Jälleen runon mailla
säkeillä railakkailla,
kertovat elämästä
kaikesta tästä.
Siispä jälleen mukaan
pois ei saa jäädä kukaan.
Mukavaa on yhdessä olla
runon kartanolla.
Runo elämästä kertoo
ole sillä ei vertoo.
Ajanviete lukijalle
tunteita kirjottajalle.
säkeillä railakkailla,
kertovat elämästä
kaikesta tästä.
Siispä jälleen mukaan
pois ei saa jäädä kukaan.
Mukavaa on yhdessä olla
runon kartanolla.
Runo elämästä kertoo
ole sillä ei vertoo.
Ajanviete lukijalle
tunteita kirjottajalle.
Vastaukset 21
Vanhimmat
Ajatellen maukkaat rieskat
paistoi tähän "Tulenlieskat".
Meidän iloksemme koituu,
ilo riimipalkaks hoituu.
Aatos soma, ikioma,
ilonviejä pyrkii esiin,
kulkee kotipesiin.
Oli arki taikka pyhä,
sanat hyppelevät yhä
tyytyväisin mielin,
laulavaisin kielin
riidan haasteet kaikkoo.
Kaipaan sinua kaunokaiseni.
Kaipaan sinun hellää katsettasi,
kosketustasi.
Lämmin kesätuuli hyväili kasvojani,
tukka hulmusi.
Kyytisi, hurjaksi lennoksi muuttui.
Kiltisti kotiin kannoit.
Heti kun heräsin
aamukahvit keittelin
koneen ääreen istahdin
rivin pari kirjoitin.
TV-ääreen istahdin
uutisetkin kuuntelin
siitä se päivä alkaa
täytyy vain jatkaa.
Päivä menee touhuten
niitä näitä tehden
päivälevot kuitenkin
horroksessa otankin.
Laiskan päivät nämä on
eläke ikä verraton
vapaasti saat valita
mitä viitsit touhuta.
Lammaspaisti uunissa
olen kotiduunissa.
Huoliteltu asu, kampaan,
kynttilät ja pöytäliina,
sitten leikkaan lampaan.
Katteen vielä viimeistelen,
pöydän hyväks havaitsen.
Kannen alla kuumat ruuat.
Salaatti ja juomat pöytään.
Heti ovelle mä töytään,
sieltä vieraat päivällisen
päästää naurun iloisen.
Ulkona jo pakastaa,
voi lammaspaistin pöytään tuoda.
Se valkosipulia rakastaaa,
saa ruoan päälle snapsit juoda.
Tänään valkohanget nään,
ulos tullut on puhtaat matot.
Sieluani kivistää,
siellä matot puistamatta on.
Maanantaina puistaa ehtii
sekä matot, pöytäliinat.
Loppuu oitis mielen piinat
tomun myötä imuriisi.
Nyt on tyytyväinen liisi.
Harava huiskii
lunta tuiskii.
Tuuli kuiskii
maassa kii
lehdet nii.
Siivous onnistaa
kroppaa voimistaa.
Nyt voi katsastaa
pihaa patsastaa.
Upea on jälki tää
ei enää roskaa nää.
Kylpy piristää
tunniks siihen jää.
Kävi voimistelusta
nautin kahvittelusta.
Ihanalta tuntuu musta
pidän toisten runoilusta.
Kivoista kertoilusta
minä pienen matkan tein,
kävin Hämehessä päin.
Siellä sitten nautiskelin,
uiskentelin, kylveskelin.
Tosi hoitojakin sain,
vetreiks`saivat paikkojain.
Koivupuiden keltaisten,
pihlajaisten punaisten
väriloisto ihastutti.
Myrsky vielä niitä säästi,
meille silmäniloks`jätti.
Viime yönä pakasti,
melkein värit hävitti.
Meillä talkoot pitämättä,
lehdet maasta siistimättä.
Huomenna jos lunta sataa,
sinne syksyn lehdet hautaa.
Kevät ne taas esiin saa,
sitten ne pois siivotaan.
Tuulet!
On kylmät nuo pohjolan tuulet
ne viuhuen tuivertelee.
Kun ilmoilla niitä sä kuulet
jää vaieti kuuntelemaan
Ne paljon kertovat sulle
jos kuunnella osaisit vaan.
Ei ne tuimina vihellä hälle
joka pohjoista rakastaa.
Kun kääntyvät tuulet koilliseen
ne hieman jo vaimenee.
Vaan itäiset tuulet koleat
taas useimmin myrskyää.
Kaakosta sitten puhaltelee
jo keväisen lauhkea sää,
tuulet nuo kaakkoiset enteilee
on tulossa lämpenevää.
Eteläiset,lounaiset,tuulet
myös kertovat sanomiaan,
sä silloin jo varmaankin tunnet
kuinka lämpö on vallannut maan.
