Rakennan omakotitaloa, jossa tontti maksoi 50000e ja talon kustannusarvio on 350000e.
Velkataakka on melkoinen. En pelkää taakkaa, mutta sitä, että kustannukset karkaavat vielä tuostakin, niin sitten hirvittää.
Koron suuriin nousuihin en usko pätkääkään.
Onko muilla vastaavia kokemuksia ja olenko ainoa jolla on tuollainen velka tulossa.
Vasta tehdään perustuksia.
Velkataakka on melkoinen. En pelkää taakkaa, mutta sitä, että kustannukset karkaavat vielä tuostakin, niin sitten hirvittää.
Koron suuriin nousuihin en usko pätkääkään.
Onko muilla vastaavia kokemuksia ja olenko ainoa jolla on tuollainen velka tulossa.
Vasta tehdään perustuksia.
Vastaukset 45
Vanhimmat
Älä nyt ihmeessä väitä, että lähdet projektiin 50 000 euron omalla pääomalla, omarahoitusosuuden olisi hyvä olla noilla kustannusarvioilla vähintään 200 000 euroa.
Varaudu 10 - 20 %:n kustannusarvion ylitykseen.
urakoitsijoiden (LVIS) kanssa. Pyri saamaan kirvesmiestöistä, tasoituksista ja muurarin töistä kiinteähintainen urakka. Kiintokalusteet, kaiteet, pellit, ikkunat yms. saat asennettuna tiedossa olevaan hintaan. Näin pystyt jollain tavalla hallitsemaan menoja etukäteen. Ja mitä lainasummaan tulee, et ole yksin. Ja jos mahdollista, ota töistä 6 kk vapaata ja tee sen verran työmaalla aputöitä, että voit olla järjestelemässä juoksevia asioita, nippeleitä tarvittaessa jne. Saat näin valvottua työmaan toimia siinä sivussa. Onnea projketille!
sori vaan mutta jos tulopuolella ei ole esittää vähintään 120k€/a tuloja, niin olet rakentamassa rankasti yli varojesi menevää mökkiä. Tuolla kustannusarviolla pitäisi omaa rahaa olla ainakin se 200k€ mitä joku tuossa ehtikin esittää.
Ihmettelen suuresti kelle pankki antaa tuollaisia lainoja.
on taas EHKÄ jotain huudettavaa....
Kuukauden päästä muutan 1 1/2 krs puutaloon. Huoneistoala noin 170m2. Velkaa tullee olemaan noin 50kEUR.
Kyllä huokeammallakin voi rakentaa.
harkkotaloissa tuppaa olemaan realismi sielä 2000m2/m2 tuntumassa, mutta täällä haaveillaan 30-50% pienemmistä kuluista. Puupaketeissa on muutoinkin kulujen hallinta aika helppoa koska toimitus sisältää kokonaisuuksia, eikä roipe läjiä tontille.
Itse olen nyt puurtanut harkkotaloa reilut kaksi vuotta, eikä loppua vielä näy. Teettämällä olis rahat loppunut jo ajat sitten.
Laitas erittelyä kuluista ja tavaroista tänne jos viitit. Kiinnostava aihe.
t. ite rakentava
Talo tontteineen (tontin arvo 30000 eur) näyttäisi tulevan maksamaan noin 210000 euroa.
Talon runko tuli suurelementtinä.
Tästä vielä puuttuu talousrakennus ja pihatyöt, joten tiedän kyllä, että noihin kuluu vielä muutama kymppitonni.
Omaa työtähän tässä on tietysti paljon, joten ei ole ihan vertailukelpoinen projekteihin, joissa käytetään kokonaan ulkopuolista työvoimaa. Olen kuitenkin kuullut ennen omaa projektiani tuttavapiiristä kokemuksia/kustannuksia näistä kivitaloprojekteista ja järjestään niissä näyttää vastaavan kokoisessa talossa kustannusarvio jostain syystä alkavan 3lla ja menevän siitä aikas reilustikin ylöspäin. Siinä syy, miksi päädyin itse puutaloon, koska haluan käyttää rahaa muuhunkin kuin velkojen maksuun tulevaisuudessa.
