http://wxdsgn.sourceforge.net/
wxWidgets hakaa sen lazaruksen ja delphi gui kirjaston keveästi, vai voiko näillä esim tehdä käyttöliitymän dos ohjelmaan, win3.11, os/2.
Ja kielelläkin on valoisampi tulevaisuus...
Joten vaihda jo tänään.
wxWidgets hakaa sen lazaruksen ja delphi gui kirjaston keveästi, vai voiko näillä esim tehdä käyttöliitymän dos ohjelmaan, win3.11, os/2.
Ja kielelläkin on valoisampi tulevaisuus...
Joten vaihda jo tänään.
Vastaukset 25
Vanhimmat
C on vaikeampi kieli kuin Pascal (siis Delphi, Lazarus jne). Ei C-kieli vaan sovi kaikille ja kaikkiin tarkoituksiin. Basicillekin, usko pois, on vielä käyttöä. Samoin pascalille.
Todellisuudessa PAscalia ei käytetä. Onni että siitä on päästy eroon.
Kumpaakohan teollisuudessa käytetään enemmän, C/C vai Delphi/Pascalia ?
Ja mitä helppokäytöiseyyteen tulee vastaavia, suositumpia kieliäkin on....
Tosiasia on kuitenkin että esim. Lazaruksen windows versiota 0.9.18 on sourceforge.net-sivun
https://sourceforge.net/project/showfiles.php?group_id=89339
kautta imuroitu yli 16 000 kertaa.
Eli jotkut haluavat sen.
C/C ovat suosituimpia kuin Pascal
Jos taas verrataan helppokäyttöisiin kieliin niistä kaikista muista loppuvat ominaisuudet kesken jos niitä vertaa Pascaliin (taikka C-sukuisiin kieliin)
Microsoftin mukaan heillä on 3 miljoonaa vb-koodaajaa.
"Microsoft said there are about 3 million Visual Basic developers." http://news.com.com/Study Visual Basic use may be slipping/2100-1007_3-1000011.html
Miksi joku maksaisi VB:stä jos ilmaiseksi saisi yhtä hyvän Lazaruksen? Ilmaiseksi voi ladata testausta varten, mutta myytäviä ohjelmia kehittävät voivat ihan hyvin maksaa tuhansia euroja heille soveliaammasta kehittimestä.
"Jos taas verrataan helppokäyttöisiin kieliin niistä kaikista muista loppuvat ominaisuudet kesken jos niitä vertaa Pascaliin (taikka C-sukuisiin kieliin)"
Mitä tämä oikein tarkoittaa? Onko Pascal helppokäyttöinen kieli? Miten Pascalilla kirjoitetaan ohjelma, joka tulostaa 10000. Fibonaccin luvun?
