vastaavia.
No, mitä kuuluu Marja-Leen...eikun Noora? Oletko ajatellut kummituksia lähiaikoina? Millaiseen ratkaisuun olet päätynyt, miten aiot päästä peloista eroon?
T: kiinnostunut
En tiedä miten niistä peloista pääsisi eroon. Tarvitsee varmaan vain antaa ajan kulua,ja jos jatkossa saa olla "rauhassa" niin ehkäpä siten nämä asiat voisivat hieman unohtua ja myös ajan myötä pelkokin vähentyä..? Näin ainakin toivon.
Monta ystävällistä ja ymmärtäväistä vastausta olet saanut, ja hyvä niin! Minäkin tunnen myötätuntoa sinua kohtaan. Ihmiseltä vaaditaan paljon, että voi kuvaamaasi kestää edes jotensakin järjissään.
Mutta.. Keskustelussa kaikki ovat pohtineet asiaa sinun näkökulmastasi ja mielestäni unohtaneet erään ilmiselvän asian kun on kyse näinkin itsepäisestä tapauksesta kuin se sinua piinaava, pelottava kummitus/voima. Ehkä se raukka-parka pyytää sinulta apua. Ehkä se itse pelkää jotain niin järjettömästi, että pelko tarttuu sinuunkin. Ja lisäksi oma mielikuvituksesi ja herkkyytesi ruokkivat entisestään tätä pelkoa, jolloin sinusta tuntuu, että tunne on sinun omasi. Vähän vaikea selittää mutta toivottavasti ymmärrät, mitä ajan takaa...
Neuvoni onkin: muuta suhtautumistasi siihen onnettomaan. Oletko varma että se on paha voima? Ehkä se vain epätoivoisesti hakee sinusta turvaa. Haluathan itsekin olla mahdollisimman lähellä jotain toista, kun olet peloissasi. Ehkä tämä henki (tai miksi sitä nyt sanoisi) tuntee olevansa turvassa vasta kun se on mahdollisimman kiinni sinussa. Eli sinun sisälläsi.
Kysyhän, miten voisit auttaa sitä, äläkä vain aja sitä kristittyjen manauksilla tiehensä. Sellaista se ei sinulta ole tullut pyytämään. Uskon, että se tarvitsee nimenomaan sinun apuasi. Mieti, mitä juuri Sinä voisit tehdä sen hyväksi.
Nämä ovat vain minun arvailujani, mutta pyydän että pysähdyt edes hetkeksi ajattelemaan niitä..
Hei!
Ja kiitoksia mielenkiintoisesta näkemyksestäsi. Paljon on tosiaan tullut viisaita ja ystävällisiä vastauksia,joista näkee että luitte todella ajatuksella kirjoitukseni ja olitte oikeasti pohtineet asiaa,vaikka olen teille täysin ventovieras ihminen,se lämmittää mieltä suuresti :)
Pysähdyin ajattelemaan tätä sinun näkemystäsi,ja kysyitkin olenko varma että se olisi paha voima? En tietenkään varma voi olla,mutta jos se olisi hyvä henki,en varmaan pelkäisi sitä noin? Koska hyviä henkiä ei mielestäni voi (?) pelätä,kun niistä väreilee jotakin sellaista ystävällistä mikä kertoo että pelko on turha..Esimerkiksi se mies joka hohti vihreää,en pelännyt lainkaan,vaikka luulisi että tuollaista pelästyy..Mutta tämäkin vain oma näkemykseni..
Ehdotit että kysyisin siltä kuinka voisin auttaa,ainakin tähän mennessä tuo hyvä vaihtoehto on ollut mahdotonta toteuttaa sillä minusta ei lähde yhtään ääntä kun se on ollut paikalla.En ole voinut puhua,liikkua,huutaa.. voisin tietysti ajatella asiaa,jos se osaisi lukea ajatuksia.Mutta sekin vielä hankaloittaa asiaa että se puhuu jotakin aivan vierasta kieltä mitä en yhtään ymmärrä.En tiedä yhtään mitä kieltä se voisi olla.Ja se itse äänikin on vielä niin karun kuuloista,siitä ei ota selkoa onko se miehen vai naisen,jotakin siltä väliltä.Voihan olla että se onkin asiansa kertonut minulle jo,mutta en ole vain ymmärtänyt sanaakaan.Jos laittaisin nukkumaan mennessäni nauhurin päälle,tallentuisikohan tuo puhe sinne? Muttei sekään taas koko yötä kestäisi,se sammuisi itsestään jossakin välissä.. ja sitten kun on vielä täysin mahdoton tietää milloin se seuraavan kerran tulee,jos tulee..