En siis mitenkään pyri haukkumaan/mollaamaan kivitaloja - hienojahan ne ovat, mutta kerroin vain omat tietoni/kokemukseni puu- vs kivitalojen kustannuksista.
Minun kantti ei kestäisi tuollaisia lainoja, vaikka maksukyky riittääkin...., mutta asiaan: Hankkeesi onnistuminen on aika pitkälti siitä kiinni, onko
sinulla kustannusARVAUS vai kustannusARVIO. Kovin monella tykkää olla se edellinen. Sitten on vitsit vähissä kun huomataan mitä rahaa oikeasti palaa kivitalon rakentamiseen. Jos sinulla on jo perustustyöt käynnissä, vaikutusmahdollisuutesi loppukustannuksiin on ikävä kyllä kovin pienet, jos et tee paljon ammattitöistä itse. Ei muuta, kun pidä tarkkaa kirjaa menoista alusta asti, ja tarkenna kustannusarviotasi jatkuvasti. Näin homma pysyy hanskassa, ja jos et ole rakentamassa suurempaa kuin 150 hma2 taloa, sinulla on hyvät mahdollisuudet onnistua. Onnea matkaan!
sillä taloutesi on todella yhden tikun varassa. Jos tulisikin lama (en tosin usko) ja asuntojen hinnat putoaisivat esim 25% olisit jo menossa persnettoa. Eli kiinteistösi arvo olisi pienempi kuin lainasumma (koroista puhumattakaan).
Oma tilanne onneksi vähän parempi, lainaa reilut 200k€ mutta alle puolet kiinteistön arvosta.
Kyllä on hirveät velkataakat, yli 200 000 ja käsittämätön 300 000 e. Varmaan on pohjimmainen tarkoitus, että taloa ei koskaan makseta loppuun, vaan myydään tulevaisuudessa pois ja muutetaan pienempään. Muuten en näe mitään järkeä tuollaisissa velkamäärissä, anteeksi. Elämässä tulee muitakin menoja, olisi kiva hankkia vapaa-ajanasunto,matkustella, hankkia vene, vaihtaa autoa silloin tällöin jne. Ja se uusi ja uljas talo tulee tarvitsemaan tulevaisuudessa remonttia ja korjauksia, mikään ei ole ikuista. Onko talo elämäntarkoitus?
Velkamäärä pitää suhteuttaa tuloihin, voi olla ettei 300ke ole suuri laina, jos tienaa vaikka 100ke vuodessa. Vastaavasti 20ke tuloilla voi olla 100ke huomattavasti suurempi suhteessa. Pitää suhteuttaa.
suhteuttaa. 200ke selvittää myös lunkisti 300ke lainan. Jos verrataan vaikka 5ke 100ke lainaan. Suurituloisella henkilöllä on kyllä aina pääomaa enemmän ettei tarvitse markka-ajan miljoonalainoja nostaa yhden talon takia, etenkin kun korot ovat nousussa vääjäämättömästi. 90-luvun hölmöilyt ovat tyystin unohdettu eikä mitään ole opittu. Pankistahan saa rahaa niin paljon kun ilkeää ottaa.Pankkiirit käyttävät armotta hyväkseen ihmisiä, jotka eivät osaa harkita tarpeeksi ja miettiä asioita pitkälle aikajaksolle.Kyllä maltti olisi nyt valttia.
Terveen yrityksen velka suhteessa vuosittaiseen liikevaihtoon on maksimissaan 50 %. Tämä tarkoittaisi, että 100 keuron tuloilla järkevä velkasumma olisi 50 keuroa:) No näitä periaatteitahan ei noudateta suoraan siviilipuolella, joskin itse suhteutan asioita tästä näkökulmasta katsottuna.
