Yhteisvastuusta.
Kantajapuoli on vaatinut syytettyjä maksamaan korvaukset yhteisvastuullisesti.
Tuomioistuimessa tuomioistuin katsoo asiat todeksi kaikki asiat joita toinen osapuoli ei kiistä.
Syytetyt eivät ole kiistäneet sitä, että eivät olisi yhteisvastuullisesti vastuussa. Niimpä saattaa olla, että tuomioistuin on saattanut katsoa, että he ovat hyväksyneet yhteisvastuun, koska eivät ole sitä kiistänytkään. Siksi yhteisvastuu on määrätty. Se selittäisi myös sen miksi summat on niputettu yhteen, jos tuomioistuin olisi ne joutunut arvioimaan, niin ne oltaisiin yksilöity jokaisen kohdalta erikseen. Mutta kun tuomioistuin on katsonut, että syytetyt ovat suosutuneet yhteisvastuuseen, niin tarkempi vastuujako on syytettyjen oma asia.
Syytetyt ovat kyllä kiistäneet sen, että olisivat toimineet yhteisymmärryksessä. Tuomioistuin ei sitä ole kai uskonut. Sitä tuomitut eivät ole kiistäneet, että eivät olisi yhteisvastuussa. Tuomioistuin on kai siksi tuominnut yhteisvastuuseen. Yhteisvastuu ei siis perustu lakiin, vaan siihen, että syytetyt ovat sen hyväksyneet ( on siis syntynyt sopimus), koska eivät ole sitä kiistänetkään.
Syytetyt:
"Hän ei ole toiminut
yhteisymmärryksessä muiden vastaajien kanssa.".
Huom. sitä että syytetyt eivät olisi yhteisvastuussa ei olla kiistetty.
Jos asia on näin, niin kyseessä on ns. kardinaalimoka.
Kantajapuoli on vaatinut syytettyjä maksamaan korvaukset yhteisvastuullisesti.
Tuomioistuimessa tuomioistuin katsoo asiat todeksi kaikki asiat joita toinen osapuoli ei kiistä.
Syytetyt eivät ole kiistäneet sitä, että eivät olisi yhteisvastuullisesti vastuussa. Niimpä saattaa olla, että tuomioistuin on saattanut katsoa, että he ovat hyväksyneet yhteisvastuun, koska eivät ole sitä kiistänytkään. Siksi yhteisvastuu on määrätty. Se selittäisi myös sen miksi summat on niputettu yhteen, jos tuomioistuin olisi ne joutunut arvioimaan, niin ne oltaisiin yksilöity jokaisen kohdalta erikseen. Mutta kun tuomioistuin on katsonut, että syytetyt ovat suosutuneet yhteisvastuuseen, niin tarkempi vastuujako on syytettyjen oma asia.
Syytetyt ovat kyllä kiistäneet sen, että olisivat toimineet yhteisymmärryksessä. Tuomioistuin ei sitä ole kai uskonut. Sitä tuomitut eivät ole kiistäneet, että eivät olisi yhteisvastuussa. Tuomioistuin on kai siksi tuominnut yhteisvastuuseen. Yhteisvastuu ei siis perustu lakiin, vaan siihen, että syytetyt ovat sen hyväksyneet ( on siis syntynyt sopimus), koska eivät ole sitä kiistänetkään.
Syytetyt:
"Hän ei ole toiminut
yhteisymmärryksessä muiden vastaajien kanssa.".
Huom. sitä että syytetyt eivät olisi yhteisvastuussa ei olla kiistetty.
Jos asia on näin, niin kyseessä on ns. kardinaalimoka.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Jos syytetyt olisivat kiistäneet sen, että olisivat yhteisvastuussa, niin silloin ei tietenkään yhteisvastuuta olisi tuomittu, koska se ei perustu lakiin.
Mutta nyt kantaja vaati yhteisvastuu, syytetyt eivät sitä kiistäneet ja siksi tuomioistuin on katsonut sen syntyneen. Jos syytetyt eivät olisi sitä halunneet,niin heidän olisi pitänyt se kiistää.
Syytetyt ovat toisin sanoen kiistäneet toimivansa yhdessä. Mutta eivät ole kiistäneet yhteisvastuuta siinä tapauksessa, jos heidät katsotaan toimeen yhdessä.
Ja kun tuomioistuin on katsonut heidän toimivan yhdessä ja kantaja on vaatinut heidät siinä tapauksessa korvaamaan yhteisvastuullisesti, eivätkä syytetyt ole yhteisvastuuta kiistäneet, niin heidän on katsottu siihen suosuneet.
Näin vaikka se ei perustuisi lakiin. Mutta sopihan saa mitä haluaa…
Ja jos kaikkien syyttyjen katsotaan suosuteneet yhteisvastuuseen ja…
Jos joltain syytetyltä on sitten vaadittu mahdottoman suuria korvauksia, eikä hän ole määrältää ja perusteiltaan niitä kiistänyt, niin tuomioistuin on ne hyväksynyt.
Ja kun kaikki ovat yhteisvastuuseen “suostuneen”, niin siinähän se. Varmaan Suomen hulluin tuomioistuinratkaisu.
Jos yhteisvastuu ei kerta perustu lakiin, niin onko siitä huolimatta kiistettävä kaikki mahdolliset lain ulkopuolelle jäävät vaihtoehdot.
Tuomioistuin prosessi on sellainen että jos toinen osapuoli vaatii toista maksamaan vaikka 100 000 ja jos toinen osapuoli ei kiistä sitä, niin tuomioistuin tuomitsee kyseisen 100 000 euroa maksettavaksi. Osapuolilla on tuomioistuimessa, kuten tuomioistuiimen ulkopuolellakin täysi sopimusvapaus.
Tuomioistuimessa sopimuksen katsotaan syntyvän yllä mainitulla tavalla.
Myös jos kantaja vaatii vaikka kahta syytettyä korvaamaan vahingon yhteisvastuullisesti, eikä syytetyt kiistä yhteisvastuuta, niin tuomioistuin katsoo osapuolten hyväksyneen yhteisvastuun. Näin vaikka kantajan vaatimus ei lakiin perustuisikaan. Voivathan osapuolet sopia jutun miten vain tuomioistuimen ulkopuolella ja tuomioistuimessakin.