Jään jälleen odottelemaan teidän vastauksianne/näkemyksiänne :)
Täytyypä kirjoittaa Aurinkonoidalla pari riviä kristittyjen "manauksista", sen verran hyppäsi tuo sana silmille tuolta.
Raamatun mukaan henkimaailmassa on kahdenlaisia henkiä, hyviä ja pahoja. Hyvät ovat enkeleitä, kerubeja, arkkienkeleitä yms. Pahat taas ovat yksinkertaisesti langenneita enkeleitä, demoneja. Nämä demonit omaavat yliluonnollisia kykyjä ja pystyvät usein ottamaan jonkun toisen muodon ja jopa asettumaan ihmiseen sisälle, jolloin ihmisestä tulee Raamatun termein "riivattu".
Henkimaailmaa vastaan uskovat taistelevat rukoilmalla häntä, jolle pahat henget ovat alamaisia, eli kyseessähän on tietenkin Jumala. (Mielestäni muuten pahojen henkien suhtautuminen Raamatun lukuun, ehtoolliseen yms. osoittaa kiistatta sen tosiasian, että ne ovat alamaisia Jumalalle.)
Itse "manauksista" sen verran, että uskovalle on Kristus antanut vallan ajaa riivaajia ulos ihmisestä sekä karkoittaa näitä pahoja henkiä. Uskova on siinä mielessä suojeltu riivaajien hyökkäyksiltä, että hänessä vaikuttaa Pyhä Henki, joka on yksin voimakkaampi kuin kaikki maailman riivaajahenget yhteensä. Näin riivaaja ei voi päästä uskovaan, tulee ruuhkaa ;) Jos ihminen ei kuitenkaan ole uskossa, asia ei ole näin.
Jos ihmisellä ei ole Pyhää Henkeä (eli ei ole uskossa) ja hän alkaa "Kristuksen nimessä" käskeä riivaajaa pois, saattaa käydä niinkuin raamatussa erään papin pojille: Nämä olivat kuulleet Jeesuksesta ja Paavalista, joka teki voimallisia ihmetekoja Jeesuksen nimeen. Niinpä pojat eräänä päivänä riivatun ihmisen kohdattuaan alkoivatkin "manata" henkeä ulos riivaajasta. Miten kävi? Riivaajahenki vastasti ulosajajille: "Jeesuksen minä tunnen ja Paavalin tiedän, mutta keitä te olette?" Lopputuloksena riivattu ihminen "antoi turpaan" "manaajille". Näin kävi, koska "manaajilla" ei ollut henkilökohtaista suhdetta Jeesukseen eikä näin ollen myöskään Pyhää Henkeä sisuksissaan. Pojat halusivat vain kokeilla temppua, jonka olivat Paavalin nähneet tekevän.
Ei uskova voi siis kyllä käskeä pahaa henkeä lähtemään Jeesuksen nimessä, mutta koska "uhrilla" ei ole henkilökohtaista suhdetta Jeesukseen, voi tulos olla yllättävä. Henki saattaa lähteä, mutta tulee melko varmasti takaisin ja todennäköisesti kahta kauheampana.
Tällainen on Raamatun näkemys henkimaailmasta ja mielestäni hyvin paikkansapitävä. Minkä takia muuten henget suuttuvat ja alkavat käyttäytyä agressiivesti puhuttaessa Jeesuksesta Herrana ja Luojana? Jos kyseessä olisi rauhattomasti maan päällä viimeistä elinsijaa etsivä vainajahenki, niin minkä takia hän suuttuisi uskon asioista? Mikä ihme siinä on, että poikkeuksetta kaikki henget vastustavat sitä, että Jeesus voisi olla Herra ja Kuningas? Vastaus on yksinkertainen: He tietävät olevansa alamaisia Jeesukselle vaikkeivat haluaisikaan olla.
Kirjoitit: "Raamatun mukaan henkimaailmassa on kahdenlaisia henkiä, hyviä ja pahoja. Hyvät ovat enkeleitä, kerubeja, arkkienkeleitä yms. Pahat taas ovat yksinkertaisesti langenneita enkeleitä, demoneja. Nämä demonit omaavat yliluonnollisia kykyjä ja pystyvät usein ottamaan jonkun toisen muodon ja jopa asettumaan ihmiseen sisälle, jolloin ihmisestä tulee Raamatun termein "riivattu". "
Pelästyin hieman tätä kohtaa, olisiko tämä jokin voinut yrittää riivata? Onko Sinulla enemmän tietoa tästä asiasta,esim. minkälaisille ihmisille tälläistä tapahtuu? Onko sille jokin syy,eli onko kyseinen ihminen tehnyt jotakin pahaa mistä hänet siitä hyvästä riivataan/yritetään riivata? Tai voiko uhri olla kuka vain?