Pientä laskentaa, jos tienaat 100 keuroa/vuosi, jää tästä sinulle käteen noin 55 keuroa (Huomioitu asuntolainan korkohyvitykset). 300 keuron lainan korot tekevä 4 %:n korolla 12 000 keuroa eli korkoihin menee reilut 20 % tuloistasi. Tämän lisäksi lainaa on hyvä lyhentää esim. 2000 euroa/kk, joten tällä laskelmalla noin puolet käteen jäävistä tuloista menee pelkän asuntolainan lyhennyksiin. Tämän lisäksi tulee asunnon ylläpito-, hoito- ja huoltokulut.
Oma arvioni mukaan 300 keuron lainan yhteydessä omarahoitusosuuden pitäisi olla minimissään 300 keuroa ja vuotuisten käteen jäävien tulojen reilut 100 000 euroa. Lisäksi olisi hyvä olla muuta omaisuutta realisoitavaa tuon 300 keuron verran mahdollisten takaiskujen varalta.
Hyvä nyrkkisääntö on, että kotitalouden tuloista ei saisi mennä yli 20 % asumiseen.
Iso merkitys on takaisinmaksuajalla. 300 keuron lainan maksaa aika helposti 30 vuoden maksuajalla, jos perhekunnalla esim. 7000 euron nettotienestit kuukaudessa; isommat tulot tietysti plussaa. Toiset haluaa satsata asumiseen.
"Terveen yrityksen velka suhteessa vuosittaiseen liikevaihtoon on maksimissaan 50 %. Tämä tarkoittaisi, että 100 keuron tuloilla järkevä velkasumma olisi 50 keuroa:) No näitä periaatteitahan ei noudateta suoraan siviilipuolella, joskin itse suhteutan asioita tästä näkökulmasta katsottuna."
Joopajoo....
Sekoitat laskentatoimen perusteet:
Liikevaihdolla ei mitään ostella, se on käytännössä yrityksen tekemää laskutusta. Se on liikevoitto mitä voi verrata yksityisen ihmisen palkkatuloon, se on sitä kassaan kilahtavaa "voittoa" millä voi sitten ostella hyödykkeitä, vaikkapa kivitaloja jos siltä tuntuu.
Jos lasketaan esimerkki yrityksellesi normaali 10%:n liikevoitto, se vastaisi siis 10 tuhatta euroa. Tällaisessa yrityksessä mielestäsi on siis kohtuullista ottaa 5 kertainen määrä lainaa (50 tuhatta euroa).
Tällä samalla logiikalla yksityinen ihminen joka hankkii 100ke vuodessa voisi ottaa 500 tuhatta euroa lainaa?
Enpä itse kyllä uskaltaisi....
Hyvää pohdintaa, ymmärrän mitä tarkoitat. Liikevoiton näkökulmasta asiaa katsottuna ongelmana on vain se, että liikevoitto vaihtelee yrityksillä rajustikkin vuosittain. Allapa vinkki asian tiimoilta, joka perustuu toiminnan voluumin analysointiin:
Suhteellinen velkaantuneisuus = 100 % x muut oikaistun taseen velat paitsi ennakkomaksut / liikevaihto
Suhteellinen velkaantuneisuus mittaa velkaantuneisuuden suhdetta toiminnan laajuuteen ja saattaa joskus yritysvertailuissa olla omavaraisuusastetta ja gearingia käyttökelpoisempi mittari.
Tunnuslukua voidaan kuitenkin vertailla vain saman toimialan yritysten kesken.
LUOKITUSASTEIKKO
Yritystutkimusneuvottelukunta (YTN): hyvä alle 40 %, tyydyttävä 40 - 80 % heikko yli 80%
Pitää paikkansa, asuntovelkaan ja sen lyhyennykseen ei mene kuin 26 % tulosta. 7000 euron nettotienesti tarkoittaakin jotain 130 000 euron vuosiansioita bruttona. Harvemmalla tulot ovat tätä luokkaa. Edelleen kaihertaa tuo pitkä takaisinmaksuaika 30-vuotta. Tiedätkö muuten paljonko maksat korkoa tuona aikana?
Oletko varma, että pystyt pitämään tuon 130 000 euron bruttoansiotason 30 vuotta?
