LTO-kojeen 250-millisen jäteilmakanavan läpivienti on toteutettu Vilpen XL-läpivientisarjalla ja poistoputkella. Olen nyt liittämässä kanavaa läpivientiin ja huomasin pari asiaa:
1. Läpivienti on sen verran kapea, että putki on jonkin verran litistynyt. Tämä ei liene kuin kosmeettinen haitta, tosin liitettävän kanavan pää täytyy pakottaa samaan muotoon.
2. Läpiviennin putken pää jää niin ylös, että kanavan asiallinen liitos niiteillä on erittäin vaikeaa, ellei mahdotonta, koska reikiä ei mahdu akkuporakoneellakaan tekemään.
Onko nuo liitokset tapana tehdä niitaten (peltikanavat) vai pitäisikö vaan työntää putki kumitiivisteen yli ja kannakoida huolellisesti ? Jälkimmäisessä tavassa olisi sekin etu, että kattoläpiviennin vioittuessa sen vaihtamiseksi ei tarvitsisi porailla niittejä auki.
Miten olette siis vastaavanlaiset läpiviennit rakentaneet ?
1. Läpivienti on sen verran kapea, että putki on jonkin verran litistynyt. Tämä ei liene kuin kosmeettinen haitta, tosin liitettävän kanavan pää täytyy pakottaa samaan muotoon.
2. Läpiviennin putken pää jää niin ylös, että kanavan asiallinen liitos niiteillä on erittäin vaikeaa, ellei mahdotonta, koska reikiä ei mahdu akkuporakoneellakaan tekemään.
Onko nuo liitokset tapana tehdä niitaten (peltikanavat) vai pitäisikö vaan työntää putki kumitiivisteen yli ja kannakoida huolellisesti ? Jälkimmäisessä tavassa olisi sekin etu, että kattoläpiviennin vioittuessa sen vaihtamiseksi ei tarvitsisi porailla niittejä auki.
Miten olette siis vastaavanlaiset läpiviennit rakentaneet ?
Vastaukset 10
Vanhimmat
tosiaan huollon kannalta fiksumpaa kun et rupea niittailemaan kiinni!
Onpas tötteröllä kokoa
Olen asentanut 200mm version vähän aikaa sitten. Sen pystyi niittaamaan toiselta puoliskolta. (Tai melkein 2/3 osaa). Uskon että kanava pysyy ihan hyvin paikallaan vaikka vain ympyrän toinen puolisko on niitattu. Päälle tietysti vielä teippi. Varmaankin liitos on pitävä myös ilman niittausta, kun liitos menee sisäkkäin aika pitkästi.
Vilkaiseppas muuten sen vilpen liitoksia. Kanava on tehty yhdestä pellistä joka on pistehitsattu kiinni. Ainakin minulla päivä paistoi läpi tuosta liitoksen välistä. Tuon rako on varmaankin paljon pahempi vuotopaikka kuin liitos kanavaan. Kittiä vaan rakoon.
Seuraavaan taloon laitan poiston kyllä ihan seinälle. Säästö muutama satku ja yksi vuotokohta vähemmän katolla. Kattoläpivienti on pienemmissäkin putkikoissa vaikea toteuttaa hyvin (lue: idioottivarmasti)
Jokke
tapa...
Eikös tuon seinäänkin saanut asentaa tietyin edellytyksin. Pitiköhän siinä olla kaksmetriäpitkätorvi sivullepäin tai jotain vastaavaa joka saa äkkiä suunnitelmat muuttumaan takaisin kattoläpivienteihin...
Oletkos Jokke katsonut miltä toillainen poistoputki näyttää pakkasella. Muistuttaa erehdyttävästi isoa höyrypesuria. Pelkkä reikä seinässä aiheuttaa seinä huurtumisen ja kastumisen kun poistoilmassa on kosteutta. Vaarana on myös että poistohöyry menee räystään alta yläpohjaan.
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=100&conference=4000000000000051&posting=22000000019958355
Ei mitään estettä...kaverilla toiminut jo vuodesta 1990. Seinästä puhaltava/imevä enervent.
Ei edes ulkoverhoilussa mitään maalivikaa.
JI
Sieltähän ne määräykset löytyivätkin Roin kommentista. Määräyksistä kohdat 3.4.2.6 ja 3.4.2.7 Muistelinkin että jotain tarvittiin ja se jotain oli että poistokanavan pää pitää olla räystään etureunan tasossa. Eli jonkilainen tötterö seinässä.
En epäile yhtään etteikö olisi kaverillasi toiminut, mutta uudiskohteissa noita poikkeuksia tavanomaiseen kattoratkaisuun voi joutua perustelemaan.
"poistokanavan pää pitää olla räystään etureunan tasossa."
Tai sitten sijaita räystään verran alempana...eli mitään tötteröitä ei tarvita. Luonnollisin sijoituspaikka on tietysti päätykolmion alareunan taso, josta on sitten räystäisiin jo yleensä muutama metri.
JI
Olet oikeassa. Ei ollut oikein minun päiväni eilen. Lukunopeus näköjään ylittää ajatuksen nopeuden joskus.
niitit pois juuri tuon vaihtotyön helpottamiseksi.