Suomi24 Keskustelussa on viikonlopun aikana ollut poikkeuksellisen paljon bottien automaattiseti luomia kommentteja. Pahoittelemme tästä aiheutunutta harmia. Olemme kiristäneet Keskustelujen suojausasetuksia ja kommentointi on toistaiseksi estetty ulkomailta.

vanhainkodissa

koirakaverina

Aloitan keskustelun uudella otsikolla jos edellinen ei "herättänyt". Onko muita tai kiinnostuneita, koirakaveritoiminnasta...

6

1134

Äänestä

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • kokeiltu on

      Vedin ryhmäkotia ja kysyin kantaa siihen että mitä mieltä hoitajat/työkaverit on jos otetaan vanhuksille jokin lemmikki. Kissaa ei kukaan halunnut (lue äänekkäimmät) koska se koettiin hakalaksi (vanhukset olivat hyväkuntoisa ja olisivat hoitaneet lähes omatoimisesti kissan)

      Päädyttiin yhteisestä sopimuksesta siihen että erään hoitajan lahjoittama maltankoira kulkisi mukanani työvuoroissani. Koirasta ei näinollen ollut vaivaa muille. Koira oli uskollinen minulle ja kulki aina metrin päässä minusta joten sain valvottua sitä todella tarkasti.


      Mummot ja papat olivat innoissaan ja tykkäsivät kovasti koirasta, he jopa halusivat viettää sen synttäreitä, koirasta tuli heille rakas .


      Pikkuhiljaa alkoi hoitajien puolelta kuulumaan napinaa,, joku oli allerginen tai muuten vaan inhosi koiria ( juuri tuota rotua ) Eli kyseessä oli kateus siitä että Mummot ja papat viihtyivät liian hyvin, joten jotain heidän oli tehtävä suosion sammuttamiseki. Muun kiusaamisen ohella koirasta tuli kiistakapula. Lääkärien mielestä koira oli niin iso ilo ja sillä oli niin suuri terapeuttinen arvo että se haluttiin pitää osastolla. Allergioihin on kyllä keksitty lääkitys ( ja he olisivat voineet siirtyä esim. toiselle osastolle.

      Tarinalla on surullinen loppu niin omalta kannaltani kuin asukkaidenkin kannalta. Lähdimme kumpikin työpaikasta, minusta leivottiin syntipukki kaikkeen huonoon oloon ja koiraa käytettiin vaan tappeluvälineenä välittämättä taaskaan itse asukkaista.


      Poikkesin kerran talossa jälkeenpäin niin minusta oltiin tehty jo niin iso syntipukki sijaistenkin silmissä että lähes tuntematon sijainen meni hädissään viereiselle osastolle kertomaan että olen talossa ja sieltä soitettiin johtajalle kotiin pääsiäispäivänä, ihankuin todellakin minulla olis porttikielto työpaikkaani josta en vielä silloin ollut irtisanoutunut vaan olin jäänyt kiusaamisen takia sairaslomalle.

      Oli todella surullista nähdä erään papan itkevän, en tiedä itkikö koiran menetystä vai sitä että jouduin lähtemään osastolta koska vanhukset olivat nähneet mitä talossa tapahtui, kiusaamiseni oli niin näkyvää että mummot tulivat sanomaan että he näkee että minua kiusataan Tosi surullista että sellaista joutuu näkemään vanha ihminen jolla pitäisi olla jo seesteinen rauhaisa vanhuus. Sain usein kiitosta vanhuksilta siitä että heillä oli niin hyvä olla ja he tunsivat osaston kodikseen.


      Tarina tarkoitus on kertoa että eläimeen voi kiintyä joten on oltava todella varovainen ja koko henkilökunnan on oltava sitoutuneita siihen muuten aiheutetaan vaan turhaa surua ja murhetta vanhuksille tai múille laitoksissa oleville. Aina on henkilöitä jotka ei siedä eläimiä mutta joudummehan sietämään työssämme paljon muutakin (myös niitä kiusanhenkiä.)

      • koirakaverina

        vanhainkodilla, mutta vain kerran kuukaudessa ja tunnin kerrallaan...
        Olipa ikävä tuo sinun tarinasi. On se kumma, että kun niille vanhuksille haluaisi edes vähän tuoda iloa elämään, niin sekin on väärin.

        Toivottavasti tulevaisuutesi on valoisampi...!