Edelleen 10-vuoden talaisinmaksuajalla näilläkin tuloilla 46 % menisi asuntolainaan (4 %:n korko)
Näilläkin tuloilla omarahoitusosuuden olisi hyvä edelleen olla min. 50 % ja lainasumman verran realisoitavaa omaisuutta.
"Hyvä nyrkkisääntö on, että kotitalouden tuloista ei saisi mennä yli 20 % asumiseen."
Pk-seudulla normaalituloinen pariskunta joka käyttää max 20% tuloistaan asumiseen asuu joko pahvilaatikossa sillan alla tai sitten niin kaukana Helsingistä että matkakuluihin menee toiset 20%...
Nyt et selkeästi ymmärrä. Keskustelun idea on se, että ilman omaa pääomaa on järjetöntä hankkia 300 000 - 450 000 euron asuntoa velaksi, koska lainan hoitokulut nousevat sietämättömiksi tämän hetkisistä tuloista riippumatta.
Yksi tapa on, että ennen asunnon hankintaa tienataan omaa pääomaa esim. 100 000 - 250 000 euroa, jonka jälkeen voi ottaa esim. 150 000 euroa lainaa. Tässä tapauksessa riskitason ja velkataakan minimointi vaatii hivenen odottamista. Huomioithan, että asuntosäästäminen vie pahimmillaan myös elintason lähelle suurta velkataakkaa, joten säästämällä on hyvä kokeilla kuinka mahdollinen tuleva asuntovelka vaikuttaa elintasoon.
Toinen tapa on, että hankitaan vaatimattomampi asunto, jotta velkataakasta tulee edes siedettävä.
Kustannuspuolihan on karannut rakennuspuolella käsistä juuri tämän takia eli immeiset eivät ymmärrä rahan arvoa eivätkä ymmärrä oman maksukyvyn rajoja. Rakentamassa on tällä hetkellä sellaisia talouksia, joiden ei oikeasti kannattaisi rakentaa / ei olisi oikeasti varaa rakentaa.
asuntolainoja. Ainakin minun tuttavapiirissä isojen kivitalojen lainat ovat pidempiä, kun ei olla mitään optiomiljonäärejä vaan tavallisia akateemisia pariskuntia/perheitä. Turha sitä on murehtia, paljonko maksaa korkoa, jos muuta vaihtoehtoa ei ole. Me priorisoimme kotia emmekä tarvitse kesämökkiä. JOs asuntolainaan menee 26 prosenttia tulosta, 74 jää vielä muuhun, eli 4.750 euroa kuukaudessa jää vielä muuhun elämiseen, ei mitenkään huonosti. TUossa olisi varaa kiristääkin lyhennyksiä.
Ilmeisesti täällä on niin nuorta porukkaa, ettei ne tosiaan ymmärrä rahan arvoa. Jos säästöja ei juuri ole, on aivan järjetöntä puuhaa rakentaa yli 300 ke:n taloa, riippumatta siitä, mitkä ne nykyiset tulot on. Itse rakentelen myös puolen miljoonan mökkiä, mutta pidän (ja olen aina pitänyt) huolta siitä, että asunatolainan pitää pystyä hoitaa korkoineen ja lyhennyksineen työttömyyskorvauksella. Silloin homma on hanskassa, muuten ei.
Sama täällä, kivitaloprojekti menossa ja hanke rahoitettu reilusti yli puoliksi omasta piikistä, voisi olla rahoitettu kokonaankin omalla rahalla mutten raski luopua muista leluistani.
Ihmiset ottaa mielettömiä asuntolainoja. Jotenkin alkaa monessa suhteessa meno olemaan samaa kuin 90-luvun vaihteessa. Asuntojen hinnat pilvisssä, ammattimiehiä ei saa rahallakaan, pankeista saa lainaa niin paljon kuin jaksaa kantaa, ....
