Tuli sitten postissa lappu jossa sanottiin meiltä kuuluvan epätavallisen paljon lapsen itkua, ja huutoa päivisin.Ovien paisketta öisinkin...kumma kyllä meillä mennään nukkumaan klo 20 ja sen jälkeen en todella paiskoovia että lapset saavat nukkua! Naapurit olivat valittaneet tästä, repesin todellakin. päivisin lapset (jotka ovat kumpikin uhma iässä)joten itkun kanssa usin sisälle ulkoa tullaan, mutta miten laitat lapsen hiljaiseksi? eivät ole edes kotona vaan tarhassa ja itse teen vuorotyötä myös, ihmetyttää tällainen valehtelu. Asiaan varmaan vaikuttaa etten ole naapureiden kanssa tekemisissä ja omaan erilaisemman tyylin pukeutua, kuuntelen metalli musiikkia kylläkin ihan iisisti lasten takia. miten saa tietoon valituksen tekijän, olisi kiva kysyä päin naamaa asioista. Alakertaan muutti vauvaperhe jossa lapsi todellakin itkee koko ajan , lienekö koliikkia vai ei mutta jos minut savustetaan sen takia ulos asunnosta on kumma.
voi hel..tti
en muuta sano
81518
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 8
Vanhimmat
Näinhän se on. Kun poikkeat valtavirrasta, sinusta tehdään silmätikku. Ja asioista ei naapuripoliisit ota koskaan selvää, päättävät vain että tuossa on syyllinen jne... Minun kohdalla tilanne ratkesi näin:
Aikansa kitistyään, naapurini hankki minulle varoituksen häiritsevästä elämänmenosta. Luin varoituslappua naureskellen, ja esitin kantani isännöitsijälle. Erään kerran kun mukamas oli poliisit asunnon tyhjentänyt, olin sattumoisin sairaalassa potilaana sairaskohtauksen vuoksi. Isännöitsijä kysyi muista mainituista ajoisa, ja nauroin että olen aina viikonloppu-yöt töissä, joten se häiritsevä meteli ei voi yksinkertaisesti tulla meiltä. Varoitus peruuntui.
Pari viikkoa myöhemmin olin sairaslomalla ja pääsin todistamaan sitä meteliä. Että oli naurussa pitelemistä, kun syylliseksi paljastui valittaja itse. Hän selitti syyksi että olin saanut asunnon josta hän oli haaveillut jo kauan. Halusi vain savustaa minut ulos. Seuraavalla viikolla valittaminen meidän perheestä jatkui ja päätin tehdä asiasta lopun.
Pihalla oli torikokous ja kävelin lasteni kanssa siihen (4 kpl), kysyin kokoontujilta että kun niin hyvin ovat varmoja minun lasteni häiritsevästä-mistä-lie-metelistä, niin kertokoon heti, että kenen kiljunta on se häiritsevin. Naapurit osoittelivat vanhinta lasta ja sanoivat suoraan että ton. Siinä vaiheessa minulla kiehui. Katselin naapureita aikani ja sanoin:
"Kuinka vanhimman poikani kiljunta voi teitä muita häiritä, jos poikani on syntymästään saakka ollut MYKKÄ?" Yksikään heistä ei vieläkään ole vastannut minulle...
Yksi lappu kerran sen jälkeen on ilmestynyt postilaatikkooni ja silloin laitoin ilmoitustaululle seuraavan viestin:
"Koska olen suurimman osan illoista ja viikonlopuista töissä ja lapseni hoidossa, en todellakaan voi olla tietoinen metelistä joka kuuluu tyhjästä asunnostani. Mutta jos tätä olematonta meteliä vielä kuuluu, olisitteko niin hyviä että laittaisitte minulle asiasta vaikka sähköpostia samantien niin voin ottaa asiasta selkoa? Sähköpostiosoitteeni on: [email protected]."
Yhtään mailia en ole saanut...
moisista valituksista. Lasten elämöinti kuuluu NORMAALIIN ELÄMÄÄN, ja turha siitä on valituksia tehtailla ja jos tehtailevat pane asia oikeuteen niin voitat. Ja vaadit tietenkin kovat kipurahat haitan ja häiriön sekä henkisten vaivojen takia. Kerro että sait tuollaisesta TRAUMOJA kun syyttelevät asioista jotka ovat normaaliin elämään kuuluvia asioita.
Joten elä rauhassa elämääsi lastesi kanssa, ei siinä ole naapureilla nokan koputtamista, ellette paikkoja siellä hajoita.
