Takkoihin ja niiden lämmitysominaisuuksiin liittyvissä keskusteluissa on vilahdellut termit
"massa"
"varaavuus"
"lämmitysala"
"lämmitysteho"
jne. jne.
Kuluttajaa hämätään mainonnalla ja valmistajien tiedotteissa ja kotisivuilla jaetuilla tiedoilla. Monellekaan ei ole faktaperusteista käsitystä siitä, mikä takka on itselleen "paras" (lämmityskäytössä). Ihmekös tuo, kun valmistajat kertovat takkansa lämmityskyvyn neliömetreinä!
Ehdotus:
Tulisijat pitäisi jakaa ensin kahteen kategoriaan, jatkuvalämmitteisiin ja panospolttoon tarkoitettuihin. Panospolttoon tarkoitetuista tulisijoista pitäisi esittää lämmönluovutuskäyrät kolmelle tapaukselle:
a) kertalämmitys kylmiltään
b) lämmitys 24 h välein
c) lämmitys 12 h välein
Kuvaajissa tulisi olla näkyvissä käytetty puumäärä kussakin panoksessa sekä kaksi tehoasteikkoa, absoluuttinen, yksikkönä kW sekä suhteellinen, jossa keskimääräinen teho on 1 (100 %).
Kommentteja ja ideoita siitä, mikä yhtenäinen ja riittävän simppeli esitystapa kuvaisi tulisijoja niin että niitä voisi verrata jopa keskenään, otetaan vastaan.
"massa"
"varaavuus"
"lämmitysala"
"lämmitysteho"
jne. jne.
Kuluttajaa hämätään mainonnalla ja valmistajien tiedotteissa ja kotisivuilla jaetuilla tiedoilla. Monellekaan ei ole faktaperusteista käsitystä siitä, mikä takka on itselleen "paras" (lämmityskäytössä). Ihmekös tuo, kun valmistajat kertovat takkansa lämmityskyvyn neliömetreinä!
Ehdotus:
Tulisijat pitäisi jakaa ensin kahteen kategoriaan, jatkuvalämmitteisiin ja panospolttoon tarkoitettuihin. Panospolttoon tarkoitetuista tulisijoista pitäisi esittää lämmönluovutuskäyrät kolmelle tapaukselle:
a) kertalämmitys kylmiltään
b) lämmitys 24 h välein
c) lämmitys 12 h välein
Kuvaajissa tulisi olla näkyvissä käytetty puumäärä kussakin panoksessa sekä kaksi tehoasteikkoa, absoluuttinen, yksikkönä kW sekä suhteellinen, jossa keskimääräinen teho on 1 (100 %).
Kommentteja ja ideoita siitä, mikä yhtenäinen ja riittävän simppeli esitystapa kuvaisi tulisijoja niin että niitä voisi verrata jopa keskenään, otetaan vastaan.
Vastaukset 8
Vanhimmat
tehdä vakiohuoneessa, ehkä VTT:n polttolaboratoriossa samoissa olosuhteissa.
Vtt:llä on julkaisu nimeltään Tulisijojen ja ilmanvaihdon yhteiskäyttö. Tiedosto taisi olla nimeltään combi.pdf Googleen noita hakusanoja sopivassa epäjäjestyksessä niin alkaa löytyä.
Ihan alkuperäistä ideaa tamä ei vastaa. Tutkimuksessa ei verrattu varsinaisesti eri valmistajien tuotteita vaan eri tyyppisiä ja painoisia tulisijoja ja niiden käyttäytymistä. Ihan mielenkiintoista luettavaa kuitenkin.
Ajatuksesi on varsin kaunis, mutta millä voit taata että mittaukseen käytettävien puiden kosteusprosentti ja puuntiheys on kaikissa sama. Jo pelkkä 1% kosteusero antaa aivan muita lukemia.
Millä voin taata? En millään.
Ehkä lämmönluovutuskäyrät on liikaa vaadittu. Eihän auton moottoreistakaan yleensä esitetä teho- ja vääntökäyriä valmistajan toimesta, vaikka ne on varmasti mitattu. Autojen polttoaine on myös vakiompaa, kuin polttopuu. On aivan totta, että jo puun kosteus vaikuttaa sen lämpöarvoon. Taidetaan liikkua luokassa 4 kWh/kg, kun kosteus on 20 % ja viiden prosenttiyksikön (25 %) kosteusero muuttanee lämpöarvoa noin 0,3 kWh/kg.