Hei
En tiedä millä tavalla pahat henget asettuvat ihmiseen asumaan, kokemusta kun ei ole. Kuten tuolla yhdessä viestissä jo viittasin, ne saattavat muuttaa ihmisruumiiseen, eikä ihminen välttämättä edes itse tiedä sitä.
Yleensä riivaajat, eli pahat henget, tulevat ihmisiin, jotka ovat tekemisissä pimeyden voimien, eli Saatanan parissa. Raamatun mukaan tähän kuuluu kaikki sellainen, mikä ei lähtöisin Raamatusta. Toisin sanoen jopa kaikki valtauskonnot, kuten islam, budhalaisuus ym, ovat Saatanasta, koska eivät ole riivaajasta.
No, suurin osa ihmisistähän ei tietenkään ole pahojen henkien vallassa. Pahat henget asettuvat yleensä ihmiseen kun he ovat erityisesti pimeyden voimien kanssa tekemisissä. Tällaisia ovat "seurustelu" henkien kanssa, saatananpalvonta, yms. jopa erilaiset meditaatiotekniikat, joissa on hyvin epäkristillinen ajatusmaailma saattaa johtaa siihen, että demonit asettuvat ihmisruumiiseen.
Kuten tuolla myös aiemmin viittasin, niin riivatut ihmiset eivät normaalisti eroa muista ihmisistä. Demoni siis saattaa asua ihmisessä ja tämä voi elää täysin normaalia elämää. Kuitenkin, kun aletaan puhua Jeesuksesta, alkaa ongelmia ilmetä. Riivattu ihminen ei yleensä kestä tervettä puhetta Jeesuksesta Herrana, vaan alkaa ahdistua, mekkaloida, tms. Ihminen ei välttämättä itse ymmärrä minkä takia käyttäytyy näin, koska tosia-asia on, että henki hallitsee ihmistä eikä ihminen henkeä. Henki voi toki teeskennellä (ja usein teeskenteleekin) olevansa ihmisen hallittavissa. Mutta... puhuttaessa Voittajasta (Jeesuksesta) ihminen huomaa totuuden. Hän ei hallitse itseään.
Mutta kuten sanoin, en tiedä yrittikö henki asettua sinuun, vai mistä oli kyse. Suosittelen kuitenkin lukemaan Raamatusta esim. Apostolien tekoja (uudessa testamentissä, viides UT:n kirja). Siellä on paljon kertomuksia hengistä ja niiden toiminnasta. Ja jos haluat sen kirjan, niin tarjous on edelleen voimassa.
Ilmeisesti minussakin siis asuu riivaaja koska niskakarvani nousevat pystyyn lukiessani tekstiäsi ja tunnen suunnatonta vastustusta kun kuulen puhuttavan Jeesuksesta herrana ja luojana..
No mutta, sinulla on oma näkemyksesi maailmasta ja minulla omani. En tahdo kinastella kanssasi, en pilkata näkemystäsi ja kaikkein vähiten tuputtaa sinulle omaani. Toivon ettet sinäkään tuomitsisi minun näkemyksiäni vaikka tulkintasi mukaan riivajan/riivaajien vallassa olenkin.
Tulenpahan niiden demonieni kanssa ainakin pirun hyvin toimeen! :)
Aavistat itse parhaiten, minkälainen voima on kyseessä, joten minun on turha patistaa sinua kommunikoimaan sen kanssa jos niin selvästi ja voimakkaasti pelkäät sitä. Luota itseesi. Vain sinä tiedät mikä se on miehiään ja loppujen lopuksi vain sinä osaat päästä siitä eroon, jos itse haluat. Kokeile, tulkitse, erehdy, opi ja kokeile uudelleen.. :)
Kuitenkin haluaisin vielä tuoda esille, ettei kysyminen hengeltä välttämättä tarkoita samaa kuin kysyminen ihmiseltä.. Itse en koskaan ole käyttänyt sanoja henkien kanssa "keskustellessani" vaan ajatuksia, jotka ovat enemmänkin kuvia päässäni. Sinun ei siis tarvitse saada ilmoille pihahdustakaan. Riittää että aivosi toimivat ja välittävät kuvana, tunnelmana tms. viestin, jonka tahdot hengelle "sanoa". Minulla tämä toimii, en tiedä muista.
Lisäksi ehdottaisin että yrität ottaa siihen yhteyttä muulloinkin kuin silloin kun se antaa kuulua itsestään. Esimerkiksi keskellä kirkasta päivää jolloin et ole lamaantunut pelosta ja aivosi pystyvät työskentelemään... Ehkä se ei vastaa heti, mutta tarkkaile myös uniasi. Löytyisikö niistä jotain vihjettä? Ja yritä olla kärsivällinen.