      • hoitaja myös

        Surullista vaan tuskin harvinaista.
        Omassa työpaikassani kävi omainen vierailulla koiransa kanssa. Ensin haukuttiin miten se taas tuo koiransa tänne. Sitten joku viisas sairaanhoitaja keksi tehdä lapun oveen, jossa kiellettiin koirien tuominen osastolle. Syynä oli osastolla astmaa sairastavia asiakkaita. Niin loppui koirien vierailut osastolla. Vaikka tosiasiassa ei pelkästään astma estä koiran läheisyyttä mikäli ei ole allaeginen koiralle.
        Harvoin vanhusten astma on allaergiasta johtuvaa.
        Helpolla sitä myös tulee kateus jos joku tekee työtä "sydämellään". Olen usein nähnyt miten joku tosi hyvä sijainen lähes potkitaan pois, mustamaalaamalla aiheettomasti. Koita jaksaa etsiä itsellesi uusi ja parempi työpaikka. Työpaikka kiusaaminen on tosi hankalaa sitä tuskin koskaan hoidetaan asiallisesti. Työpaikka kiusatuista meillä ainakin tehtiin jonkun asteen hullu. Puolustus puheet menivät kuuroille korville. Ikävää että hoitoalalla syyllistytään moiseen ala-arvoiseen käytökseen. Jaksamista sinulle ja kaikille kiusatuille.

      • pienikin ymmärryksen sana
        hoitaja myös kirjoitti:

        Surullista vaan tuskin harvinaista.
        Omassa työpaikassani kävi omainen vierailulla koiransa kanssa. Ensin haukuttiin miten se taas tuo koiransa tänne. Sitten joku viisas sairaanhoitaja keksi tehdä lapun oveen, jossa kiellettiin koirien tuominen osastolle. Syynä oli osastolla astmaa sairastavia asiakkaita. Niin loppui koirien vierailut osastolla. Vaikka tosiasiassa ei pelkästään astma estä koiran läheisyyttä mikäli ei ole allaeginen koiralle.
        Harvoin vanhusten astma on allaergiasta johtuvaa.
        Helpolla sitä myös tulee kateus jos joku tekee työtä "sydämellään". Olen usein nähnyt miten joku tosi hyvä sijainen lähes potkitaan pois, mustamaalaamalla aiheettomasti. Koita jaksaa etsiä itsellesi uusi ja parempi työpaikka. Työpaikka kiusaaminen on tosi hankalaa sitä tuskin koskaan hoidetaan asiallisesti. Työpaikka kiusatuista meillä ainakin tehtiin jonkun asteen hullu. Puolustus puheet menivät kuuroille korville. Ikävää että hoitoalalla syyllistytään moiseen ala-arvoiseen käytökseen. Jaksamista sinulle ja kaikille kiusatuille.

        Kiitos kannustavista kirjoituksista, olen saanut lokaa niskaani niin paljon että tuntuu tosi mukavalle saada postitiivsta palautetta pitkästä aikaa. Tosi tuttua tuo että hoitajat jotka tekee työtänsä "sydämmellä" kiusataan pois. Minunkin entisestä työpaikastani lähti juuri nuo kaikista mukavimmat ja empaattisimmat hoitajat. Minunkaan kantaani asiaan ei haluttu kuunnella, kuunneltiin vain niitä kiusaajia ja kun yritin tuoda asiaani esiin niin minut leimattiin hakalaksi ihmiseksi... mitäs siinä sitten teet muuta kuin lähdet ...
        Elämä alkaa pikkuhiljaa voittamaa ja nyt on kaksi entistä työpaikkaani kosiskellut minua töihin, mutta tunnustan että itsetuntoni on saanut niin suuren kolhun että mietin että pystynkö enää täyttämään ruhmän odotukset ja onko minussa sittenkin jokin vika jota en itse tiedosta joten kynnys palata työelämään on kova.

      • hoitaja myös
        pienikin ymmärryksen sana kirjoitti:

        Kiitos kannustavista kirjoituksista, olen saanut lokaa niskaani niin paljon että tuntuu tosi mukavalle saada postitiivsta palautetta pitkästä aikaa. Tosi tuttua tuo että hoitajat jotka tekee työtänsä "sydämmellä" kiusataan pois. Minunkin entisestä työpaikastani lähti juuri nuo kaikista mukavimmat ja empaattisimmat hoitajat. Minunkaan kantaani asiaan ei haluttu kuunnella, kuunneltiin vain niitä kiusaajia ja kun yritin tuoda asiaani esiin niin minut leimattiin hakalaksi ihmiseksi... mitäs siinä sitten teet muuta kuin lähdet ...
        Elämä alkaa pikkuhiljaa voittamaa ja nyt on kaksi entistä työpaikkaani kosiskellut minua töihin, mutta tunnustan että itsetuntoni on saanut niin suuren kolhun että mietin että pystynkö enää täyttämään ruhmän odotukset ja onko minussa sittenkin jokin vika jota en itse tiedosta joten kynnys palata työelämään on kova.

