Luvut ovat karuja. Suomalaisen elämäntehtävä on asuminen, tarkemmin sanottuna kalliissa ja velkaisessa asunnossa asuminen. Muuten suomalainen kai antaisi vuokraisännän hoitaa kiinteistön omistamiseen liittyvät ikävät velvollisuudet. Onnellinen vuokra-asuja sijoittaisi rahansa fiksusti tuottoisiin kohteisiin, joista rahat saa haluaminaan annoksina pois silloin, kun haluaa.
Vuokra-asumissuunnitelmassa on kuitenkin pikku pulmia. Perheasuntoja ei juuri vuokramarkkinoilla liiku. Vuokrat ovat pääkaupunkiseudulla ja useimmissa muissa kasvukeskuksissa korkeita. Asunnon omistaja voi kohtuullisen helposti osoittaa vuokralaisille ovea. Toimivilla vuokramarkkinoilla näitä ongelmia ei olisi, mutta Suomessapa ei olekaan toimivia vuokramarkkinoita - ainakaan vielä. Sijoitusasuntojen lisääntyminen on jo tuonut hiukan eloa vuokramarkkinoille.
Laskelmat osoittavat kiistattomasti, että omistusasuminen on viime vuosina kannattanut taloudellisesti paremmin kuin vuokralla asuminen ja samanaikainen sijoittaminen.
Tietysti aina joku onnistuu sijoituksissaan niin hyvin, että asuntovelkaisen omaisuuden karttuminen näyttää lähinnä säälittävältä. Eikä kukaan tietenkään tiedä, mikä on asuntojen tuleva hintakehitys tai mikä on muiden sijoitusten tuleva tuotto.
Toisaalta asunnot ovat pitkilläkin aikaväleillä pärjänneet hyvin sijoitusten tuottovertailussa. Vuokralla asuminen on hyvä väliaikainen vaihtoehto. Se on ihan OK myös, jos ei syystä tai toisesta halua säästää, omistaa mitään tai perustaa perhettä.
Vuokra-asumissuunnitelmassa on kuitenkin pikku pulmia. Perheasuntoja ei juuri vuokramarkkinoilla liiku. Vuokrat ovat pääkaupunkiseudulla ja useimmissa muissa kasvukeskuksissa korkeita. Asunnon omistaja voi kohtuullisen helposti osoittaa vuokralaisille ovea. Toimivilla vuokramarkkinoilla näitä ongelmia ei olisi, mutta Suomessapa ei olekaan toimivia vuokramarkkinoita - ainakaan vielä. Sijoitusasuntojen lisääntyminen on jo tuonut hiukan eloa vuokramarkkinoille.
Laskelmat osoittavat kiistattomasti, että omistusasuminen on viime vuosina kannattanut taloudellisesti paremmin kuin vuokralla asuminen ja samanaikainen sijoittaminen.
Tietysti aina joku onnistuu sijoituksissaan niin hyvin, että asuntovelkaisen omaisuuden karttuminen näyttää lähinnä säälittävältä. Eikä kukaan tietenkään tiedä, mikä on asuntojen tuleva hintakehitys tai mikä on muiden sijoitusten tuleva tuotto.
Toisaalta asunnot ovat pitkilläkin aikaväleillä pärjänneet hyvin sijoitusten tuottovertailussa. Vuokralla asuminen on hyvä väliaikainen vaihtoehto. Se on ihan OK myös, jos ei syystä tai toisesta halua säästää, omistaa mitään tai perustaa perhettä.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Kyllä me(4h) asutaan vuokralla seurakunnan asunnossa vähän yli 90 neliötä. Vuokraan menee noin 40 % palkasta ja 900 euroa säästöön. Tilanne vaan on se että vuokra-asunto on erittäin hyvä vaihtoehto, jos täytyy tehdä ulkomaankomennuksia. Sinäänsä mielenkiintoista että ihmiset jaksavat jauhaa vuokralurkeista ja tuulipukusäästäjistä jne. NO KULUHAN SE AIKA SIINÄKIN.
Omistusasumisen ja velkojen ihannointi ei lähde järkevästä sijoittamisesta vaan valtion ohjauksesta=> yhteiskuntarakenteestamme. Tonttimaata ei todellakaan keskiluokan kannattaisi omistaa koskaan. Jos järjestelmämme olisi järkevä, kuten muualla euroopassa, asuisimme pääosin laadukkaasti vuokralla tai erittäin pitkillä laina-ajoilla, jolloin rahaa käytettäisiin elämänlaadun nostamiseen ja ylläpitoon. Samalla kulutuksella parannettaisiin markkinatalouden toimimista. Nyt "sijoitusomaisuus" makaa liian suurten rahalaitosten ja rakennusliikkeiden hallussa.
Suomalaiset ovat eläneet säännöstelytalkoudessa vuoreen 1992 asti, koska tällöin kiinteistömarkkinat vapautuivat. Kiinteistömarkkinat ovat 50Miljardia /vuosi eli 75% Suomen BKT:sta, joka pitää sisällään rakennukset, tontit, kiinteistöjä tukevat palvelut ja pääomankoronnousun. Käytännössä rahalaitosten ja rakennusliikkeiden on kannattanut tukea nykytilannetta ja tietysti ohjata pakollista muutosta haluamaansa suuntaan. Kehitys on tapahtyunut hitaasti ja rakennusliikkeet eivät tietenkään halua luopua vallastaan eli tuottavasta tonttikaupasta. Kun eurolla ostaa ja kahdella myy, saa voittoa, jolla voidaan varmistaa raskaan rakenteen jatkuminen ja hidas kehitys. Rakennus- ja kiinteistöliiketoimiala ei ole kehittynyt kahdessakymmenessä vuodessa (TT barometri 2006). Muilla teollisuuden aloilla toki Sähköti ICT-teollisuus on ollut ylivoimainen, mutta rak-kiinteistöteollisuus on mennyt jopa takapakkia. Kehityshankkeet yms jäävät paperille, uusien ulkomaisten ammattimaisten sijoittajien saapuminen Suomeen toivottavasti mahdollistaa innovatiivisen, markkinataloutta tukevan toiminnan, jolla mahdollistetaan markkinatalous ja kilpailu myös rakennus- ja kiinteistöliiketoimialalla. Tämä tietysti heijastuisi myöskin asuntojen hintaan, jolloin välillinen vakuusarvojen heikkeneminen voitaisiin korjata uusilla rahoitusmuodoilla.