Länteen päin tuulet kääntyessään
vielä laulavat hiljalleen
kesästä tuosta,mi mennessään
vei helteet pois ukkosineen.
Ja luoteen tuulet jo viileten
ne kylmästä kertoilee.
Viuhuen,vouhuen,kisaillen,
pois kiitävät pohjoiseen.
Tuli talvi Turkuunkin
maa sai valkovaipan.
Mitä jalkaan laittaisin,
kun liukasta on aivan.
Nytpä menen kaupungille
liukuesteostoksille.
Se vakuutus on mulle oiva
tulkoon eteen vaikka loiva,
pystyss' aion pysyä
myös päässä pidän myssyä.
Ettei pääni paleltuisi
järki aivan kohmettuisi.
Tuuli lunta tanssittaa
polut täyteen tuiskuttaa.
Talven mukaan kutsueli
kinoksia rakenteli
Pyörittää tuuli lunta
ei ole mokoma unta.
Valkoinen on maa
puita lumipeite painaa.
Talipalloa linnut nokkii
siemeniä osa hotkii.
Pientä nahistusta on kai
ja toinen pudonneen sai.
Vastapäätä katon harjan
kuuluttaa naurusarjan.
Harakka pienet tintit
pelottelee pikkusintit.
Käpytikka talia takoo
harakalle ei jakoo.
Luonto eloa näyttää
mielen ilolla täyttää.
Hienolta tuntuu päivä
tuntuu tuulen häivä.
Linnut ahkeroi kovin
niitä tuijottelin tovin.
Suru tulee, milloin tulee.
Silmät veessä, mulla eessä
hautajaisiin meno.
Täti pitkään eli,
askareensa toimitteli.
Omaa pihaa siivoeli,
siihen saakka syksyn eli.
Suru tuntee ikävän
se ystävänä kulkee,
tahtoo viel tietävän
muistoihin sulkee.
Kedolla taivaan astelee
ja yöllä tähtenä loistaa.
Rakkaitaan alas katselee
ain heidät muistaa.
Jaksamista sinulle Emmys
Näitkö jutun tuon
sille ihmetyksen suon.
Talvi tulee joka vuosi
vaan aurausta ei suosi
kunnat säästöissään,
tyytyy näin vähempään.
Ulosajoja ja kolareita
lehdet todistaa.
Ei kulussa raktoreita,
saa jalankulkia istahtaa.
Hiekotus turhaa ois
alle lumen jäädä vois.
Joka vuos talvi yllättää
ja keliin pyllähtää.
Säästäköön hiekkansa
kaupunki,kunta
sillä ei lopu konstit multa.
Liukkailla pistän nastat kenkään,
sauvat käteen ja reppu selkään.
Pystyssä pysyä päättänyt olen,
tätä toisillekin hoen.
Enää ei mihinkään voi luottaa
kun kuntakaan ei palveluja jaksa tuottaa.
pyörääni sain,
nyt ovat poissa huolet.
Pyörän selkään hyppään vain
ja kulutkin ovat melko pienet.
Enpähän saastuta raikasta ilmaa,
kesät, talvet kun pyörällä huitelen.
Nyt katselen talvista maailmaa
ja raikkaasta ilmasta nautiskelen.
Olet reipas kulkia sä,
itse en uskalla pyöräillä.
Nastat vaik olis mulla
taitas lumipöykky eteen tulla.
Siipä kenkään nastat laitan
ja kävellen matkan taitan.
Sulle hyviä pyöräretkiä,
mukavia hyviä hetkiä.
Minä hikipäässä astelen
ja hiekkatietä oottelen.
Muista eivät hiekottaa
jäätiellä heikottaa.
Pitäs olla jo tuttu
tää joka talvinen suttu.
Sehän on hyvää liikuntaa,
jalkaisin tietä taivaltaa.
Paremmin se luustoa vahvistaa
kuin pyöräily konsanaan.
Olehan todella varovainen,
maasto on liukkaanlainen.
Kohtalokasta on kupsahdella,
näin vanhana luitansa vioitella.
On vielä tulossa Liisan liukkaat
ja lisäksi Kaisan kaljamat.
Otappas hiekkapussi mukaasi
kun teet terveyslenkkisi.
Mukavia lenkkikeikkoja sinulle,
niin myös kaikille toisille.
Hyvää se raitis ilma tekee,
ruokahalukin tokenee.
Oi talvisää heittelee
lumella peittelee
ja vettä satelee
aurinkoa oottelee.
Atolfia pidätkö säästä
talven ailahtelusta.
Joulu hetken päästä,
valot tuo kirkastusta.
Mukavaa talven jatkoa
runosuoni tahtoo katkoa.
Syynä kai pimeä aika
on katoamassa runon taika.