Lastensuojelulaki uudistuu
Julkaistu 26.10.2006, klo 16.36 (päivitetty 26.10.2006, klo 17.34)
Kuva: Pekka Sipilä /YLE
Hallitus on päättänyt uudistaa lastensuojelulakia. Lakiuudistuksella halutaan siirtää painopistettä entistä varhaisemmin annettavaan tukeen ja avohoidon palveluihin.
Hallitus päätti eduskunnalle annettavan esityksen sisällöstä tänään.
Suojeluilmoituksen tekemisen kynnystä halutaan madaltaa ja velvollisuutta sen antamiseen laajentaa. Velvollisia olisivat jatkossa myös mm. nuorisotyöntekijät ja yksityiset palveluntarjoajat. Vaitiolovelvollisuus ei estäisi jatkossa ilmoituksen tekemistä, vaan se olisi tehtävä aina kun lapsen suojelun tarve on syytä selvittää.
Esityksessä lapsen suojelun tarve pitäisi selvittää kolmen kuukauden aikana ilmoituksen tekemisestä, myös kiireettömimmissä tapauksissa. Lakiin kirjattaisiin myös, että avohuollon henkilöstön riittävä määrä auttaa puuttumaan ongelmiin ajoissa.
Lisäksi lapsen ja vanhempien oikeusturvaa halutaan parantaa täsmennyksillä esimerkiksi huostaanottojen suhteen.
Hyssälä: Vanhempia tuettava
Peruspalveluministeri Liisa Hyssälä sanoo, että varhaisempi tuki ja varhaisempi puuttuminen ongelmiin on välttämätöntä.
- Ensisijainen vastuu lapsen hyvinvoinnista on vanhemmilla. Heillä ja muilla lapsen kasvatuksesta vastaavilla henkilöillä on kuitenkin oikeus saada tukea kasvatustehtävässään. Sitä on saatava mahdollisimman varhaisessa vaiheessa, jotta ongelmat eivät pääsisi kärjistymään, Hyssälä sanoo.
Uuden lastensuojelulain on tarkoitus tulla voimaan vuoden 2008 alusta. Sen kustannusvaikutuksissa on otettu huomioon 155 uuden työntekijän tarve.
YLE24
http://www.yle.fi/uutiset/oikea/id46011.html
Julkaistu 26.10.2006, klo 16.36 (päivitetty 26.10.2006, klo 17.34)
Kuva: Pekka Sipilä /YLE
Hallitus on päättänyt uudistaa lastensuojelulakia. Lakiuudistuksella halutaan siirtää painopistettä entistä varhaisemmin annettavaan tukeen ja avohoidon palveluihin.
Hallitus päätti eduskunnalle annettavan esityksen sisällöstä tänään.
Suojeluilmoituksen tekemisen kynnystä halutaan madaltaa ja velvollisuutta sen antamiseen laajentaa. Velvollisia olisivat jatkossa myös mm. nuorisotyöntekijät ja yksityiset palveluntarjoajat. Vaitiolovelvollisuus ei estäisi jatkossa ilmoituksen tekemistä, vaan se olisi tehtävä aina kun lapsen suojelun tarve on syytä selvittää.
Esityksessä lapsen suojelun tarve pitäisi selvittää kolmen kuukauden aikana ilmoituksen tekemisestä, myös kiireettömimmissä tapauksissa. Lakiin kirjattaisiin myös, että avohuollon henkilöstön riittävä määrä auttaa puuttumaan ongelmiin ajoissa.
Lisäksi lapsen ja vanhempien oikeusturvaa halutaan parantaa täsmennyksillä esimerkiksi huostaanottojen suhteen.
Hyssälä: Vanhempia tuettava
Peruspalveluministeri Liisa Hyssälä sanoo, että varhaisempi tuki ja varhaisempi puuttuminen ongelmiin on välttämätöntä.
- Ensisijainen vastuu lapsen hyvinvoinnista on vanhemmilla. Heillä ja muilla lapsen kasvatuksesta vastaavilla henkilöillä on kuitenkin oikeus saada tukea kasvatustehtävässään. Sitä on saatava mahdollisimman varhaisessa vaiheessa, jotta ongelmat eivät pääsisi kärjistymään, Hyssälä sanoo.
