Kerran, yö ja päivä kohtasivat toisensa.
Viha ja rakkaus,elämä ja kuolema, valkoinen ja musta, he olivat kaikkea tätä ja paljon muutakin.
Sinä, päiväni haalistit minusta yön mustuuden, sinä käänsit tunteettoman sieluni jälleen tuntemaan ja minkä ?? - tuskan !! Tämän sietämättömän tunteen, jota moni kai nimittää rakkaudeksi.Minua se vain raastaa päivä päivältä enemmän. Sinun hyvyyden, kauneuden ja kaiken takia minä voisin luopua omasta synkästä yksinäisyydestäni, jos vain tulisit ja herättäisit minut, ottaisit mukaasi ja veisit kauas pois...muitten ulottumattomiin. Veisitkö ??
Miksi et voi edes välittää ?? Lähettää pienen viestin ?? Vai oliko se eilisiltainen yön kuiskaus...sinä ??
Viha ja rakkaus,elämä ja kuolema, valkoinen ja musta, he olivat kaikkea tätä ja paljon muutakin.
Sinä, päiväni haalistit minusta yön mustuuden, sinä käänsit tunteettoman sieluni jälleen tuntemaan ja minkä ?? - tuskan !! Tämän sietämättömän tunteen, jota moni kai nimittää rakkaudeksi.Minua se vain raastaa päivä päivältä enemmän. Sinun hyvyyden, kauneuden ja kaiken takia minä voisin luopua omasta synkästä yksinäisyydestäni, jos vain tulisit ja herättäisit minut, ottaisit mukaasi ja veisit kauas pois...muitten ulottumattomiin. Veisitkö ??
Miksi et voi edes välittää ?? Lähettää pienen viestin ?? Vai oliko se eilisiltainen yön kuiskaus...sinä ??
Vastaukset 1
Vanhimmat
Toi oli ihana runo/juttu minkä kirjoitit.=)Tuli mieleen aivan mun ja mun tän hetkisen ihastukseni suhde...