Nämä mielipiteeni ja ehdotukseni perustuvat siihen, etten halua nähdä maailmaa mustavalkoisena. En voi uskoa että on vain Hyvä ja Paha, vaan ajattelen että hyvässä on aina ripaus pahaa ja pahassa hyvää. Maailma on mielestäni harmaan eri sävyjä. :)
Mutta...
Onnea ja jaksamista sinulle, ystävä! Toivottavasti löydät rauhan!
Miksi aina painotetaan sita asiaa, etta RIIVATTU ihminen tekee ihmetekoja ja omaa yliluonnollisia kykyja?
Kuten sanottu, niinhan Jeesuskin teki ihmeita ja teki Paavalikin. Miksei sitten ihminen, jossa vaikuttaa PYHA henki?
lähipiirissäni on tehnyt ihmeitä. kuten kielillä puhumista, selvänäköisyyttä , ja muita erinäisiä tapauksia.
Yleensä ihminen tuleekin riivaajien kanssa "pirun hyvin toimeen" niinkauan kunnes ihminen alkaa kiinnostua kristinuskosta siihen liittyvistä pyhistä asioista. Tällöni riivaajahenki alkaa hallita ihmistä, ei ihminen henkeä.
En sanonut, että olisit riivattu. Ihminen voi olla kiinnostunut rajatietoasioista olematta riivattu.
Käsittääkseni Raamatussa kyllä annetaan aika selvästi ymmärtää, ettei ihminen omassa voimassaan voi tehdä ihmetekoja, vaan Pyhä Henki tekee niitä töitä. Kirjoitusteknisistä syistä on kuitenkin varmaan helpompi kirjoittaa sata kertaa, että Paavalin teki sitä ja tätä kuin että Pyhä Henki teki Paavalin kautta sitä tätä.
Mutta kyllä se niin on, ettei ihminen omassa voimassaan suoranaisesti tee mitään. Sitten on olemassa vielä erikseen sielun piilevä voima, joka kätkettiin syntiinlankeemuksen yhteydessä. Tämän voiman ihminen voi kaivaa itsestään esiin ja tehdä yliluonnollisia tekoja. Jumala kuitenkin kätki sen, koska halusi ettei ihminen sitä käytä.
Yleensä on kuitenkin niin, että kun yliluonnollista tapahtuu, on asialla Pyhä Henki tai riivaajahenki.
Mutta et vielä vastannut kysymykseen, miksi aina syytetään riivaajaa eikä pyhää henkeä kun on kyse yliluonnollisista asioista. Miksi teille kristinuskoisillekaan ei tule ensimmäisenä mieleen että tapahtumat voisivat olla pyhästä hengestä lähtöisin? Miksi aina ensin epäillään että ihminen on riivattu?
Mielestäni Noita-Nainen tarkoitti tätä kysymyksellään (olenko oikeassa, Noita-Nainen?) enkä vielä löytänyt siihen vastausta. Vastasit ainoastaan siihen ettei ihminen sinun mielestäsi pysty yliluonnollisiin tekoihin itse.
Aina kun tapahtuu jotain yliluonnollista niin kyse on oikeastaan kolmesta mahdollisesta asiasta: 1)pimeyden voimasta 2) ihmisen omasta sielun piilevästä voimasta (harvinaisempi) 3) Pyhästä Hengestä.
No, pääsääntönä voi sanoa, että jos tapahtuu jotain pelottavaa, mistä seuraa jälkikäteen pelkotiloja, niin kyse ei ole Pyhästä Hengestä. Hengen teoista kun yleensä seuraa rauhaa, iloa, lempeyttä, lohdutusta ym. hyvää. Pyhä Henki kun ei ole paha, toisin kuin saatana, joka on valheen isä.
Kun käyn seurakunnassa ja siellä joku profetoi, puhuu kielillä, saa ilmestyksiä, joku paranee tms. yliluonnollista, niin yleensä minulle tulee ensimmäisenä kyllä mieleen Pyhän Hengen toiminta. Tosin Raamattu opettaa, että esim. profetiat pitää koetella, eikä niitä saa uskoa tuosta vaan. On olemassa myös vääriä profeettoja ihan kristillisten seurakuntien sisällä.
Kun taas taulu tippuu seinältä henkien manaamisistunnossa, kuuluu outoja, pelottavia ääniä, joku koittaa kuristaa, näkee pelottavia aaveita tms. niin voi kyllä ensimmäisenä epäillä, ettei kyseessä ole Pyhän Hengen toiminta, vaan pimeyden henkivaltojen toiminta. Pimeyden henkivaltojen toiminta kun on yleensä pelottavaa. Toki täytyy muistaa, että saatana on valheen isä ja voi kyllä keksiä muitakin, lempeitäkin, muotoja ihmisten eksyttämiseksi pois Jumalasta.