Ainahan se metelin aiheuttaja on se perhe missä pieniä lapsia. Meillä lapsia on 3 ja heistä keskimmäisellä dysfasiaa, mutteivät metelöi siltikään liioin koskaan. Ei näytä vaan menevän perille pari kerrosta alempana asuville eläkeläisille kun jatkuvasti käyvät oven takana kuuntelemassa äänetöntä kotiamme ja puhuu muille naapureille paskaa kuinka metelöimme ja häiriköimme jatkuvasti. Varoituksia ei ole vielä kolahtanut postiluukusta mutta kun ensimmäinen kolahtaa, niin alkaa tämäkin mami riehumaan!!!
Ei ne pällit tajua että kaikki lapsiperheet eivät metelöi vaan se saattaa mahdollisesti olla se seinänaapurissa asuva Teini-Tiina tai Artturi-Avohoitopotilas.
Ei muuta kun voimia! Jos tilanne ei helppaa, mene heidän oven taakse kuuntelemaan ja valita ihan jokaisesta pienimmästäkin äänestä, jopa eteisessä kävelystä tai veden laskemisesta. Syynää kaikki läpi mitä voit käyttä vastaiskuna. Ehkä menee perille sitten. Onneksi on paljon niitä fiksujakin naapureita jotka tietävät ettei meiltä mitään kuulu. Muuten ois tilanne mahdoton.
Eihän noilla esim. juuri eläkeläisillä ole mitään muuta tekemistä kuin kytätä naapureita...voi ihan säälittää ne reppanat!
niin teki viereisessä taloyhtiössä asuva mieshenkilö. oli "kuullut" minun puhelevan vastaavia heidän perheestään. nyt vaan oli puhuttu paskaa, en edes tuntenut ulkonäöltä saati tietänyt heidän asuvan naapuritalossa. mielipaha oli molemminpuolista. mukavaa oli, kun saatiin selvitettyä ja ei tarvi turhaan kyräillä. tosin naapurin valehtelevaa pikku*****a kohtaan jäi jotain hampaankoloon...
Tutulta kuulostaa. Kyllästyimme naapureiden kiusantekoon (mm. ovikellon rimputtelua iltaisin, tavaroiden varastamista takapihalta, perättömiä juoruja) ja annoimme periksi. Ensi kuussa muutamme tästä vuokrahelvetistä omaan asuntoon. Suunnitelmissa oli toteuttaa se vasta myöhemmin, mutta rakkaat naapurit auttoivat päätöksenteossa. Toivottavasti tilalle muuttaa nyt perhe, joka viihtyy päivät pitkät juoruillen pihalla ja p...aa jauhaen.
aion tässä elellä lasteni kanssa ihan niinkuin ennenkin, meillä nyt vaan imuroidaan useammin jopa laipiot ja kuunnelleen isolla musiikkia puolen päivän aikaan. Kuuntelin oikein korvat höröllään eilen yöllä, niin jopas jotain yläkerrasta kuului oven kolinaa ja astioiden kolinaa jopa klo:23 jälkeen. taidan valittaa näistäkin "häiritsevistä"äänistä. Isoveli löi vuoden ikäistä leikkivasaralla päähän, sanoin pienelle ettei saa itkeä ettei äiti joudu vaikeuksiin;) no joo. Käskin isännöitsijän sanoa selleiset terveiset että oven taakse vain jos asiaa. Lapsellista nimettömänä soitella toisten elämästä. Kun tämä tyttö muuttaa soi musiikki varmasti vuorokauden hemmetin isolla, siinä soittavat seuraavana päivänä isännöitsijälle. Hävetkää kyylät ja hankkikaa elämä. Mies tulee reissusta huomenna ajateltiin "hommailla"tosi isoäänisesti kaksi päisvää, keittiössä liesituulettiumen alla, jos siitä yläkerta viitsii valittaa, oma on häpeänsä! Tsemppiä muillekin saman asian kanssa kamppaileville.
epätavallisen paljon lapsen itkua lapsiperheessä jossa uhmaikäinen ja toinen kävelemään opetteleva? Tuli mieleen, ja miten lapsettomat osaa tän määritellä? Huvittavaa
että aina kun talossa on lapsia ja ne jostain syystä itkee ja huutaa,ja sitähän ne tekee syystä jos toisesta,niin joku jolla ei ole muuta tekemistä kun vahtia ja kuunnella toisten tekemisiä,niin sen se myös tekee.