Uuden lastensuojelulain on tarkoitus tulla voimaan vuoden 2008 alusta. Sen kustannusvaikutuksissa on otettu huomioon 155 uuden työntekijän tarve.
YLE24
http://www.yle.fi/uutiset/oikea/id46011.html
Vastaukset 18
Vanhimmat
lainvalmistelun edistymisestä:
"Lakiesityksen mukaan velvollisuus tehdä lastensuojeluilmoitus laajenisi mm. nuorisotyöntekijöihin ja yksityisen sektorin palveluntuottajiin.
Salassapitovelvollisuus ei saisi estää ilmoituksen tekemistä, ja se olisi tehtävä aina silloin, kun lapsen lastensuojelun tarve on syytä selvittää.
Uuden asiakkaaksi tulevan lapsen tilanne pitäisi selvittää kiireellisissä tilanteissa viivytyksettä ja aina viimeistään kolmen kuukauden kuluessa.
Jokaiselle lapselle ja perheelle tehtävään asiakassuunnitelmaan kirjattaisiin heidän tarvitsemansa palvelut ja toimenpiteet.
Sosiaalityöntekijän tulisi tavata lapsi henkilökohtaisesti ja työntekijällä olisi oikeus siihen, vaikka huoltaja sitä vastustaisi. Lapsen omaa mielipidettä tulisi kuulla.
Tahdonvastaisissa huostaanotoissa päätöksentekoa ehdotetaan siirrettäväksi sosiaalilautakunnilta hallinto-oikeudelle. Valmistelun tekisivät sosiaalityöntekijät parityönä.
Muissa huostaanotoissa sosiaalityöntekijä valmistelisi asian ja johtava viranhaltija tekisi päätöksen. Päätöksestä voisi valittaa hallinto-oikeuteen.
Ennen lapsen sijoittamista kodin ulkopuolelle viranomaisten olisi kartoitettava lapsen sukulaisten ja muiden läheisten mahdollisuudet tukea lasta.
Lapsen sijoittamista läheisten luo ei kuitenkaan pidettäisi ensisijaisena, vaan yhtenä vaihtoehtona muiden joukossa.
Jos perhe ei muuten suostuisi ottamaan apua vastaan, hallinto-oikeus voisi velvoittaa heidät siihen.
Laitosten asuinyksikössä saisi olla pääsääntöisesti enintään seitsemän lasta ja heitä kohden tulisi olla seitsemän työntekijää.
Kunnan velvoitetta jälkihuoltoon ehdotetaan laajennettavaksi myös niihin lapsiin ja nuoriin, jotka ovat olleet sijoitettuna kodin ulkopuolelle avohuollon tukitoimena.
Nykyisellään jälkihuoltovelvoite koskee vain huostaanotettuina olleita."
Hesari, tänään
"LSK on arvostellut esitystä mm perus- ja ihmisoikeusnäkökohtien puuttumisesta. Sen mukaan laki tulisi kirjoittaa kuntia velvoittavammaksi.
'Esimerkiksi tiukan maksimiasiakasmäärän säätämistä ei pidetty järkevänä, koska näitä asioita pohtii parhaillaan toinen työryhmä', kertoo Eeva Kangasniemi STM:stä.
Presidentin on tarkoitus antaa lakiesitys eduskunnalle marraskuun alussa. Lain on tarkoitus tulla voimaan vuoden 2008 alussa."
maassa 155 uutta lastensuojelun avohuollon työntekijää. Julkisiin lastensuojelulaitoksiin tarvittaisiin sata ja yksityisiin 200 uutta työntekijää kolmen vuoden siirtymäajan kuluessa.
Nämä ja muut esityksen uudistukset aiheuttavat alkuvaiheessa kunnille 18.8 - 20.2 miljoonan euron kulut vuosittain.
'Tämä on vain 4 % lastensuojelun kokonaiskustannuksista, ja tähän on jo hyväksytty 6,8 miljoonan euron valtionsosuudet. Eniten maksaa se, että ei puututa riittävän varhain', Hyssälä toteaa.
'Uusiin asiakkaisiin se kuitenkin vaikuttaa hyvin nopeasti, ja uusien sijoitusten määrä alkaa jollakin aikavälillä laskea', Eeva Kangasniemi STM:stä toteaa.
Niinpä uudistuksen arvioidaan tuovan lopulta säästäjä.