Kelpaako vastaus nyt?
Vastaan vasta nyt, koska vasta nyt ehdin lukea kunnolla aika pitkan tarinasi.
Kysyikohan tata jo joku, mutta oletko harjoittanut joskus teinina tms. spiritismia..?
Ja kysymys: Milta tarkalleen olosi tuntui sen jalkeen, kun se "olio" oli soluttautunut sinuun? Paremmalta, huonommalta...? "Ei-itselta..."?
En ole harjoittanut koskaan mitään spiritismiä,mutta varmaan kerkesitkin sen tuolta jo lukea. Kysyit miltä oloni tuntui siinä, niin ei paremmalta eikä huonommalta,tunnuin ihan itseltäni,paitsi että sisälläni oli kaksi.Se ei sattunut,eikä sinänsä ollut epämukavaa,tuntui ainoastaan erittäin oudolta,ja siihen vielä se pelko päälle.Sitä on hirveän vaikea kuvailla,se ei periaatteessa tuntunut oikein miltään,tunsin vain kuinka sisälläni oli joku muukin.Selkäni kautta se jotenkin "tuulahti" vartalooni,ja jonkun ajan päästä myös selän kautta poistui. Sitä en osaa yhtään sanoa,että kauanko se siellä oli.Se ei mitenkään liikutellut minua,tai "käyttänyt" vartaloani ollessaan minussa,makasin vain kyljelläni sängyssäni ja olimme limittäin kropassani.En valitettavasti osaa kuvailla paremmin.
Raamatun termein puhuttaisiin tuossa vaiheessa todennäköisesti siitä, että ihmisestä on tulossa riivattu. Tämä tarkoittaa siis sitä, että riivaajahenki asettuu ihmiseen.
Useimpien riivattujen mielestä tämä on mukavaa ja hyödyllistä, tällöin kun yleensä tulee myös joitain yliluonnollisia kykyjä mukanaan. Kyvyt ovat tietystin hengen, eivät sinun. Useimmiten aluksi kaikki tuntuukin olevan hyvin, eikä haittaa että riivaajahenki asuu ihmisessä. Näin voi mennä jopa vuosia. Tavallista elämää riivajahenki ei yleensä haittaa ihmisessä asuessaan.
Kuitenkin siinä vaiheessa kun henki alkaa hallita ihmistä eikä ihminen henkeä, alkaa tapahtua melko ikäviä asioita. Tällöin riivaajahenki ei olekaan enää hyvä ystävä. Voi myös olla, että henki ei koskaan ala hallita sinua. Yleensä se, että henki ottaa ohjat komentoonsa, liittyy siihen, että ihminen alkaa kiinnostua kristinuskosta, Jeesuksesta ja Jumalasta. Tätä pahat henget vihaavat yli kaiken ja pyrkivät kaikin tavoin estämään ihmistä olemaan yhteydessä Jumalaan. Tämän ovat monet ihmiset kokeneet, valitettavasti.
Henkeä kannattaa siis vastustaa, omin voimin se ei kuitenkaan onnistu. Voi olla, että sinusta voi joskus tuntua, että olet henkeä vahvempi, näin ei kuitenkaan ole. Ihminen ei yksin omassa voimassaan pärjää pahoille hengille, tarvitaan henkien luojaa apuun, Jumalaa.
Neuvon sinua kääntymään Jumalan puoleen tässä asiassa. Lue Raamattua, rukoile ja kysy Jumalalta apua. Et varmasti jää vaille vastausta.
Todella hyvä kirja, jossa asioita kuvataan valitettavan realistisesti ja mukaansatempaavasti on Doreen Irvinen "Olin noita". Itse kun ekaa kertaa avasin opuksen, niin aina meni johki kahteen-kolmeen asti yöllä, että pystyi lopettamaan lukemisen, niin jännä se oli. Tähän doreeneen oli tullut ensimmäiset riivaajat hänen toimiessaan prostituoituna, eikä hän edes itse tiennyt sitä! Hänellekin kävi muuten myöhemmin juuri niin, että hän luuli hallitsevansa henkiä. Sitten Doreen ajatui kristinuskon pariin ja vaikeudet alkoivat: Henget alkoivat hallita häntä!
Voin vaikka lähettää tuon kirjan sulle, jos vain haluat, mutta ei kannata varautua kovin aikaseen töihin/kouluunmenoon, jos tota alkaa iltasella lukea. Laita vaikka mailia osoitteeseen pussipoika (at)suomi24.fi, niin pistän kirjan postiin.