Haskellilla näin:
Prelude> let fibo @(1:tl) = 1:1:zipWith ( ) fibo tl
Prelude> fibo !! 10000
54438373113565281338734260993750380135389184554695967026247715841208582865622349
01708305154793896054117382267597802631738435958475111624143917470264295916992558
63341179060630480897935314761084662590727593678991506779600883065979666419658249
37721800381441158841042480997984696487375337180028163763317781927941101369262750
97950980071359671802381471066991264421477525447858767456896380800296226513311135
99297627266794414001015758000435107774659358053625024617079180592264146790056907
52321895868142367849593880756423483754386342639635970733756260098962462668746112
04173981940487506244370986865431562684718619562014612664223271181504036701882520
53148458758171935335298278378003519025292395178366894676619179538847124410284639
35449484614450778762529520961887597272889220768537396475869543159172434537193611
26374392633731300589616724805173798630636811500308839674958710261952463135244749
95052041983051871683216232838597946272459197714546282183996957892237989121994317
75469705216131081096559950638297261253848242007897109054754028438149611930465061
86617012298328896435273375079278606944476185352514442107792804597990456129812942
38091560550330323389196091622366987599227829231918966880177185755555209946533201
28446502371153715141749290913104897203455577507196645425232862022019506091483585
22388271101670843305116994211577515125551025165593188816404834412955703882547752
11115773957801158683970726025656148249564605387002803313118614853998053970315557
27529693399586079850381581446276433858828529535803424850845426446471681531001533
18047956743639681565332615250957112748041192819602214884914828438912417852017450
73055389287178579235094177433833315068982393544219888054293324403711948672155435
76548565499134519271098919802665184564927827827212957649240235507595558205647569
36539487331765900020637312657064350970948264971003873351747771340331902810557566
79317894700241188030946040343629534719974613922747915497303564126330742308240519
99996101549784667340458326852960388301120765629245998136251652347093963049734046
44510636530416363082366924225776146828846179184322479343440607991788336067684671
1185597501
Prelude>
Näytäpä sama Pascalilla. Tai kysytään nyt sittenkin 9999. lukua, ettet tuosta lunttaa ;-)
Myönnän suoraan että mainitsemasi koodi on hepreaa mulle ja näyttää lähinnä koodilta jota harrastettii 1980-luvulla kun C-64 basicilla koodailtiin joku konekielipätkä nopeuden nimissä :D hahah!
Eli halusit komentorivillä toimivan Fibonaccin luvun laskemisohjelman joka on tehty Pascalilla. Joka lukee saa komentorivillä parametrinä myös laskettavan Fibonaccin luvun. Ohjelman pitää osata laskea ainakin 10000 Fibonaccin lukuun asti. (Ja ilmeiseti tulostaa tosi suuret luvut niin että rivillä on max 80 merkkiä. Et halua käyttää graafista käyttöliittymää. Olet valinnut vastauksesi saatavan luvun niin että se on Pascaleissa ja monissa muissakin kielissä peruslukualueen ulkopuolella). Niin ohjelmamme saa eri vastauksen lukuarvolla 10000!
FreePascalin löydät (se on vapaasti kaikkien käytettävissä) http://www.freepascal.org/
(ohjelman saa toimimaan myös Delphissä ja Lazaruksessa pienillä muutoksilla).
program fpc_fibonacci;
{$mode objfpc}{$H }
uses
{$IFDEF UNIX}{$IFDEF UseCThreads}
cthreads,
{$ENDIF}{$ENDIF}
Classes, SysUtils;
const maxtau=5000; rajaarvo=100000;
type LukuTaulukko=array[0..maxtau] of longint;
var ed,sita_ed,summa,muistinro:LukuTaulukko;
procedure alusta;
var i:integer;
begin
for i:=0 to maxtau do
begin
sita_ed[i]:=0;
ed[i]:=0;;
summa[i]:=0;
muistinro[i]:=0;
end;
ed[0]:=1;
summa[0]:=1;
end;
procedure laske;
var i:integer;
begin
for i:=0 to maxtau-1 do
begin
summa[i]:=sita_ed[i] ed[i] muistinro[i];
if summa[i]>=rajaarvo then
begin
summa[i]:=summa[i]-rajaarvo;
muistinro[i 1]:=1;
end
else muistinro[i 1]:=0;
end;
end;
procedure siirra;
var i:integer;
begin
for i:=0 to maxtau do
begin
sita_ed[i]:=ed[i];
ed[i]:=summa[i];
muistinro[i]:=0;
end;
end;
procedure tulosta;
var i,j,x,z:integer; ei_etunolla,ei_ekakerta:boolean;
begin
j:=1;
ei_etunolla:=false;ei_ekakerta:=false;
for i:=maxtau downto 0 do
begin
x:=rajaarvo div 10;
if summa[i] 0 then ei_etunolla:=true;
if ei_etunolla then
begin
while x>summa[i] do
begin
x:=x div 10;
if ei_ekakerta then write('0');
end;
write(inttostr(summa[i]));
ei_ekakerta := true;
inc(j);
end;
if j>16 then
begin
j:=1;
writeln;
end;
end;
writeln;
end;
function selvitettava_fibonaccin_luku:integer;
begin
if ParamCount>=1
then result:=StrToInt(ParamStr(1))
else result:=10000;
end;
var siirtokerta,max_siirtokerrat:integer;
begin
alusta;
max_siirtokerrat:=selvitettava_fibonaccin_luku;
if max_siirtokerrat> 0 then
begin
siirtokerta:=1;
while siirtokerta
No tämä on taas sitä samaa kuin suomalaisia (Lazaruksen käyttäjiä) verrataan kiinalaisiin (VB:hen).
