Askarruttaa että miksi lähetysstandardiksi valittiin juuri MPEG-2, miksi ei MPEG-4:ää? MPEG-4 säästäisi kaistaa aika reilusti mutta kuvanlaadussa ei tarvitsisi silti nuukailla. Jos vertaa esim. XviD tai DivX pakattua MPEG-4 videokuvaa MPEG-2 kuvaan niin samalla bitratella MPEG-4 tuottaa paremman laadun, näin ollen bitratea voitais laskea ja saavuttaa silti samantasoinen kuva kuin MPEG-2:lla joka käyttää isompaa bitratea. Tämä johtaisi siihen että silloin myös kaistaleveyskin voisi olla pienempi, ja saadaan enemmän kanavia mahtumaan samalle kanavaleveydelle (UHF:llä kanavan vaatima kaista on 8 MHz, VHF:llä 7 MHz) jolloin luonnollisesti syntyisi säästöä.
miksi MPEG-2, miksi
ei MPEG-4?
8680
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 8
Vanhimmat
a) MPEG-4 esiteltiin vasta 1998,
b) lisensointisyistä sekä
c) MPEG-4:n vaatima kaista ei pahimmillaan ts. hetkellisesti ole oleellisesti MPEG-2:sta pienempi.
http://en.wikipedia.org/wiki/Mpeg-4
a) MPEG-4 esiteltiin vasta 1998,
b) lisensointisyistä sekä
c) MPEG-4:n vaatima kaista ei pahimmillaan ts. hetkellisesti ole oleellisesti MPEG-2:sta pienempi.
http://en.wikipedia.org/wiki/Mpeg-4
Miksi se vaikuttaa asiaan että MPEG-4 keksittiiin vasta vuonna 1998? Eihän digi-tv:stäkään tehty päätöstä ennenkuin 2000-luvulla.
Miten se lisensointi vaikuttaa asiaan?
Miten paljon tuo MPEG-4 muka veisi yhtä paljon kaistaa kuin MPEG2 ja missä tilanteissa?
Miksi se vaikuttaa asiaan että MPEG-4 keksittiiin vasta vuonna 1998? Eihän digi-tv:stäkään tehty päätöstä ennenkuin 2000-luvulla.
Miten se lisensointi vaikuttaa asiaan?
Miten paljon tuo MPEG-4 muka veisi yhtä paljon kaistaa kuin MPEG2 ja missä tilanteissa?
Joku asiaa paremmin tunteva voisi astua esiin, minä arvaan seuraavasti:
a) Suomenkin digitv perustuu eurooppalaiseen Digital Video Broadcasting (DVB) –standardiin, jonka ensimmäiset osat hyväksyttiin jo vuonna 1994. Näin ollen v. 1998 esitelty MPEG-4 oli auttamatta myöhässä.
b) MPEG-4:n lisensointivaatimukset vaikeuttavat standardin laajamittaista käyttöönottoa. Asiaan liittyviä patentteja on lukuisten yritysten hallussa ja esimerkiksi laitevalmistaja, joka aikoisi valmistaa MPEG-4-soittimen, joutuisi neuvottelemaan lisenssistä näiden kaikkien kanssa. (Tämä on ehkä oiva esimerkki siitä, miten patentit voivat jarruttaa kehitystä.)
c) MPEG-4-pakkaus tässä tapauksessa (verrattuna MPEG-2:n vastaavaan) perustuu tv-lähetyksen peräkkäisissä kuvissa toistuvien samankaltaisuuksien optimointiin. Tyypillisesti peräkkäisissä kuvissa on paljonkin "samaa" ja eliminoimalla tämän toiston lähettäminen kuvainformaation määrää on mahdollista vähentää. Keskimäärin MPEG-4 toimisi siis hyvin digi-tv-lähetyksissäkin, mutta lähetyksestä riippuen kaistantarve voi olla "keskimääräistä" suurempi. Käytännössä kaistan leveys olisikin mitoitettava tällaista erikoistilannetta - ts. tilannetta, jossa peräkkäisissä kuvissa ei ole ehkäpä lainkaan "samaa" - varten. Erikoistilanne ei oleellisesti poikkea MPEG-2:n kaistantarpeesta.
Elikkä B.kohta, nyt on jo myyty aika pitkään soittimia joilla voi toistaa DivX/XviD-koodekeilla pakattuja levyjä, siis käytännössä MPEG4 koska DivX ja siitä irtaantunut XviD ovat molemmat MPEG4-koodekkeja ja vieläpä yhteensopivia. Ainakin niin että Xvid-koodekilla varustettu tietsikka toistaa myös DivX:llä pakattuja tiedostoja, en tiedä toimiiko toisinpäin myös.
Kohta C. Eikös noi erikoistilanteet ole aika harvinaisia kuitenkin, meinaan että ei niitä keyframeja tarvitse kai normaalissa leffassa, musavideossa tai uutislähetyksessä niin usein ottaa. Sen sijaan toi että myös MPEG-4 vaatisi tiheämmin keyframen ottamisia ja siten isomman bitraten, pätee enemmänkin ehkä urheiluun jossa tapahtuu paljon hyvin lyhyen ajan sisällä (mm. autourheilu ja lätkä), poikkeuksena ehkä golf jossa ei tunnu juurikaan tapahtuvan yhtään mitään..ja curling...heh heh :D
Ongelma piileekin juuri tuossa, eli jos kanavanipun kaikilta kanavilta yllättäen tuleekin esim. urheilua, "ahtaaksi" mitoitettu kaista loppuu auttamatta kesken.
MPEG-4 sopii loistavasti tallenteen (DVD, levytiedosto, tms.) pakkausformaatiksi, mutta reaaliaikaisen tv-lähetyksen siirtoon vain varauksin.
Jos lähetystä on mahdollista puskuroida (ts. esimerkiksi elokuvan annetaan ensin "valua vastaanottimen muistiin" edes osittain) ennen katsomisen aloittamista, MPEG-4 voi toimia hyvin ja häiriöittä jopa "keskimääräistä" kaistantarvetta vastaavalla mitoituksella.
Tämän jälkeen "suora tv-lähetys" ei enää koskaan olisi aivan suora; esimerkiksi televisioidusta Turun tuomiokirkon kellojen kumahtelusta ei kannattaisi täsmäyttää omaa kelloaan.
MPEG4 (h.264, avc) on tulossa hdtv lähetyksissä käytettäväksi pakkaus tavaksi.