Itse rakentelin ensimmäistä mökkiäni noihin aikoihin, ja makselin työttömänä 13% korkoa asuntolainasta. No, siitä selvittiin, mutta jotain se opetti. Asuntoja on tullut vaihdettua, niin paljon ettei ole enää laskea viitsinyt. Nyt on hauska rakennella sitä viimeistä taloa velattomana. Miksi nykyään nuorten ihmisten pitää saada se 200..300m2 unelmien kivitalo ensimmäiseksi omistusasunnokseen, vaikka hirveällä velalla? ... ihmettelen vaan.
ja kitua jossain rivitalossa, jos voi nopeamminkinpäästä unelmiensa taloon. Me haluamme tilaa nyt, kun lapset ovat pieniä, eikä muutamaa vuotta ennen kuin he muuttavat kotoota pois. Ensiasunnosta tuli ihan kiva pesämuna, kun ostettiin se halpaan aikaan.
Pitkällä juoksulla hinnat yleensä nousevat, joten odottelu voi tarkoittaa kustannusten karkaamista.
Se unelmien talo mene seuraavan laman tullessa vasaran alle, kuten kävi kovin monelle 90-luvun alussa. Siinä tulee suru puseroon. Eikä tarvii kitua missään rivitalossa. Voi rakentaa esim. keskikokoisen puutalon, asua siinä velat pois. Rakentaa sitten se todellinen unelmien talo, kun ei tarvii ottaa niiin kovaa stressiä noista kustannuksista.
oma työpaikka säilyy. Kun ei taloa joudu myymään, mahdollinen tilapäinen arvonalennus ei haittaa. Itselläni ainakin on niin hyvä koulutus ja työkokemus, että työpaikan pitäminen tai uuden hankkiminen on 100 % varmaa. Samoin puolisollani, joka oikeastaan on ammatissa, jossa lama tekisi meidät rikkaiksi!
Uskon kohdallasi asian olevan näin. En väitäkään että kaikki hankkeet epäonnistuu, päin vastoin, tuossahan edellä joku juuri kertoi, miten on kolmas onnistunut projekti meneillään viiden vuoden sisällä, ja sekin varmasti totta. Mutta suurin osa rakentajista rakentaa yhden ainoan kerran, eivätkä ole alan ammattilaisia, eikä kaikistellen se vasarakaan oikein pysy kädessä. Väitän että tälläinen keskiverto kivitalorakennuttaja ei tee tiliä rakennushankkeeellaan näillä urakka & materiaalihinnoilla, joita nyt maksetaan. Tämä on aivan puhdas fakta. Tälläinen buumi ei kestä enää pitkäään, merkithän hiipumisesta on jo ilmassa.
Näinhän se on. Millään muulla ei ole väliä kuin sillä lainanhoitokululla ja omalla maksukyvyllä sen suhteen. Jos pystyy isonkin lainan maksamaan takaisin, vaikka sitten laina-aikaa venyttämällä niin go for it!
Iso, käytännöllinen ja mukava talo on tarpeen juurikin silloin kun lapset asuvat vielä kotona. Mitä hittoa sillä isolla talolla tekee enää silloin kun lapset ovat pois kotoa? Asuminen pienten lasten kanssa jossain rivitalohelvetissä rahaa pesämunaksi säästäen se vasta viheliäistä hommaa on.
Eli nuorena, kun omaisuutta ei vielä ole kertynyt, on pakko ottaa rutkasti velkaa jos aikoo sen haluamansa asunnon saada. Jos tulot riittää niin siitä vaan.
tuntuu aina suurelta, kun sen ottaa, mutta kun omaisuuden arvo kasvaa, niin sitä on entistäkin mukavampi maksella. Ja kyllä tulotkin yleensä ajan myötä kasvavat. Silloin tilaa ja iso koti, kun tarvitsee. Vanhuksena voi vaihtaa pienempään ja jää itselle mukavasti välirahaa vanhuuden varalle.
Aika kallis eläkerahasto, tiedän muutaman tehokkaammankin tavan hankkia rahaa eläkepäiville.
