Olen ollut aikaisemmin biseksuaali. Siis nuorena haaveilin molemmista sukupuolista ja päiväunia näin :) Sitten vaan jotenkin ajautuin avioon miehen kanssa. Ja sitä onnea kesti jonkun aikaa. Syntyi lapsia. Kuitenkin ajatus samasta sukupuolesta tuli voimakkaasti mieleen. Halusin ja koin kauniita hetkiä "naisten " kanssa. Ajautuin suhteeseen. Mikä alkoi repiä kaikkia osapuolia. Koska valehtelin miehelle naiseni olevan vaan ystävän. No eihän hän huomannut kuinka asia oli. Toin naisia kotiin ns. työkavereina ja siten mentiin samaan sänkyyn. Ajan kanssa lapsetkin ystävystyi naisteni kanssa. Meni aikaa ja tilanteet kävi enemmän sekavammaksi. Kuitenkaan en halunnut sitoutua naisiini. En koskaan. Halusin pitää miehen ja aloin leikkiä naisteni tunteilla. Kuitenkin oli vaan yksi nainen kerrallaan:/ Perheeseen tuli kaikenlaisia ongelmia, missä valheet kukoisti ja uskottomuus loisti. No kun tiedän olevani bisse, niin kuitenkin kaikki oli vaan kokeilua. Kuinka unelmiin voi sortua kun mielikuvalle antaa vallan.
Ajan myötä mies sai selville ja hän ei sitten alkuunkaan ymmärtänyt asiaa. Alkoi huorittelut ja ahdistelu ja henkinen väkivalta. Lapset alkoi oireilla ja siten olikin helvetti irti. Nyt kun aikaa on mennyt ja lapset vähän isompia. On elämässä tullu ajateltua miten ihanampaa on elää vain yhden ihmisen kanssa. Missä ei ole kolmatta pyörää. Siksipä laitoin asiani kuntoon ja huomasin miten se mieskin voi olla hyvä. Nyt en tarvitse enää seikkailuja jotka vie hetken huumaan. Kuitenkaan tiedän että ei voi jakaa persoonaansa osiin. On valitava tiensä ja kulkea sitä. Se tuo onnen suhteeseen ja se kestääkin.Nyt ei enä naiset kiinnosta ja saamme viettä rauhaisia hetkiä perheen kanssa. Tämä olkoon ajatusta teille jotka haluatte vaan kokeilla ja seikkailla toisten naisten tunteilla. Sitä tein ennen ja enää en halua leikkiä kenenkän tunteilla. Annan arvon naisille, jotka haluaa erota ja siten elää naisensa kanssa. Valita tiensä ja kulkea sitä pitkin.:)Kaikille hyvää syksyn jatkoa!
Ajan myötä mies sai selville ja hän ei sitten alkuunkaan ymmärtänyt asiaa. Alkoi huorittelut ja ahdistelu ja henkinen väkivalta. Lapset alkoi oireilla ja siten olikin helvetti irti. Nyt kun aikaa on mennyt ja lapset vähän isompia. On elämässä tullu ajateltua miten ihanampaa on elää vain yhden ihmisen kanssa. Missä ei ole kolmatta pyörää. Siksipä laitoin asiani kuntoon ja huomasin miten se mieskin voi olla hyvä. Nyt en tarvitse enää seikkailuja jotka vie hetken huumaan. Kuitenkaan tiedän että ei voi jakaa persoonaansa osiin. On valitava tiensä ja kulkea sitä. Se tuo onnen suhteeseen ja se kestääkin.Nyt ei enä naiset kiinnosta ja saamme viettä rauhaisia hetkiä perheen kanssa. Tämä olkoon ajatusta teille jotka haluatte vaan kokeilla ja seikkailla toisten naisten tunteilla. Sitä tein ennen ja enää en halua leikkiä kenenkän tunteilla. Annan arvon naisille, jotka haluaa erota ja siten elää naisensa kanssa. Valita tiensä ja kulkea sitä pitkin.:)Kaikille hyvää syksyn jatkoa!
Vastaukset 12
Vanhimmat
toisele ei, sorry.
Mut miks bisse valitsee aina sen vastakkaisen sukupuolen? Onko ympäristön paine liian voimakas enemmistölle? Miksi pitää tyytyä kompromisseihin? Rakastitko miestäsi alunperinkään, kun olit häntä valmis pettämään ja valehtelemaan noin härskisti? Lapsetko lopulta käänsivät pääsi ja pakottivat jatkamaan suhteessa? Muuttuiko mikään loppujen lopuksi?
Ei rakkaus mieheen ollut kuollut. Vaan halusin kokeilla ja seikkailla,kuten moni tekee sitä tänä aikana:) Sitä vaan huomaa ajan kuluessa mitä oikeestaan haluaa elämältään. Jos oisin halunnut todella naisen, niin kyllä silloin ero oisi ollut se lopullinen ratkaisu. No itse sanelee ehdot elämässään ja kun lapsiaan todella rakastaa, niin myös heitä ajattelee. Kyllä ne paineet on kovat suomen maassa:) Ja ketä silloin ajattelee, jos itseään koko ajan. Se muuttui että nyt ollaan perhe. En tarkoita etteikö muunkinlaisia perheitä olisi:) On vaan hyvä olla, kun tietää että kotoakin saa sitä mitä tervitsee:) Eikä tarvitse fantasioiden perässä roikkua :) Ei se tuttuus tuo turvallisuutta, vaan kyseessä on monia ihmisiä. Peräti koko suku. Mielestäni kannattaisi miettiä jo ennenkuin menee miehen kanssa avioon. Millaisen elämän haluaa perustaa itselleen. Moni siinä vaan kärsii :/ Vaikka tietää että on biseksuali, niin ei silti tarvi enää fantasioida naisista. Voi ihan rauhassa ihailla ja katsella. Ilman että haluaa heitä :) Vastuu ja valinnat on jokaisella itsellä. :)
peräti siis koko suku tukena. Painostushan voi johtaa yhteen jos toiseen asiaan...