Yksi keskeisiä muutoksia uudessa laissa olisi määräaika, jonka aikana lastensuojelutarve olisi selvitettävä. Kiireellisissä tilanteissa on olisi tehtävä heti, muulloinkin viimeistään 3 kk:n kulussa.
Tahdonvastaiset huostaanotot käsiteltäisiin jo ensivaiheessa hallinto-oikeuksissa, mitä korkeimman hallinto-oikeuden presidentti Pekka Hallberg arvosteli tuomaripäivillä pari viikkoa sitten.
'Tällä on haluttu parantaa lapsen ja perheiden oikeusturvaa', ylijohtaja Aino-Inkeri Hansson sosiaali- ja terv.ministeriöstä sanoo.
Työryhmässä oli mukana myös hallinto-oikeuksien edustajia, ja lausuntokierroksella esitystä kannatettiin laajasti. KHO ei tällöin ottanut kantaa asiaan."
Ehdottamasti ei hallinto-oikeuden sotkemista huostaanottoprosessiin. Huostaanotot on AINA käsiteltävä käräjäoikeudessa. Hallinto-oikeus on viranomaisia, ei lapsia varten. Vanhemmat ja lapsi ovat liian heikoilla hallintovirkamiesten pyörityksessä, en luottaisi siihen.
Tarkoittaneeko sitten sitä, että tähän mennessä huostaanottopäätökset ovat menneet hallinto-oikeuteen ennakko-oletetusti oikeina, eikä hallinto-oikeus ole enää tutkinut ainoastaan hutkinut.
Sosiaalilautakuntien jäsenyys koostuu ihmisistä omilta tavoiltaan laidasta laitaan ja paikat ovat poliittisesti jaettuja luottamustoimia. Puolueetonta käsittelyä on sosiaalilautakunnissa sisäpiiriläisyyden takia mahdoton saada.
Mitenkähän vastuu kysymykset jakautuvat uudistuksen myötä, jääkö lautakuntien jäsenten henkilökohtainen vastuu huostaanottopäätöksistä pois ja kenen on kokonaisvastuu.
Tähän saakka on ollut helppo vastaan tulevista kuntalaisista erotella ne, ketkä ovat vastuussa lasteni vääristä huostaanotoista. Vaikka tahtovat luikkia toiseen suuntaan kaduilla ja kaupoissa jos vain suinkin ehtivät.
ajamassa.
- Ja uutta lakia muokkaava työryhmä muodostuu tietysti virkamiehistä, jotka kumartavat hallinto-oikeuden puoleen :(
h-ottoesityksen on ihan vain lain kaunistelua.
Esimiehet hyväksyvät mitä vain, mitä alaisensa ehdottavat. Haluavat siten osoittaa työntekijöidensä erinomaisuutta, ettei siihen esimiehellä tarvitse olla nokan koputusta. Niin se on tähänkin asti ollut, mihin se tästä muuttuisi?
Ei asioihin tuo merkittävää muutosta kuin se, että päätökset olisivat käräjäoikeuden vahvistettavina.
kaupungissa heillä ei ole mitään pelättävää, hukkuvat harmaaseen massaan turvallisesti tekivät mitä tahansa.
Hallinto-oikeuden yhden asian käsittelystä oli yksi juristi tehnyt kerran yleisönosastokirjoituksen. Oikeuden jäsenet olivat saaneet nipun perheen papereita käteensä viikkoa aikaisemmin ja tietysti oli jokaisen omantunnon varassa tutustuiko niihin vai ei.
Papereiden jako oli ollut vain nimellistä silmänlumetta, se tehtiin koska niin pitää tehdä. Joka tapauksessa perheen asiasta ei edes keskusteltu, se nuijittiin vain läpi sellaisena kuin se oli sossulasta tullut.
Miten muka huostaanottopäätös voitaisiin jo ensi vaiheessa tehdä hallinto-oikeudessa. Hallinto-oikeudessa käsitellään viranomaisen jo tekemien päätösten lainmukaisuutta:
"
Hallinto-oikeus ratkaisee valituksen perusteella, onko valituksenalainen viranomaisen päätös lainmukainen.
"
http://www.oikeus.fi/4319.htm
Jos ei mitään päätöstä ole vielä tehty, niin eihän siitä voi valittaakaan hallinto-oikeuteen nykykäytännön mukaan, eli sekin pitää sitten muuttaa.