Ja varauksetta voin suositella kirjaa kaikille muillekin tämän viestin lukijoille!
Tosi koskettava kaikin puolin tuo sun tarina. Mulla on kans ollu muutamia yliluonnollisia koemuksia ja nykyään pelkään koko ajan että alkaa uudestaan. Varsinki nyt ku oon lukenu näitä sun ja muitten tarinoita, pelottaa et "kanavat" jotenki aukeaa. Mun kokemuksia ei kukaan muu oo koskaan uskonu ku pitkäaikainen poikakaveri joka on myös nykyinen mieheni. Mun kokemukset alko jo ihan lapsena ku kuulin mummolassa aina askelia vaikka kaikki oli jo nukkumassa. Sit paljon oli sellasta että ovet yhtäkkiä aukes. Myöhemmin ku muutettiin vanhaan taloon niin jatkuvasti kuulu portaikosta askelia ja muita ääniä. Vanhaa musiikkia kuulin myös usein. Askeleet kuuli myös mieheni. Paljon oli kaikenlaista outoa... Sit myöhemmin ku olin sairaalassa heräsin yöllä siihen, ku joku yritti kuristaa mua. Näin kädet jotka meni takas seinään. Säikähdin todella mitä tapahtu. Usein sen jälkeen on tuntunu kosketuksia ympäri kehoa. Mulla on nyt pieni lapsi ja pelkään hänen puolestaan että hän joskus joutuu kokeman samoja asioita ku minä. Nykyäänki välillä tuntuu etten oo yksin vaikka ei ketään oiskaan kotona. Sattuu välillä pieniä yliluonnollisia juttuja... Vaikka luulis että ois tottunu niin en usko että ikinä totun. Aina yhtä pelottavaa. Varsinki mennä yksin nukkumaan. En osaa kirjottaa kaikkia outoja kokemuksia tähän mut tärkeimmät tuli varmaan esille. Oon sit ihan fiksu aikuinen ihminen enkä todellakaan keksi näitä juttuja.
Moi
Siitä on hyvä aloittaa, että oletko joskus "leikkinyt" henkimaailman kanssa? Oletko pelannut spiritismiä, ollut jossain istunnoissa, joissa on kutsuttu kuolleita ihmisiä, leikkinyt saatananpalvonta-asioilla, ollut vahvasti mukana astrologiassa yms? Yleensä henget tulevat tällaisten "rajatieto"-toimien kautta.
Oon ollu aina kiinnostunu kaikesta yliluonnollisesta ja nuorena myös pelannu spiritismiä mut en usko et niistä johtuu ku lapsena oli myös outoja kokemuksia vaikken ees sillon tienny mistään yliluonollisesta. Olin vaan ihmeissään ku kerroin mitä olin nähnyt/ kuullut, kukaan ei ottanut tosissaan...
Tosi koskettava kaikin puolin tuo sun tarina. Mulla on kans ollu muutamia yliluonnollisia koemuksia ja nykyään pelkään koko ajan että alkaa uudestaan. Varsinki nyt ku oon lukenu näitä sun ja muitten tarinoita, pelottaa et "kanavat" jotenki aukeaa. Mun kokemuksia ei kukaan muu oo koskaan uskonu ku pitkäaikainen poikakaveri joka on myös nykyinen mieheni. Mun kokemukset alko jo ihan lapsena ku kuulin mummolassa aina askelia vaikka kaikki oli jo nukkumassa. Sit paljon oli sellasta että ovet yhtäkkiä aukes. Myöhemmin ku muutettiin vanhaan taloon niin jatkuvasti kuulu portaikosta askelia ja muita ääniä. Vanhaa musiikkia kuulin myös usein. Askeleet kuuli myös mieheni. Paljon oli kaikenlaista outoa... Sit myöhemmin ku olin sairaalassa heräsin yöllä siihen, ku joku yritti kuristaa mua. Näin kädet jotka meni takas seinään. Säikähdin todella mitä tapahtu. Usein sen jälkeen on tuntunu kosketuksia ympäri kehoa. Mulla on nyt pieni lapsi ja pelkään hänen puolestaan että hän joskus joutuu kokeman samoja asioita ku minä. Nykyäänki välillä tuntuu etten oo yksin vaikka ei ketään oiskaan kotona. Sattuu välillä pieniä yliluonnollisia juttuja... Vaikka luulis että ois tottunu niin en usko että ikinä totun. Aina yhtä pelottavaa. Varsinki mennä yksin nukkumaan. En osaa kirjottaa kaikkia outoja kokemuksia tähän mut tärkeimmät tuli varmaan esille. Oon sit ihan fiksu aikuinen ihminen enkä todellakaan keksi näitä juttuja.
