Lyö aallot rantakallioon
niin kuin elämä vasten kasvoja
Myrsky yltyy,vaahtopäät kohoavat
korkeaan veisuun
Niin minäkin nousen
hypäten tuntemattomaan
Ilman siipiä
Roihua tuli sisälläni
älä säästä minua
Kasva haluni uuteen
Elämä,älä päästä minua helpolla
Vaikka ei ole siipiä
on lennettävä
niin kuin elämä vasten kasvoja
Myrsky yltyy,vaahtopäät kohoavat
korkeaan veisuun
Niin minäkin nousen
hypäten tuntemattomaan
Ilman siipiä
Roihua tuli sisälläni
älä säästä minua
Kasva haluni uuteen
Elämä,älä päästä minua helpolla
Vaikka ei ole siipiä
on lennettävä
Vastaukset 8
Vanhimmat
Tässä olen pähkäillyt näitten sinun runojen kanssa,ja päädyin sitten tykkäämään tästä eniten! :)
Tässä oli sitä voimaa josta pidin.Kiitzz!
Ja mukavaa iltaa sinulle! :)
pidin tästä myös eniten.. :) Kiitos sulle :)
Tämä runosi oli erityisen paljon mieleeni,
verraten moneen muuhun aiempaasi.
Tuo siivettä lentäminen, kovin tuttu tunne on
itsellenikin.
Hyvää päivän jatkoa sinne jonnekkin.
Tulee noita runoja tehtyä äkkinäisesti ja vielä nopeammin laitettua palstalle.. joten sitten vain jälkeenpäin itsekin huomaa miten ovatkaan
menneet pieleen.Taitaa olla vähän sama juttu kuin se että meillä kaikilla on hyvä laulunääni mutta pilaantuu ulos tullessaan :)Eli ajatuksena runo elää,mutta kuukahtaa ilmoille purkautuessaan :)
Mutta kiitos Rellu sinulle :)
Myrskyävää päivää sinne jonnekin
Toistaiseksi täällä paistaa aurinko,mutta mitä sää on myöhemmin...jää nähtäväksi sitten :)
Sieluni silmillä nään,
runoutes maalauksen.
Ystävä,emmehän ole
sittenkää häkkilintuja?
Ei me olla ,olen saanu kokea.
Elämän siivelle oon saanu nousta.
Sen päivänki muistan ,kuin eilisen.
Nöyrä kiitos,asuu,muistan.
Kiitos koskettavasta ,elämän taistelusta.
Rakkaudella katson sinuun,ymmärrän.Liisa
taistelua...niinpä ( huokaus)
Kiitos Liisa palautteestasi
Nyt täälläkin jo tuuli yltyy