Olen lapsesta asti kävellyt unissani, kiroillut sekä huutanut. Olen unissani yleensä agressiivinen. Nyt aikuisiällä kävelen paljon, puhun melkein joka yö, lähettelen tekstiviestejä, soittelen virastoihin epämääräisiä puheluita tontuista, siivoan jääkaappia ja kaatelen 1,5l Pepsin laseihin ja jääkaappiin. Muuten en tietäisi mutta mieheni on kertonut ja virastosta on soitettu takaisin... Tämän takia tunnen olevani jatkuvasti väsynyt. Onko muilla samanlaisia ongelmia? Lapsena yritin myös ulos lähteä useasti, ovi oli onneksi aina lukossa.
Unissakävely
20v nainen
4554
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Olen elänyt unissakävelijän kanssa lähes kymmenen vuotta ja seurannut mitä ihmeellisimpiä tempauksia. Aivan noin "vaativia" juttuja ei mieheni yleensä unissaan tee (viestien lähettely yms.), mutta joka yö tapahtuu jotakin. Hän on myös hyvin aggressiivinen ja hyppää yleensä nopeasti sängystä ylös huutaen ja kiroillen.
Olen huomannut, että unissatouhuilut tapahtuvat yleensä alkuyöstä ja ne laukeavat usein, kun itse käännän sängyssä kylkeä. Olen tänä aikana oppinut jo nukkumaan mieheni vieressä melko lailla hievahtamatta... kaikkeen sitä sopeutuu.
Mieheni on nyt 26-vuotias ja ongelma on ollut hänellä aina. Minä olen yrittänyt keksiä tilanteeseen parannusta, mutta keinot ovat aika vähissä. Unissakävelyä tulisi varmaan tutkia tarkemmin lääkäreiden tai terapeuttien toimesta.
Uskoisin, että unissakävelyn taustalla ovat mieltä vaivaavat asiat. Miehelläni ei ollut mikään helppo lapsuus ja nämä asiat ovat vielä hänen mielessään selvittämättöminä. Lisäksi sen hetkinen stressitila vaikuttaa selvästi uneen. Lomalla unissakävely vähenee.
Minua huolestuttaa tilanteessa paitsi mieheni turvallisuus, mutta myöskin oma turvallisuuteni. Yleensä mieheni tunnistaa minut omaksi itsekseni, mutta enhän voi tietää, milloin tulee se päivä, kun hän kokee minut joksikin uhkaksi ja käy päälle. Uskoisitko itse satuttavasi jotakuta unissasi?
kyllä joskus on käynyt mielessä, ettei sitä tiedä mitä unissaan tekee. En pidä ajatuksesta, että saksia tai muita esineitä on samassa huoneessa missä nukun. Mielessä kummmíttelee tarinat missä unissakävelijä on tappanut ihmisiä.En usko kyllä että tekisin mitään.
Se voisi auttaa noissa virastopuheluissa.
Olen päälle 40 v. ja kävellyt uneksinut ja kävellyt unissani lapsesta saakka. Olen pyrkinyt talosta ulos, kantanut peittoa jonnekin pois, huutanut.
Näen ilmeisesti sellaista unta, että minut suljetaan lukkojen taakse.
Yksinasuvana en tiedä ollenkaan millaista meteliä yöllä pidän. huh huh.