Että on lupaavan oloinen ensimmäinen vuosi yliopistossa.
Ei vieläkään oikein tiedä mitä saa ja ei saa ottaa vapaina opintoina, opintoviikkoja ei tunnu kertyvän tarpeeksi (nyt keväällä omaa pääainettani järjestetään tasan kuuden opintoviikon edestä ja kaksi niistä tulee kursseista, joista en tiedä ovatko ne kovin suositeltavia ensimmäisen vuoden opiskelijalle), joka asiasta tuntuu kuulevan kahta eri tietoa, paperilta haluttua tietoa ei löydy mistään, en tiedä mille kursseille ylipäätään pitää ilmoittautua ja mille voi vain lampsia ennalta ilmoittamatta ja voi jeesus tätä kun yksien saatanan kurssien takia pitää plarata kahta-kolmea opasta ja vielä nettiä tutkia sen päälle, kurssien kirjamateriaali tuntuu olevan kiven alla ja ylipäätään mikään tieto ei tunnut olevan varmaa.
Olikos se nyt niin, että Kela ei vielä ensimmäisen vuoden opiskelijan opintoviikkosuorituksia niin haukkana kyylää vai onko tässä jo aihetta huoleen?
Onko vielä olemassa jokin syy, miksi en heittäisi kirjoja roviolle ja rupeaisi vaikka sutenööriksi kun kerran riskit ja tuomiot ovat pieniä ja rahaa tulee?
Miksi hemmetissä en mennyt vaikka amikseen vaan kuvittelin kouluttautumisen olevan hyvä juttu?
Pää hajoaa kun pelkästään kursseille meneminen on tällainen hemmetin sirkus.
Ei vieläkään oikein tiedä mitä saa ja ei saa ottaa vapaina opintoina, opintoviikkoja ei tunnu kertyvän tarpeeksi (nyt keväällä omaa pääainettani järjestetään tasan kuuden opintoviikon edestä ja kaksi niistä tulee kursseista, joista en tiedä ovatko ne kovin suositeltavia ensimmäisen vuoden opiskelijalle), joka asiasta tuntuu kuulevan kahta eri tietoa, paperilta haluttua tietoa ei löydy mistään, en tiedä mille kursseille ylipäätään pitää ilmoittautua ja mille voi vain lampsia ennalta ilmoittamatta ja voi jeesus tätä kun yksien saatanan kurssien takia pitää plarata kahta-kolmea opasta ja vielä nettiä tutkia sen päälle, kurssien kirjamateriaali tuntuu olevan kiven alla ja ylipäätään mikään tieto ei tunnut olevan varmaa.
Olikos se nyt niin, että Kela ei vielä ensimmäisen vuoden opiskelijan opintoviikkosuorituksia niin haukkana kyylää vai onko tässä jo aihetta huoleen?
Onko vielä olemassa jokin syy, miksi en heittäisi kirjoja roviolle ja rupeaisi vaikka sutenööriksi kun kerran riskit ja tuomiot ovat pieniä ja rahaa tulee?
Miksi hemmetissä en mennyt vaikka amikseen vaan kuvittelin kouluttautumisen olevan hyvä juttu?
Pää hajoaa kun pelkästään kursseille meneminen on tällainen hemmetin sirkus.
Vastaukset 1
Vanhimmat
äläkä ota turhia opintoviikkopaineita. Opiskeletko kieliä vai mitä? Ainakin aikoinaan kielten opiskelijoiden opintoviikkoja ei niuhottaen syynätty, sillä yleensä kurssit ovat vain 1-2 ov:n laajuisia. Niitten kanssa pitää sitten pakertaa koko lukukausi. Toista on matem-luonnontieteell. Opintoviikkoja kertyy tiiviimpään tahtiin.