Hallinto-oikeudella ei ole kokemusta tehdä itse ratkaisuja vaan ainoastaan tarkastella onko jokin jo tehty viranomaisratkaisu lainmukainen. Tätähän pitää sitten kanssa muuttaa, jos hallinto-oikeuden tulee jatkossa itsenäisesti ratkaista lapsen huostaanotto. Tilanne on hallinto-oikeudelle ihan uusi ja he tarvitsevat koulutuksen paitsi päätöksentekoon myös lapsen ja perheen oikeuksiin. Nythän he ovat perehtyneet etupäässä viranomaisen oikeuksiin. Huostaanottokysymys ei ole mielestäni pätevissä käsissä hallinto-oikeudessa.
Uuteen lakiin olisi pitänyt ottaa pykälä adoptiosta. Jos vanhempi ei kykene määräajassa vanhemmuuteen, lapsi voidaan adoptoida viranomaisten toimesta. Tässä säästyisi valtava summa lastensuojelukustannuksia eikä lasta tarvitsisi pompotella paikasta toiseen ja siinä nimenomaan toteutuisi lapsen etu, sehän on lain tarkoitus.
Pitkäaikainen, pysyvä sijoitus on pakkoadoptio, sillä erotuksella, että lapsi ei saa samoja oikeuksia kuin adoptiolapsi, eli hän ei esim. peri kasvattivanhempiaan kuten oikea adoptiolapsi. Sensijaan sijaisvanhemmat saavat kaiken ilon lapsesta kuten adoptiovanhemmat, mutta vailla vastaavia velvollisuuksia ja palkattuna jopa. Pysyvästi sijoitetut lapset ovat sorretussa ja eriarvoisessa asemassa yhteiskunnassamme. Eikö todellakaan oikeusoppineita kiinnosta.
Pysyvään sijoitukseen liittyy kaiken kukkuraksi vanhemman oikeus tapaamiseen, vaikka se ei tällaisessa tapauksessa liity edes lapsen kotiuttamiseen. Tällainenhan häiritsee lapsen normaalia kehitystä ja on yksi epäkohta mainitsemastasi pysyvä sijoitus=pakkoadoptio.
Sijaisvanhemmalla ei ole mitään oikeuksia lasta kotaan, ainoastaan velvollisuuksia. Todellinen adoptio olisi kaikille paras vaihoehto.
eduskunnan lähetekeskusteluun.
STM:n sivulta:
"Tiedote 431/2006
Lastensuojelulain uudistus etenee
Hallitus esittää uuden lastensuojelulain säätämistä.Uudistuksella halutaan selkiyttää lastensuojelulakia siten, että sitä toteutettaessa otettaisiin paremmin huomioon lapsen etu. Tavoitteena on myös turvata lapsen ja perheen tarvitsemat tukitoimet ja palvelut, parantaa viranomaisten välistä yhteistyötä sekä mahdollistaa entistä varhaisempi ongelmiin puuttuminen. Lapsen ja vanhempien oikeusturvaa halutaan parantaa uudistamalla lastensuojelun päätöksentekoa. Uuden lastensuojelulain on tarkoitus tulla voimaan vuoden 2008 alusta.
Hallitus päätti asiaa koskevan lakiesityksen sisällöstä torstaina 26. lokakuuta. Tasavallan presidentin on tarkoitus antaa esitys eduskunnalle perjantaina 3.11.2006.
Lastensuojelulakiin esitetään muun muassa seuraavia uudistuksia:
Asiakkuuden alkuvaihe ja avohuolto
Jotta apu tavoittaisi lapsen ja perheen nykyistä varhaisemmin, halutaan lastensuojeluilmoituksen tekemisen kynnystä madaltaa ja velvollisuutta sen tekemiseen laajentaa. Ilmoitusvelvollisia olisivat nykyisten sosiaali- ja terveydenhuollon, koulutoimen, poliisin sekä seurakunnan työntekijöiden lisäksi muun muassa nuorisotoimen työntekijät sekä yksityisellä sektorilla toimivat palveluntuottajat. Laissa mainittaisiin erityisesti, ettei salassapitovelvollisuus estä ilmoituksen tekemistä. Myös sitä, missä tilanteissa lastensuojeluilmoitus on tehtävä, täsmennettäisiin laissa. Ilmoitus olisi tehtävä aina silloin, kun lapsen lastensuojelun tarve on syytä selvittää.