Tuli kahesti viesti ku ei ensin hyväksyny nimimerkkiä... Sorry!
Voihan henki myös seurata jotain esinettä joka on ollut lapsestasi asti tai saanut joltakin pienenä.
Esimerkiksi joku taulu taikka vanhan ajan koiran talutus remmi? Ehkä joku nukke taikka muu lelu..
Jokin esine mikä sinulla on ollut aina kun olet kohdannut "kummituksia". Vaikka mummosi antoi sinulle jotain sinä päivänä siellä kartanossa tai löysit jotain ja pistit taskuusi? En tiedä johtuuko se esineestä mutta talosta ei ainakaan kun asialla on luultavasti sama henki, joten itse uskon johonkin esineeseen. Kun löydät esineen niin itse polttaisin sen ja tuhkat hautaisin suolaan..
Omassa talossani uskon asuvan jotain henkiä tälläkin hetkellä en tiedä mitä he haluavat.
Näen usein kai jotain energiaa tai jotain kun katson joskus jotain ihmistä niin näen "kehän" hänen ympärillään. Eka kerran näin ylä-asteella äidinkielen opettajalla vihreän "kehän".
Pienenä näin usein kun huoneessa leijali "valoja"
tai mitä onkaan semmosia juttuja jotka leijuvat ja
saattavat pudota katosta. Niin tässä talossa olen alkanut näkemään seinillä punaista.. En tiedä näitä värejä mitä sitten tarkoittavatkaan jos joku voisi samalla kertoa minulle mitä nämä tarkoittavat..?
"Pienenä näin usein kun huoneessa leijali "valoja"
tai mitä onkaan semmosia juttuja jotka leijuvat ja
saattavat pudota katosta. Niin tässä talossa olen alkanut näkemään seinillä punaista.. En tiedä näitä värejä mitä sitten tarkoittavatkaan jos joku voisi samalla kertoa minulle mitä nämä tarkoittavat..?"
Tasta "energian nakemisestahan" on jo puhetta toisessa keskusteluketjussa, mutta vastaanpahan nyt tahankin.
Itse naen noita "lentojuovia", "valoja" ja "tahtia" ihan aikuisenakin eli tana paivana.
Mielestani ne ovat energiaa yleiskasitteeltaan. Se on sitten eria asia, onko kyseessa "luonnollinen energia" (esim. maasateily), esim. kannykkakentat/wlan-kentat tms. vai henkimaailman energiat...energiaa kun on joka puolella nykyaan.
En oikein usko kummituksiin, eikä minulla ole mitään tietoa niistä, joten en osaa auttaa ongelmaasi juurikaan.
Kuten jo sanoin, en oikein usko kummituksiin, mutta rakastan silti kummitustarinoita.
Tuosta harmaasta naisesta tulee mieleeni kummistustarina, jossa eräs nainen jäi kuoltuaan kummittelemaan kotiinsa, koska ei ollut saanut unelmiaan täytettyä. Hän oli käyttänyt kaiken aikansa muiden eteen ja jäi sitten jumiin kuoltuaan, koska haluasi niin kovasti jännittävämmän elämän.
Tuo latinaa puhuva aave kuulostaa kamalalta. Vaikka se olisikin vain mielikuvitusta tai unta, on se silti inhottavan kuuloinen.
Toivon, että jos todella koet jatkuvasti jotain noin kamalaa, saat siihen pian apua.
Niin ja te Jeesukseen uskojat; kieltääkö raamattu kontaktin haun muihin elollisiin olevaisiin? Kun kerran aaveet ovat niin kamalia, onko esimerkiksi yliluonnollinen yhteys puihin pahasta?
Aaveneito kirjoitti
"Niin ja te Jeesukseen uskojat; kieltääkö raamattu kontaktin haun muihin elollisiin olevaisiin? Kun kerran aaveet ovat niin kamalia, onko esimerkiksi yliluonnollinen yhteys puihin pahasta?"
Raamatussa, muistaakseni Paavalin kirjeessä roomalaisille, todetaan hyvin yksiselitteisesti, että joka ei ole Jumalan puolella on Jumalaa vastaan. Toisaalta taas todetaan, ettei kristityn tule olla yhteydessä muihin "elollisiin olevaisiin" kuin Jumalaan. Jumala tosin on hyvin elävä ja todellinen ja toimii monella tavalla.