Tosiasia on ennenminkin on se että 2.9 miljoonaa VB -käyttäjää ei ole koskaan kokeillut Lazarusta.
Joten syynä ei ole paremmuus vaan ennemminkin tietämättömyys. MS:n vahvuus on hyvä markkinointi.
Microsoft saa rahaa vb-käyttäjiltä. Nämä lazarukset ovat ilmaisia, mutta eivät silti kelpaa laajoille joukoille.
Vielä se, että kun Microsoft saa jatkuvasti rahaa VB-myynnistään, niin niiltä tulee lisää uudistuksia. Ilmaisten ohjelmien kehittäjät tekevät sitä vapaaehtoisesti (ja ovat työssä näissä microsofteissa). Monet siitä syystä, että vastustavat Microsoftia, eli vihasta.
Kun Microsoftin huono Windows 3.1 pääsi markkinajohtajaksi syrjäyttäen paljon paremmat macit, niin nykyään Microsoftia ei pysty syrjäyttämään kukaan. Joten VB:llä on tulevaisuus.
Vertauksesi ei pidä paikkaansa.
Vertauksen kuuluisi mennä näin: suomalainen (VB:n käyttäjä) saa enemmän aikaan kuin pohjoiskorealainen (Lazaruksen käyttäjä), vaikka pohjoiskorealaiset pitävät enemmän ääntä tekemisistään.
Jos tuo on hyvä niin ennemminkin se tappaa muut C-kääntäjät ja ehkäpä C#:n sekä Javan.
Olisi ollut aivan eri asia jos tuo olisi ollut saatavilla jo 90-luvulla (siis ennen Delphiä ja Lazarusta).
Lazarushan on avointa koodia joten sen muuttaminen on täysin sallittua ja sen on tehty itsellään jolloin kuka tahansa sen osaajaa voi tehdä siitä oman version (eli ei ole välttämättä riippuvainen toisista) Jolloin sen kuoleminen on aika vaikeata.
Jos tuo on hyvä niin ennemminkin se tappaa muut C-kääntäjät ja ehkäpä C#:n sekä Javan.
Mitä ihmettä......????!!!
Ymmärrätkö edes mitä C# on tai vaikkapa JAva???
WxDevCpp on avointa koodia, ja wxWidgets (Myöskin avointa) on ollut olemassa jo vuodesta 1992 http://www.wxwidgets.org/about/
WxDevCpp on periytynt ohjelmasta nimeltä DevCpp, josta on myös periytynyt http://amidevcpp.amiga-world.de/
PS. kukaan ei ole huomioinut millä kielellä tuo ide on tehty ?
http://www.bloodshed.net/devpascal.html
C ja Java ei ole täysin samoja kieliä mutta Javassa on kyllä käytetty pohjana C-kieltä, siis samoja ominaisuuksia kuin C-kielessä. Voidaan siis sanoa C:n ja Javan olevan sukulaiskieliä.
C:lla ja JAvalla ei ole juurikaan mitään yhteistä. Java on lähes puhdas oliokieli ja C ei tunne edes käsitettä olio
En kyllä oikein ymmärtänyt mitä tämä kommentti edes tähän kuului??? Vastaaja on ainakin pihalla kuin lumiukko.