Lastensuojelussa avohuollon palvelut ovat ensisijaisia. Avohuollon palvelujen riittävä henkilöstö takaa sen, että ongelmiin pystytään puuttumaan ajoissa. Näin ehkäistään myös raskaampien lastensuojelutoimenpiteiden tarvetta. Uudistuksella parannetaan avohuollon työn suunnitelmallisuutta ja resursointia. Hallitus esittää määräaikaan sidottua lastensuojelutarpeen selvitystä. Tämä tarkoittaa sitä, että lapsen tilanne pitäisi selvittää viivytyksettä ja muissakin kuin kiireellisiä toimia vaativissa tilanteissa perusteellisesti viimeistään kolmen kuukauden kuluessa siitä, kun lapsen tilanteesta on otettu yhteyttä lastensuojeluun.
Myös se, mitä perhe todella tarvitsee, tulisi selvittää nykyistä paremmin. Hallitus esittää, että asiakassuunnitelmatyöskentelyä ja kirjaamista koskevat säännökset täsmennetään. Sosiaalityöntekijän tulisi tavata lapsi henkilökohtaisesti. Työntekijällä olisi oikeus tavata lapsi, vaikka huoltaja sitä vastustaisi. Selvityksen perusteella lapselle ja perheelle tehtävään asiakassuunnitelmaan kirjattaisiin tarvittavat palvelut ja toimenpiteet.
Huostaanotto, sijaishuolto ja lastensuojelun päätöksenteko
Huostaanoton valmistelua koskevien säännöksiä halutaan myös täsmentää ja päätöksentekojärjestelmää uudistaa niin, että lapsen ja vanhempien oikeusturvaa voidaan parantaa. Tavoitteena on asiantuntemuksen sekä puolueettomuuden turvaaminen. Tahdonvastaisissa huostaanotoissa päätöksenteko ehdotetaan siirrettäväksi sosiaalilautakunnilta hallinto-oikeudelle. Muuten kunnan viranhaltija tekisi ensivaiheen päätökset. Valmistelu tehtäisiin parityönä ja tarpeen mukaan myös muiden ammattiryhmien asiantuntemusta olisi hyödynnettävä. Ennen kuin lapsi sijoitettaisiin kodin ulkopuolelle, viranomaisten olisi kartoitettava lapsen läheiset ihmiset. Näin saataisiin selville sukulaisten ja muiden läheisten mahdollisuudet tukea lasta.
Lapsen ja perheen oikeusturvan kannalta merkittävissä asioissa, kuten huostaanotoissa, joita asianosaiset eivät vastusta, päätöksenteko säädettäisiin kaksiportaiseksi. Asian valmistelu ja päätöksenteko erotettaisiin niin, että sosiaalityöntekijä valmistelisi asian ja johtava viranhaltija tekisi päätöksen. Viranhaltijan päätöksestä voisi valittaa hallinto-oikeuteen.
Sijaishuoltopaikan valinnan perusteet ja sijaishuollon aikainen työskentely lapsen ja vanhempien kanssa täsmentyisi. Lastensuojelulaitoksissa hoidon laadulle halutaan säätää vähimmäiskriteerit henkilökunnan lukumäärästä, ammattitaidosta sekä hoidettavien lasten määrästä. Sijaishuollon valvontaa tehostettaisiin parantamalla tiedonsaantia ja viranomaisten välistä yhteistyötä.