        Vika on kyllä siellä työryhmässä jossa kiusaamista harjoitetaan. Vikaa ei pidä hakea itsestään jos huonosti kohdellaan työpaikalla.
        Uskomaton mahti niillä kiusaajilla on saavat mukaansa suuren joukon. Meillä oli silloin työterveydestä henkilö selvittämässä asiaa. Vaan eipäs siitä kiusatulle mitään hyötyä ollut, kun ei enää samassa työpaikassa ollut. Helppoa olikin laittaa sitten asiat kiusatun niskoille......ei ollut ymmärtänyt huumoria varmasti sillä on psyykkisiä ongelmia ollut jo ennen jne.
        Ikävä kyllä näitä työyhteisöjä löytyy missä ei uusia haluta ryhmään jollei sitten satu olemaan näiden kiusaajien tuttu ennestään. Halutaan kummasti vaikuttaa työtekijöiden valintaan pomon ohi ......oma hovi on saatava keinoja kaihtamatta.
        Kuulinpa kerran entiseltä työkaveriltani että hänen uudessa työpaikassa pomo oli kiusaamisen kohteena. No hän jätti paikan ja siirtyi seuraavaan, missä viihtyy ja asiat hoituvat.
        Koita jaksaa vaikket jaksaiskaan mehän teemme työtämme asiakkaittemme parhaaksi, emmekä ole työssä tuottaaksemme iloa työkavereille.
        Sitä voit itsesi asettaa niiden kiusaajien yläpuolelle - koska et ole moiseen leikkiin alentunut. Ammattitaito säilyy vaikka minuus saisi kolhuja - kokoa vaan "voimasi ja nosta nokkasi". Pysy työelämässä kyllä niitä paikkoja riittää missä on hyvä työilmapiiri ja aina empaattisia hoitajia tarvitaan.

    • koiraileva -virallisesti

      STOP! En tykkää ajatuksesta, että kuka vain milloin vain missä vain, menee koirineen mummojen/pappojen luo. Maalaisjärki sallittua kuitenkin ;)
      Suosittelen erittäin lämpimästi ottamaan yhteyttä Kennelliittoon Sanna Heikkiseen. Kts. nettisivuilta linkki KOIRA KUNTALAISENA ja lue lisää!
      Silloin vältytään tuolta, josta joku kirjoitti, että pelkkää mielipahaa oli saanut...

      Kennelliitto antaa ohjeita käyttäytymiseen jne. Ei ole ihan yksi ja sama miten sinne mennää koirien kanssa. Numero yksi on KOIRAN EHDOILLA!! Ei omistajan, vanhuksien tms. , vaan AINA ELÄIMEN EHDOILLA. Koira on ELÄIN. Lukekaa sieltä kennelliiton sivuilta lisää. Kirjoituksestani saattaa saada kovan kuvan, kun tämä kirjoittaminen ei ole koskaan sama kuin "fac to face" puhe. Kannatan lämpimästi kaverikoirailua ja ihanaa että ihmisiä kiinnostaa, mutta siinä pitää tietää mitä tekee.
      Ihanaa kevään jatkoa!

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Takaisin ylös

    Luetuimmat keskustelut

    1. Voitasko leikkiä jotain tunnisteleikkiä?

      Tietäisi ketä täällä käy kaipaamassa.. kerro jotain mikä liittyy sinuun ja häneen eikä muut tiedä. Vastaan itsekin kohta
      Ikävä
      80
      2005

    2. Tietysti jokainen ansaitsee

      Hän varmasti ansaitsee vain parasta ja sopivinta tietenkin, suon sen onnen hänelle enemmän kuin mielelläni. Aika on nyt
      Ikävä
      18
      1753

    3. Millä voin

      Hyvittää kaiken?
      Ikävä
      16
      1624

    4. 50+ naiset kyl

      Lemottaa sillille mut myös niitte kaka lemottaa pahlle ku kävin naiste veskis nuuhiin
      Ikävä
      21
      1420

    5. Jotain puuttuu

      Kun en sinua näe. Et ehkä arvaisi, mutta olen arka kuin alaston koivu lehtiä vailla, talven jäljiltä, kun ajattelen sinu
      Ikävä
      60
      1327

    6. hieman diabetes...

      Kävin eilen kaverin kanssa keskusapteekissa kun on muutama kuukausi sitten tullut suomesta ja oli diabetes insuliinit lo
      Pattaya
      13
      1285

    7. Välitän sinusta mies

      Kaikki mitä yritin kertoa tänään ei mennyt ihan putkeen..Joka jäi jälkeenpäin ajateltuna suoraan sanottuna harmittaa aiv
      Työpaikkaromanssit
      6
      1282

    8. En voi sille mitään

      Tulen niin pahalle tuulelle tästä paikasta nykyisin. Nähnyt ja lukenut jo kaiken ja teidän juttu on samaa illasta toisee
      Ikävä
      12
      1264

    9. Miten joku voi käyttää koko elämänsä

      siihen että nostelee täällä vanhoja ketjuja ja troIIaa niihin jotain linkkiä mitä kukaan ei avaa? Ihmisellä ei ole mitää
      Tunteet
      10
      1221

    10. Annetaanko olla vaan

      Siinä se, tavallaan kysymys ja toteamuskin. Niin turhaa, niin rikkovaa. On niin äärettömän tärkeä, ja rakas olo.. N
      Ikävä
      29
      1201
    Aihe
    TietosuojaselosteKäyttöehdotEvästeasetuksetSäännöt