"C:lla ja JAvalla ei ole juurikaan mitään yhteistä."
Sama syntaksi, C-kielen syntaksi on käytössä hieman muuneltuna lähes kaikissa nykyisissä kielissä, javascript, php, ... java.
"C ei tunne edes käsitettä olio"
Tunteepas, jos sinulla on luokka jonka kaikki jäsenet ovat julkisia sinulla on silloin c-kielen struct. Ja vaikka sinulla on C-kieli käytössä voit tehdä olio ohjelmointia pienin rajoituksin. Jopa data hiding onnistuu paremmin kuin missään oikeassa olio kielessä.
oikein tarkoitat ?
Ja kukaan ei ole kuullutkaan Objective-C:stä :D
nyt on jollain pahasti asiat retuperällä.
olio on vähän eri asia kuin tietorakenne.
C-ohjelmmoinnissa ei ole mitään oliomaisuuksia!!!
Olio-ohjelmointi (object-oriented programming) on ohjelmoinnin lähestymistapa, jossa ohjelmointiongelmien ratkaisut jäsennetään olioiden yhteistoimintana.
Olio-ohjelmointi ja olio-ohjelma eroavat tätä teknologiaa edeltävistä ohjelmista merkittävästi. Aiemman proseduraalisen ohjelmointiparadigman perustana on pääohjelma. Tämä on koko sovelluksen ylin hierarkkinen taso, joka kokoaa kaiken toiminnan ohjauksen yhteen keskitettyyn pisteeseen. Strukturoitu ohjelmointi toi tähän eritasoisia rakenteita, mutta periaate suorasta tapahtumien ketjusta on kuitenkin kaiken takana oleva johtava ajatus. Tällaista ohjelmaa voi siis periaatteessa lukea kuin kirjaa.
Olio-ohjelmoinnin lähtökohta on toimijoiden yhteisö. Yksittäiset ohjelman toimijat – oliot – ovat hyvin itsenäisiä kokonaisuuksia. Nämä sisältävät sisäisen tilan ja joukon palveluja, joita kyseinen olio osaa antaa. Olio osaa myös synnyttää toisia olioita. Sovellus koostuu sitten joukosta tällaisia olioita, joiden yhteistoiminta toteuttaa sovelluksen. Yhteistoiminta olioiden välillä toteutetaan olioiden toisilleen lähettämien viestien avulla. Voidakseen lähettää viestin toiselle oliolle tulee lähettäjällä olla yhteys vastaanottajaan ja lähettäjän tulee tietää mitä viestejä vastaanottaja ymmärtää. Näin syntyy yhteistoiminta ja samalla olioiden välinen riippuvuus.
Tällaisessa sovelluksessa ei ole pääohjelmaa vaan bootstrap tai ”alkuräjähdys”, joka synnyttää yhden olion. Tämä syntynyt olio on koko sovelluksen alku. Tästä alkuoliosta saavat sitten alkuunsa kaikki sovelluksen oliot. Ei ole kuitenkaan niin, että tämä synnyttäminen olisi keskitetty yhteen paikkaan, vaan kaikki oliot synnyttävät enemmän tai vähemmän muita oliota riippuen niiden asemasta ja tästä seuraavista vastuista olioverkostossa. Tämä ohjauksen hajakeskitys ja olion sisäisen toiminnan kätkeminen ovat kaksi aivan keskeisintä olioparadigman etua.
Oliosovelluksen koodi on siis hajallaan eri olioiden palveluissa. Se vastaa romaanin sijata pikemminkin näytelmän käsikirjoitusta, jossa kunkin näyttelijän repliikit – ja siis vain omat repliikit – on tulostettu erikseen. Näin on selvää, että juonen lukeminen tällaisesta muodosta on työlästä, mutta ei mahdotonta.
"olio on vähän eri asia kuin tietorakenne."
Mutta olio voi olla tietorakenne.