Eikö ole ihanaa, että vuodenajat vaihtelevat? Kesällä valoisaa, talvella pimeää. Olen yöllä syntynyt. Väittävät, että sellaiset tykkäävät pimeästä ja ovat iltaihmisiä. Tykkään kaamoksesta ja pimeästä. Saan kääriytyä ikäänkuin täkkiin, elämä hidastuu, valot ovat iltaisin kotoisia ja kauniita, kynttilänvalo on ihan muuta kuin kesällä, juhlatkin tuntuvat enemmän juhlilta... Ja kun kevään valoisuus aikanaan sysää talvea pois, valo tuntuu kaksin verroin ihanammalta.
Miten sinä koet kaamoksen eli pimeän ajan?
Miten sinä koet kaamoksen eli pimeän ajan?
Vastaukset 8
Vanhimmat
Meitä on paljon. Yleensä kuitenkin yksi enemmän kuin itsekukin kuvittelee.
laulaa menninkäinenkin Tapsa Rautavaaran äänellä. Kaamos kuuluu Suomen luontoon siinä kuin yötön yökin. Tosin varsinaista kaamosaikaa, jolloin aurinko ei nouse lainkaan, on vain pohjoisessa Lapissa.
Silti Etelä-Suomessa syksy ja alkutalvi on pimeämpi kuin Pohjois-Suomessa. Lumi on kaamoksen valo!
Ainoan kerran olen tuntenut kaamosmasennusta ensimmäisenä talvena mieheni kuoleman jälkeen. Yksinäisyys ja pimeys hyökkäsivät kimppuun yhdessä. Seinät tuntuivat kaatuvan päälle, kun pani verhot kiinni. Siihen asti olin nauranut kaamosmasennukselle. Nytkin voisin nauraa, ellei sitä kokemusta olisi ollut.
Varsinkin palattuani tänne pohjoiseen olen osannut taas arvostaa vuodenaikojen vaihtelua. En halua mihinkään etelään Suomen talvea pakoon!
Pimeä syksy ja talvi ovat parasta aikaa, ihana olla kotona. En ole koskaan ollut kevät tai kesäihinen, ne ovat vain pakollisia välivaiheita.
erilaisuudesta.Tiedän myös kaamoksen painon kun asuu niin pohjoisessa että on monta kuukautta aurinkoa näkemättä ja ilma on yhtä pakkashuurua.
Asun nyt syntymäseudulla johon on sopiva kaamos.En ole vähääkään ehtinyt kyllästyä täällä kaamokseen.
Omalla kylällä missä ei ole valoja ja metsää joka puolella tuskin kaamoksessa viihtyisin niinkuin kaupungissa.Pienenä annoksena se menettelee.
vaihteluna. Itse pidän heräävästä keväästä ja syksystä,jolloin lehtipuut hehkuvat eri väreissä ja ilma on kuulas.Vuodenaikojen vaihtelu on tosi ihana asia.Joskus nautin sateesta. Minulla on kunnon varusteet ja annan sateen piiskata kasvoja. Varsinkin viime kesän kuivan kauden jälkeen sade tuntui hyvältä.
Kyllä se on kesä, ihaninta aikaa. Parasta kaamoksessa on marras- joulukuu täällä pohjolassa, silloin on se kaunis sininen hämäryys, ei näy aurinkoa eikä paljon päivänvaloakaan. Kummasti se rauhoittaa ihmisen. Silloin nautin täällä olosta enkä tiedä mitään kaamosmasennuksesta, vaikka olen muualta tänne muuttanut Suosittelen sitä toisillekin.
ei ole kyllä yhtään ihanaa tämä kaamos aika ,
aivan vetelänä rättinä rämmitään tämän ohi ,
olen itse kevään lapsia.
TÄSSÄ OLLAAN KUIN KARHU MIKÄ MENEE TALVI UNILLE JA HERÄÄ KEVÄÄLLÄ.
Kynttilän valo on kyllä tunnelmallista ,voi tähän kamalaan kaamokseen
Vuodenajat tuovat paljon vaihtelua elämään.
Vietettyäni jonkin aikaan ikuisessa kesässä aloin
todella kaivata talven odotusta ja sen jälkeistä kevään kohinaa.
Talvella unentarve lisääntyy ja on mukava askarella sisähommissa.