Kertokaa kokemuksesta kaapistojen pakettihintoja. Mitä merkkiä saa mihinkin hintaan. Kaapistot tulee kahdelle sivulle.
Keittiökaapistojen hintoja ?
Rakentaja Rane
116658
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 11
Vanhimmat
500 - 1000€/kaappimetri kun ovet on perusovet ja tasot melamiinipintoja. Yläkaapit 988mm korkeita. Tämä hintaluokka ei sisällä mitään tekniikkaa vain kaapit, ovet ja kahvat. Hinta laskettu 5,6m pituisesta keittiöstä.
Jos välttämättä haluaa melamiinitasot, voi hinta olla paljon halvempi. Tuskin kuitenkaan kukaan haluaa.
Mistä voisi kysellä melamiinitasoja, kuka valmistaa?
Ei ainakaan keneltäkään itseään kunnioittavalta ammattilaiselta.On ostettava huijarilta tai asiaa tuntemattomalta myyjältä.
Eivät ressukat tiedä mistä puhuvat. Eivätkä edes perustele! Järkevät ihmiset tietävät itse mistä puhuvat eivätkä päästä suustaan sammakoita. Ammattilaiset sentään tietävät mitä melamiini on ja mistä tuon nimen huono maine johtuu. Nykyään tuolla pinnoituksella on monta nimeä: laminaatti,korkeapainelaminaatti, matalapainelaminaatti jne....
Ei melamiineja vaan laminaatteja. Laminoiminen tarkoittaa erillisten materiaalikerrosten prässäämistä yhteen käyttäen kuumuutta, painetta ja harteseja tai liimoja. Näinhän esimerkiksi ajo- tai opiskelijakortti on yleensä laminoitu kahden muovikalvon sisään.
Melamiini on ohutta laminoitua levyä eli matalapainelaminaattia. Sitä käytetään keittiönkaappien ja komeroiden runkojen sekä edullisimpien ovien pinnoissa. Melamiini ei ole kovin vahvaa ja siksi siitä ei valmisteta pöytätasoja.
Korkeapainelaminaatti eli laminaatti tai IKI-levy, kuten sitä kansan suussa vieläkin kutsutaan suuren suomalaisen laminaatin valmistajan Serlachiuksen (nyk. IKI-Formica) brändinimen mukaan, on vahva, melamiinia paksumpi materiaali. Sillä pinnoitetaan keittiön työpöytien kansia, vahvoja ovia ja joskus vaativissa julkisissa kohteissa kaappien runkojakin. Laminaattitasoja voi tilata rautakaupasta, keittiömyymälästä, Ikeasta tai Bauhausista.
Niin, kai se nyt tuli edellisestä puheenvuorostani selväksi, että melamiini ei koskaan ole korkeapainelaminaattia vaan se on vain ja ainoastaan matalapainelaminaattia.
Vaikka kaikkia yhteen laminoituja tuotteita voidaan nimittää laminaatteiksi, on kalustemaailmassa vakiintunut käsitys, että laminaatista puhuttaessa tarkoitetaan nimenomaan korkeapainelaminaattia. Jos melamiinia nimitetään keittiökaupassa laminaatiksi, on se asiakkaan tahallista harhaan johtamista, sillä näillä materiaaleilla on suuri paksuus-, kestävyys- ja hintaero.
P.S. Jos et ennen tiennyt laminaatin ja melamiinin eroa, niin ei se niin harvinaista ole. Maailma on täynnä kaikenlaista enemmän tai vähemmän tarpeellista nippelitietoa.
Älä välitä aikaisemman kirjoittajan ylenkatseisista kommenteista. Sinulla on varmasti halussasi sellaista tietoa, jota ivallisella kirjoittajalla ei ole.
On se kumma, miten joidenkin pitää näillä palstoilla pyrkiä osoittamaan omaa erinomaisuuttaan haukkumalla muita.
Mitähän tuossa laminaatissa on liimana (=hartsi)?
http://fi.wikipedia.org/wiki/Melamiini
On minulle muodostunut samaksi kuin laminatti syystä että olen käyttänyt valkoista melamiinipintaista pöytälevyä yli 20v eikä sen kestävyydestä voi sanoa mitään pahaa. ilman muuta olen olettanut että nykyiset työtasot ovat samaa ainetta lisättynä pinnan paksuudella, kuvioilla(kuitupaperi) ja reunan pyöristyksellä.
Puhutko keittiön työpöytätasosta vai ruoka- tai kirjoituspöydästä? Jos viimeisistä, niin oliskohan kyseessä Artekin pöytä? Oli se se tai joku muu, tai työtaso, olen 100%:n varma, että kyseessä ei ole melamiini vaan korkeapainelaminaatti eli lyhyesti laminaatti.
En tiedä noista sun melamiineista, joista tehdään astioita, mutta työtasolaminaattien teossa käytetään hartsia. Laminaatista tehdään myös paljon esim. yleisten tilojen kuten vessojen ja laivojen hyttien väliseiniä, ravintolatiskejä ym. ym. - Ja sitä paitsi, mitä sillä on kuluttajalle merkitystä, kunhan saa kotiinsa vahvan ja turvallisen tuotteen ja tietää, mistä maksaa?
En ole mikään kemisti sentään.