Hei, onko kellään kokemusta äänikirjojen tekemisestä kotioloissa esimerkiksi isoäidille tai ystävälle? Mitä roinaa se oikeestaan kaipaa, siis muuta kuin mikrofonin, äänikortin ja pc:n?
mikael64
mikael64
äänikirjojen tekeminen
mikael64
71267
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 7
Vanhimmat
mutta jonkinlainen tallennin esim. jos osaa käyttää cd-soitinta niin polttava-asema koneeseen (kasetille tallennus onnistuu useimpien stereoiden avulla), puheen äänitykseen ja muokkaamiseen sopiva softa esim. Audacity http://audacity.sourceforge.net/ ja tietty selvä-ääninen lukija.
Ei siinä tarvi kuin pari konkkaa ja vastusta.......
kasettinauhurin, jossa sisäinen tai ulkoinen mikrofoni ja tyhjän kasetin ja piplian.
tänx vastauksesta mut mä en haluu palata takas kivikautisten kasettien maalimaan vaan höylätä kirjoja vähemmän kivikautisille cd-levyille, joita jopa mummo pystyy soittamaan. eli kyse on mikrofonin ja cd-polttajan välisistä releistä, ok?
vanha keksintö ole. Se tuli vasta 60-luvulla. Muistan vielä ajan ,jolloin sanelukoneissa pyöri ohut rautalanka, johon puhuttiin. Niissä oli sellaiset sirot litteät paristoputket, kun ei transistoria ollut kukaan keksinyt.
olivat viimeiset seitsemän vuotta todella korkeatasoisia verrattuna CD-formaattiin. Puhutaan siis kolmipäisistä. Toistoalueet olivat 20-25000Hz (CD 20-20000Hz) ja särö kymmeneksen siitä mitä korva pystyy erottamaan, 0,3% tai vähemmän. Koska AD-muunninta ei tarvittu niin ei tullut lisää vääristymiäkään ja s-vikaisia laulajia ei ollut kuin ne joilla oli oikeasti s-vika. Nykyään CD:ltä kuunneltaessa kaikilla laulajilla on s-vika johtuen pienestä näytteenottotaajuudesta, 44,1kHz ja usein huonolaatuisesta DA-muuntimesta. Jo 10kHz taajuudella 44,1kHz:n digitaalisignaali sisältää vain kaksi 0 ja kaksi 1 eli kaikkea muuta kuin puhdas analogisignaali. On sellaista kanttia. DA-muunnin sitten koettaa saada tuosta kunnon analogisignaalia eli portaatonta "puhdasta" tavaraa.
Ainoa missä hävisivät oli signaali/kohinasuhde, toisaalta jos dekissä oli Dolby DBX tai Dolby A niin arvot olivat paremmat kuin CD-standardissa eli parempi kuin 80db. Toisaalta harvassa musiikinlajissa tarvitaan parempaa kuin 70db signaali/kohinasuhdetta.
Äänikirjan tekemisestä, teknisesti onnistuu kompuutterilla, hyvällä suoran toistokäyrän omaavalla mikillä ja käyttämällä 44kHz 16bit äänityslaatua. Kaikkein tärkein on tietenkin tavattoman selkeä artikulointi ja ääni plus oikea näyttelijänomainen eläytyminen luettuun tekstiin. Tekstistä on saatava uskottavaa.
että sais siitä pipliasta uskottavan.