Näinhän se väistämättä käy täällä Suomessakin, sen tämäkin keskustelu on osoittanut eli ihmiset rakentavat yli varojensa suurella riskillä, maksaen selkeää ylihintaa projekteistaan ylikuumentuneet markkinatilanteen vuoksi: http://www.taloussanomat.fi/page.php?page_id=98&news_id=200619068
Rautalangankaan jälkeen ei ymmärretä mitä ollaan tekemässä:)
mutta ei se näiden veijareiden päähän mene. Ne on niin nuoria, ettei ne mitää tiedä mikä oli tilanne 90-luvun alussa. Hiukan ennen kuplan puhkeamista oli aivan sama meininki kuin nyt. Se voi eläkerahasto sulaa käsiin vuodessa, jos joku kuvittelee tosiaan että se on hyvä tapa säästää.
Sattuikin juuri silmään Hesarin kirjoitus aamulla, jossa tämän päivän asuntomarkkinoiden tilannetta verrattiin 90-luvun alun kuplaan. Ettei vaan historia pääse toistamaan itseään....
Meillä on jo kolmas talo työn alla ja puhtaasti velkarahalla aloitimme ensimmäisen.
Asuntojen hinnannousu on ollut niin järjettömän kovaa viisi viimeistä vuotta, että olemme saaneet kaikki korot monin verroin takasin myydessämme asunnot ja samalla on lainapääomakin jo puolittunut eli kun nykyinen talomme valmistuu on velkaa enää alle 50% talon arvosta vaikka 5v. sitten olimme 100% velkaisia.
Onko perheessänne lapsia? Miten olette järjestäneet kolme muuttoa muutaman vuoden sisällä (päiväkoti, koulu, lasten harrastukset, kaverisuhteet...) vai oletteko pysyneet kokoajan samalla alueella? Rakentaneet aina uuden talon edellisen viereen?
ei yleensä ole ongelma, tämä on vain aikuisten tekosyy pysyä paikoilleen jäätyneinä.
Lapsilla on uudet kaverit jo muuttopäivän iltana, päiväkoti ja koulu ovat sitten kunnan ongelma. Olen toki selvillä siitä, että käytännössä joutuu paljonkin järjestelemään itse, mutta asuinpaikka kannattaakin valita myös palvelujen eikä vain ihanan tontin perusteella.
En halua piikitellä, enkä ole kateellinen, mutta kiinnostaa suunnastomasti, miksi pitää saada rakentaa noin kallis talo suhteessa varallisuuteen? Eikös puutalo olisi ollut kelpo väliaikaisratkaisu, ja sen myynnin jälkeen vasta se unelmien talo. Niillä puutaloilla muuten tehdään rahaakin. Kivitaloilla se on huomattavan paljon vaikeampaa. Sen näkee siitäkin, kuinka moni grynderi tekee kivitaloja. Ne kaverit tietää, mistä rahaa tulee helpoimmin.
hirveästi säästössä olevaan osuuteen, sehän se ratkaisee, paljonko velkaa on ja pystyykö sen hoitamaan.
Mitä eroa on siinä, että sulla on 300 000 säästössä ja teet 600 teuron mökin (=velkaa 300 000) vai onko rahaa 100 000 ja teet 400 teuron mökin (=velkaa 300.000). Laina molemmissa tapauksissa sama ja tulot samat. Kun mökkiä ei kuitenkaan joudu myymään, laina on molemmissa tapauksissa sama. Maksukyky tuossa ratkaisee, koska ei kai kukaan rakenna sillä asenteella, että joutuisi kohta myymään talon pois. Ja jos ei ihan huitsin Nevadaan rakenna, niin ykllä niistä hyvillä alueilla saa omansa pois.
Meillä kyllä oli alkupääomaa 250.000 eikä vähemmällä olisi hommaan voitu ryhtyä; nytkin saa ottaa ihan tarpeeksi velkaa (mutta tuleekin aivan ihana koti; en olisi ikinä uskonut, että voimme tehdä noin ihanan kodin. Eikä valmiina ostettuna rahat olisi riittäneetkään, mutta kyllä tässä projektia johtaessa ja jotain itse tehdessä 100 teuroa ainakin säästää ostamiseen verrattuna).
Meille velkaa 350.000.
ja talo 800t€ arvoinen.
Lainalyhennykset 20% nettotuloista.