Toisaalta minkä takia kristityn pitäisi olla yhteydessä muihin yliluonnollisiin henkiin? Itselleni ainakin riittää oikein hyvin se mitä Jumala pystyy minulle tarjoamaan: Rauhaa ja sisäisen tyydytyksen yliluonnollisten asioiden tarpeesta. Esim. melko usein rukoillessani toisten puolesta Henki näyttää minulle asioita, joiden puolesta minun tulee rukoilla näiden ihmisten kohdalla. Myöhemmin nämä ihmiset vahvistavat Hengeltä saamani asiat oikeiksi. Tämä riittää minulle yliluonnollisesta oikein hyvin.
Jumala ei myöskään tarjoa pelkotiloja minulle eikä hetken kestävää rauhaa, vaan lopullista ratkaisua. Kaikkein tärkein on kuitenkin Kristuksen ristinkuolema pahojen ihmisten (=kaikkien ihmisten, myös uskovien) puolesta ristillä. Vain uskomalla siihen, että Kristus on kärsinyt pahojen tekojeni, ajatusteni ym. takia minulla on mahdollisuus periä taivaspaikka. Ei oo kauheen vaikeeta. Muuten joutuisin kadotukseen, mutta kun Jumalan poika on kärsinyt minulle kuuluvan rangaistuksen, niin en kauheasti vastustakaan sitä. Mielestän suurenmoista!
Minä en ikinä suostuisi taivaaseen, jos sen joku olisi ostanut minulle verellään.
Koko elämäni olen ollut hyvä antamaan anteeksi, enkä voi ymmärtää miksei Jumalasi voisi tehdä samoin. Olen moesti ennenkin sanonut, että minulle umalasta tulee mieleen iso hemmoteltu lapsi, joka yrittää ostaa rakkautta tyhjillä lupauksilla, ja lätkäisee jättimäisellä limaisella tikkarillaan niitä, jotka eivät tottele.
Minun ystäväni eivät ole pahoja tai typeriä, olivatpa kuinka koiria, kaneja tai hevosia hyvänsä, sanokoot raamattu mitä tahansa, ne ajattelevat ja tuntevat siinä missä sinä tai minä tai naapurin Erkki. Eikä minulla ole mitään syytä epäillä, etteivätkö kasvtkin ja kaikki muukin kykenisi siihen.
Ihminen luulee olevansa tärkeämpi kuin onkaan. Ihminen on kirjoittanut raamatun, ihminen on korottanut itsensä. Tosiasiassa me olemme tärkeitä vain itsellemme ja lähimmäisillemme.
Minä en syö heinää, jonka Jumalan poika on pureskellut lampailleen. Kun kerran millään ei ole mitään merkitystä, eikä ole muuta tekemistä, minäpäs otan ja puren heinäni itse. Ja voimpas puraista huomaamatta jalkaan sellaista lammasta, joka yrittää minua hätyyttää heinieni kimpusta.
Usko vain, kun et uskollasi muita vahingoita. Hyvin harva uskova vain onnistuu olemaan vahingoittamatta muita. Mutta eipä siinä onnistu kukaan muukaan.
Juu eihän tässä mitään muuta kuin sellainen juttu että sulla näyttää olevan harvinaisen hyvä herkkyys kuulemaan henkiä yms... Joo no suosittelisin sua hankkimaan enemän tietoa hengistä yms... Ja sen jälkeen alotait harjoittamaan herkkyyttäsi ja sen jälkeen käytät näitä hyviä/pahoja henkiä avuksesi elämässäsi...
Ite oon kokenut samanlaista eli ei sitä tarvitse pelätä... Rohkeasti vaan katso pimeyteen siellä on paljon mielenkiintoisempi maailma...
älä hyvä ihminen usko tuohon pimeyteen sen tien pää onh selvä seon saatanasta ja se on kuolema !!!!!!!!!!
kuulostaa saatanan touhuilta kun jotain tollaista edes yrttää ilmaantua sanoppa päättäväisesti tuo. jeesuksen nimessä ja veressä ulos !!!!!!!!!!!! tai jos olet lamaantunut pyydä kristukselta apua ajatuksella käskien henkeä ulos koska niiden on!! kumarrettava tuota yhtä ainoaa nimeä !!!!!! jumala sinua siunatkoon !!!!! tiedän mistä puhun olen aikoinani pelleillyt tuon väärän kanssa spiritismiä sun muuta magiaa.
ookko pelannu spiritismiä huude saatanaa tai ollu tyhma tyttö
No en ole. Ja voisit lukea kirjoitukset ensin, ennenkuin kirjoittelet tyhmiä. Olen täällä jo vastannut noihin asioihin.
anteeksi emmä mä pahalla luin kyllä. jäi sitten huomaamatta vaikka luin sen tarkasti ja mulla on samanlaisia kokemuksia,no semmosen kaapun oon nähny. mutta kaikkea hyvää sulle ja toivon ettei noi tuu toistumaan