Lukuina olisikin kai järkevintä ilmaista nuo ominaisuudet, mutta mitkä arvot pitäisi ilmoittaa?
Suurin sallittu lämpöteho olisi siksi hyvä tietää, että se kertoisi suurimman tehon, jolla tulisijaa voisi käyttää. Jotenkin pitäisi kuitenkin myös ilmaista, minkälainen lämmitystahti tähän tarvittaisiin. No ostaahan moni autonkin tehon perusteella ymmärtämättä mitään vääntökäyrän merkityksestä.
Vaan miten olisi tarvittava lämmityskertojen määrä vuorokaudessa, jotta lämpöteho ei laskisi välillä alle 50 % maksimista? Tai aika, joka kuluu tähän tehon laskuun? Tai jokin muu suure kuvaamaan sitä, että siitä "tehokkaasta" tulisijasta ei ole vastaavaa hyötyä, ellei sitä ehdi lämmittää vähän väliä uudelleen.
Nyt ihmiset kyselevät täällä, mikä on paras takka, johon toiset sitten vastaavat oman käsityksensä perusteella. Toisten mukaan vuolukivinen on parempi, koska se on tehokkaampi ja toisten mielestä kuorellinen tiilitakka, koska se lämmittää tasaisemmin. Molemmat ovat sinänsä oikeassa, mutta kummatkaan eivät ymmärrä, että toisen ei tarvitse olla väärässä, jotta itse voisi olla oikeassa.
Sellainen harhakäsitys vaan harmittaa, että tiilitakka lämpenisi vasta seuraavana päivänä ja silloinkin turhaan. Eihän se varsinaisesti lämpene, vaan pysyy tasaisen lämpimänä. Aika monella on nykyään tv tai internetyhteys ja molemmista voi tarkistaa huomisen sään.
Ettei homma menisi liian helpoksi: Kaakeli- ja tiilistulisijojen kokoamisessa on säädeltävissä sydämen etäisyys ulkokuoreen saumoja kasvattamalla. Seikka joka vaikuttaa pintalämpötiloihin huomattavasti.
Mielestäni Nunnalahden Uunin ilmoittamat hyötylämpö vuorokaudessa (kWh) ja nimellisteho / aika (kW/h) ovat erittäin informatiivisia. Niitä voi suoraan hyödyntää lämmitystä miettiessä. Nunnauunien mukana tulee myös lämmönluovutuskäyrät 1/2vrk, 1/1vrk ja 2/1vrk, jossa on esitetty myös nimellisteho.
Nunnauunin tapa on tosiaan ehkä paras tällä hetkellä käytössä olevista, mutta sekään ei mielestäni kerro tarpeeksi. Lisäksi missään ei kai kerrota, mitä nämä teho ja aika ovat. Tehon nyt voi olettaa olevan suurin sallittu lämpöteho, mutta mitä se aika tarkoittaa? Asiaan on vähän myöhäistä saada selvyys siinä vaiheessa, kun takka on hankittu.
Nunnauunin lämmönluovutuskäyrissä ilmoitetaan melko yksityiskohtaisesti lämmitysominaisuudet. Käyrässä näkyy referenssiviivana mm. kyseisen tulisijan nimellisteho, sekä aika jonka tulisija lämmittää nimellistehollaan. Esim. omassa tulisijassani nimellisteho on 1,8. Käyrästä näkee kuinka takka lämpeää kertalämmityksellä n. 1,5 tunnin kuluttua nimellistehoonsa, jonka jälkeen se luovuttaa lämpöä n. 7,5 tunnin ajan nimellistehollaan. Sen jälkeen käyrä laskee taas nimellistehon alle kunnes takan lämpötila aikanaan laskee huoneenlämpöön. Nunnauuni ilmoittaa myös hyötylämpötehon vuorokaudessa, joka omassa takassani on 40kWh. Mielestäni nämäkin tiedot riittäisivät kyllä hyvin, jos kaikki valmistajat toimisivat saman periaatteen mukaan.