Jälkihuolto
Voimassa olevan lastensuojelulain mukaan kunnan velvollisuus järjestää jälkihuoltoa ulottuu ainoastaan sijaishuollossa olleisiin lapsiin. Jälkihuoltovelvoitetta ehdotetaan laajennettavaksi myös vähintään puoli vuotta kestäneisiin avohuollon sijoituksiin. Jälkihuoltoa voitaisiin järjestää myös muille lastensuojelun asiakkaina olleille nuorille. Jälkihuollon ehdotetaan päättyvän nykyiseen tapaan 21 vuoden iässä
Kustannusvaikutukset
Lakiehdotuksen tavoitteena on siirtää lastensuojelutyön painopistettä entistä enemmän varhaiseen tukeen ja avohuollon palveluihin ja tukitoimiin. Lastensuojelun kokonaiskustannuksien arvioidaankin pidemmällä aikavälillä jopa pienenevän vähentyneiden laitossijoitusten vuoksi. Alkuvaiheessa lakiesityksen voimaatulon arvioidaan kuitenkin aiheuttavan kunnille yhteensä 18,8 - 20,2 miljoonan euron kustannukset vuodessa. Tämä on noin 4 % lastensuojelun kokonaiskustannuksista. Kustannusvaikutuksia aiheuttaisivat määräaikaan sidottu lastensuojelutarpeen selvitys, laitoshuollon henkilöstö- ja paikkamitoitusten tiukentaminen, jälkihuoltovelvoitteen laajentaminen avohuollon sijoituksiin, itsenäistymisvarojen korottaminen sekä lapselle lastensuojeluasioissa määrättävän edunvalvojan kustannusten säätäminen kunnan vastattavaksi. Hallinto-oikeuksien määrärahatarve olisi arviolta noin miljoona euroa vuodessa.
Lisätietoja:
Hallitussihteeri Eeva Kangasniemi, puh. (09) 160 73909, [email protected]"
tällainen maininta Lastensuojelulain uudistukseen liittyen:
"Kansanterveyslakia, erikoissairaanhoitolakia, opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annettua lakia sekä nimilakia muutetaan tarpeellisilta osin. Lait on tarkoitettu voimaan 1.1.2008 lukuun ottamatta lakia opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain muuttamisesta, jonka on tarkoitus tulla voimaan 1.8.2008. (STM hallitussihteeri Eeva Kangasniemi 160 74352)"
"Lakiuudistuksella halutaan siirtää painopistettä entistä varhaisemmin annettavaan tukeen ja avohoidon palveluihin."
Tuollainen painopisteen siirto lisää laitossijoitusten määrää pitkällä aikavälillä.
Lähes aina laitosreissua edeltää pitkä avopalveluiden sarja, jonka aikana laitosreissua pohjustetaan. Ensiksi kerätään "todisteita" ongelmista (todellisia tai ei) eli pyritään jo etukäteen estämään laitosreissun aiheellisuuden kiistäminen. Toisekseen pyritään aivopesemään lapsi ja omaiset viranomaisten väitteillä ("autetaan tiedostamaan omat ongelmansa") jotteivät he alkaisi taistelemaan systeemiä vastaan.
Tärkeintä näyttää olevan väitteen uskottavuus (~vaikea kiistettävyys), ei sen totuusarvo.
Systeemi ei pyri ehkäisemään toimenpiteitä vaan lisäämään niitä, taloudellisista syistä. Valtiovalta vain siunaa kaiken.
Katsotaampa asiaa tiskin toiselta puolen:
Sossut ovat lain mukaan lain mukaan velvollisia tekemään ilmoituksia. Virkamiehen omaan etuun kuuluu selustansa turvaaminen, ei haluta jäädä kiinni virkavelvollisuuksien laiminlyönnistä.
Jos yhdestä tekemättä jääneestä pakkotoimenpiteestä tulee suurempi rangaistus kuin kaikista aiheettomiksi todistetuista yhteensä, niin se tekee virkamiehestä yli-innokkaan pakkoauttajan.
luovutetaan huomenna presidentin esittelyssä eduskunnan käsittelyyn.
Eduskunnassa käydään lakiehdotuksen lähetekeskustelu 7.11.
Jos nykyistäkään lastensuojelulakia ei noudateta, epäilen ettei tätäkään. Kaunistellaan vaan , että onpas meillä hyvät lait. Käytäntö kun vain kuitenkin menee toisin.
on olevinaan kyllä hyvältä kuulostavia uudistuksia tavallaan...
Mutta kaikki jätetään kuntien vastuulle niin kuin tähänkin asti.
Itse julkaisevat vielä ehdotuksen mukana todisteita siitä, miten suuria kuntakohtaisia eroja on olemassa tälläkin hetkellä.
Ja entä se, että vuosittain on valtiolta budjetoitu rahaa kunnille lasten psykiatrisen hoidon suhteen ja tässä sitä pällistellään, kuten kaikki asioita seuranneet tietävät.