Työn alla (alkumetreillä) keskikokoinen kaksikerroksinen puutalo. Kustannusarvio on hieman yli 300k€ tontteineen, omaa rahaa noin kolmannes kokonaissummasta.
Lainaa tulee siis noin 200k€, vähän meinaa ajoittain hirvittää varsinkin, kun kääntää summan markoiksi.
Järki sanoo, että pystymme hoitamaan lainan kohtalaisen kevyesti, mikäli mitään yllättävää ei eteen tule (työkyvyttömyys, PITKÄaikaistyöttömyys, avioero tms.). Ja vaikka rakentamisen hinnat ovat pilvissä ja talolle tulee arvoa, tuskin tuosta arvo koskaan kolmanneksella sulaa. Eli persnettoa ei pitäisi missään tapauksessa tulla, vaikka myymään pakolla joutuisikin.
150m2 1.1/2krs puutalo harkkokellarin päällä(yht220m2), paljon itse/talkoilla tehden n. 120te (ilman tonttia).
nyt lainaa jäljellä reilut 70te, lyhennykset 600e/kk. ei paha..
Kun tienaa tarpeeksi hyvin, voi olla omalla työmaalla ja antaa ammattilaisen rakentaa talon!
mikä on tämän viestin tarkoitus? Oman egosi nostaminen?? Vai mikä?
Eihän tuolla itse lainasummalla itsessään ole mitään merkitystä, sehän voi olla vaikka milli tai kaksi.
Jos tulot, oli ne nyt sitten mitä vaan, ovat
vaikka kolme milliä. haloo!
Samanverran velkaa. Harkkotalo 250 m2 asuinneliöiltään. Pinnat ja tekniset ratkaisut otettiin "ei säästäen vaan niin että miellyttää" + ajatellen pidemmän tähtäimen asumista ja energian säästöä (maalämpö, tehokas lämmön talteenotto jne.)
Kokonaisbudjetti kipusi 420 000 €:n tuntumaan.
Joitakin neuvoja (nämä viisaudet varmaan kuultu kertaa monta muutenkin mutta kirjoitan silti):
1. Varaudu urakan lisiin ja "yllätyksiin", budjetoi mielellään 15% jouston varaa, budjetti usein kuitenkin lipsuu sinne ylöspäin.
2. Hanki hyvä valvoja ja vastaava (tutki referenssit), ja seuraa tuon tekemisiä.
3. Halvin tarjous ei välttämättä ole aina huonoin, eikä kallein paras :)
Ja joitakin yksittäisneuvoja rakentamaan ryhtyvälle.
1. Älä luota liikaa kehenkään (tämä on tärkein sääntö).
2. Etukäteen älä maksa mitään, vain tehdystä työstä maksetaan.
3.Vaadi isompiin urakoihin aina merkittävä vakuus joka maksetaan vasta aikaisintaan vuosi urkan valmistumisen jälkeen. Ilman tuota voit ikävä kyllä liian usein unohtaa takuujutut ainkin pääkaupunkiseudulla.
4. Kuuntele muita rakentajia, urakoitsijan huono maine ei aina ole tuulesta temmattua.
5. Ole varovainen etenkin aloittelevien yritysten kanssa.
6.Tarkista myös taloudelliset taustat (verorästejä tai trattoja), urakoitsijan konkurssi kesken sinun projektiasi kirpaisee..
7. Älä yliarvioi oman työsi osuutta.
8. Määrittele sopimuksiin kunnolliset sanktiot, ilman noita jäät aina kakkoseksi jos jollakin muulla työmaalla homma pissii.
9. Pidä työmaakokoukset säännöllisesti, näistä pöytäkirjaa. Muutenkin kirjallinen keskustelu urakoitsijoiden kanssa ainakin suurissa asioissa suositeltavaa (käytännössä vaikeaa ;)
10. Kohtele työntekijöitä hyvin, ja hoida oma osuutesi ajallaan..
Riippuen siitä missä rakennat ja minkä kokoista saatat tuolla rahalla ihan hyvinkin pärjätä, mutta tarkkana kannattaa kuluseurannan kanssa olla.