Toisaalta ei sitä sillin itse valitse tietään, jos vaan miettii mitä sukukin ajattelee. Hyvän elämän voi luoda ilman sukuakin.
Joku onnistuu siinä aina eivät rakkauden ja välittämisen tiet vain kohtaa.
Että ei suku ole ole kuin verta, ei muuta.
Jokainen luo omat arvonsa its mitä arvostaa.
Vielä jotakin ehkä sinulla kesken, tuli vaan mieleen jos katseesi etsii muitakin ihmisiä vielä vaikka perusperhe kotona odottamassa.
Tämä kirjoitustyyli on aika persoonallinen ja sinänsä tunnistettavissa. Jotenkin nyt tuli sellainen olo, että joku provoilee. Sama kirjoittaja? kun on nyt kirjoittanut useasta eri näkökulmasta ja ottanut useampia rooleja, aina kuitenkin viestinään "kannattaa lopettaa olemasta bi".
Mitä sulla oikein on sitä vastaan, että ihmiset itse päättää miten elävät?
sun näkökulma on aika kapea. Miksi ap. ei voi kertoa löytäneensä avioliittonsa uudelleen. Verrataanpa arkipäiväiseen tilanteeseen, jossa naisten tilalla on muut miehet. Tälloin useimpien mielipide olisi, että pidä oma mies. Mielestäni ap. vain huomasi leikitelleensä naisten tunteilla ja on nyt lopettanut sen. Kaikki hyvin.
Totta kai, jos jutun tarkoitus on kertoa, että ap on nyt elämässään onnellinen niin mikäs siinä. Hienoa hänelle.
Minun pointti oli se, että aloittajalta menee uskottavuus, jos hän yhden kerran aloituksessaan kertoo olevansa sivullinen, joka seuraa perhedraamaa sivusta - ja sanoma on, että lakatkaa olemasta biseksuaaleja - ja seuraavan kerran aloituksessaan kertoo olleensa bi, mutta lakannut olemasta bi - ja sanoma on, että lakatkaa kaikki muutkin.
Väkisinkin useampia ketjuja seurannut alkaa pohtia, onko joukossamme saarnamies/nainen?
Valitettavasti en ole aikaisemmin kirjoittanut tänne. Kirjoitin vaan omasta näkökulmastani ja mielipiteestäni. Jokainen saa ja tehköön kuin haluaa. En ole mikään moralisoija :) Tiedän vaan hyvin monen käyvän samaoja kamppailuja kuin itse kävin. Nyt olen onnellinen.Jos on huono omatunto, niin katsoo itseään peiliinsä:)
Hyvää syksyn jatkoa :)
Jaa että bisset sanoo sitä kokeiluksi ja heterot pettämiseksi? Asia selvä sitten. Sanoisin pari valittua sanaa, mutta valvojan takia jätän sanomatta.
naisia kohtaan voivat yhtäkkiä hävitä? Nyt et taida olla rehellinen edes itsellesi!
Kuka nyt tunteita mukaan ottaa, jos seikkailla haluaa fantasioitaan toteuttaa :) Jokainenhan sanoo rakastavansa omaa puolisoaan. Toiset ovat niitä seksuaalisesti hyväksikäytettäviä,niin on joka suhteissa. Tuskin kukaan siitä poikkeaa :)Ainahan ne niin miehet kuin naisetkin lupaa sille "rakastajalleen/rakastajattarelleen" vaikka kuun taivaasta.Höpöttävät miten tärkeitä ja rakkaita ovatkaan huh huu... Kuitenkaan sitä todella tarkoittain:) Kunhan saa pitää sitä salarakastaan pihdeissä:)
...entä jos se "seikkailija" oikeasti rakastuukin ja on tunteissaan vilpitön? Niinkin voi käydä. Ja silti aikoo ja haluaa pysyä liitossaan, koska se toimii ja siinä elämä on hyvää, rakkautta ja kiintymystä riittää. Mutta kun elämään ei sitten mahdukaan se toinen rakkaus, ihminen ei pysty sillä intensiteetillä elämään kuin yhden ihmisen kanssa, ei voi revetä moneen paikkaan ja hetkeen ja sänkyyn, vaikka haluaisikin. Aika rankka paikka, vaikka valinta on selvä, mutta luopuminen, tuska ja suru on todellinen.
Mutta ei minultakaan riitä sympatiaa eikä edes empatiaa näille todellisille toisten hyväksikäyttäjille, huijareille, jotka lupaavat kuun taivaalta ja ikuista rakkautta vaikka eivät toisesta ihmisestä ja hänen sydämestään mitään välitä.
Silti aina kannattaa etukäteen itse miettiä, onko valmis lähtemään molemminpuoliseen hauskaan leikkiin mukaan ja miten kestää, jos ja kun alkaa tulla tunteita mukaan, sekä jos ja kun se loppuu...