Mua alkaa pikkuhiljaa vituttaa. Oon 15 vuotias poika ja olen alkanut pohtia asioita. Yhtäkkiä kaikki kaverit rupes ryyppäämään ja pitelee bileitä, mua ei ees kutsuttu vaikka en olisi kyllä lähtenytkään ryyppäämään. Ajattelen näin: "painukaa muualle pellet" eli tuntuu kuin olisin kadottanut kaverini. Tuntuu että kaikki hylkäis mut ku ne sitte egoilee koulussa että oltiin taas ryyppäämässä vaikka mua ei vois vähempää kiinnostaa ja jos toteen että ei kiinnosta, varmaankin haistattavat paskat ja menevät porukalla muualle.
hatuttaa kaverit
Nimetön
4336
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Juuri tässä iässä nimenomaan alkaa tuo ryyppääminen ja muu uuden ja jännittävän kokeilu tuntumaan ajankohtaiselta monilla, sekä tytöillä että pojilla... Ymmärrän erittäin hyvin, jos et halua mennä kavereidesi kanssa ryyppäämään ja bilettämään, läheskään kaikille semmoinen ei sovi ollenkaan. Se on ihan normaalia! Ja monethan saattavat lähteä mukaan ryyppyporukoihin, vaikka eivät sisimmässään oikeasti haluaisikaan. Tarve kuulua joukkoon on vaan niin vahva.
Kavereillasi on nyt vaan tuollainen ns. "uusi vaihe", johon tuo ryyppääminen kuuluu. Kyllä he siitä pian "kasvavat" ja ymmärtävät, ettei se ole ollenkaan järkevää.
Pidä ihmeessä pääsi, sinun ei todellakaan tarvitse mennä ryypiskeleemään!=) En minäkään mene.
Tommosta itekkin ajattelin että nyt ne keksi jotain uutta ja egoavat kunhan ehtivät ja myöhemmin tajuavat että siinä ei ole järkeä tai sitten he päätyvät spugeiksi :P
Tuohan tuossa just on, että tollasella asialla egoillaan, mikä ei ole edes egoamisen arvoista.
Veikkaisin että suurin osa tajuaa ja lopettaa ajoissa, mutta voihan osasta tulla puistonpenkillä nukkuvia spugejakin. :D Kuka tietää, kaikki eivät vaan osaa lopettaa ajoissa. =)
Ikävä totuus on se, että jos et löydä samankaltaisia kavereita, niin yksin saatat jäädä. Julmaahan se on, mutta elämä tulee olemaan teini-iästä saakka sitä, että jos yksi kavereista ei ikinä lähde mihinkään mukaan, niin ei toisia enää kiinnosta yrittää. Koska aina sitä täytyisi kuitenkin pyytää vaikka tietää ettei tule, ja se käy pidemmän pälle rasittavaksi, kun tietää ettei toinen tule kuitenkaan mutta täytyy kuitenkin kysyä ettei toinen vain vetäisi hernettä nenää. Ajattelepa vähän tätä hommaa muidenkin kannalta. Ei sun tarvitse mihinkään lähteä jos et halua, mutta ei kukaan tahdo olla ihmisen kanssa joka ajttelee "Painukaa muualle pellet". Haluaisitko sinä olla sellaisen kaveri?
Sinä selität innolla jotain juttua, vaikka aikomuksena vain pullistella, ja toinen sanookin "ei kiinnosta". Mitä itse tekisit? Vaithaisit puheenaihetta ja olisit niinku ei mitään olisi tapahtunu?