Yks hyvä tyyppi sano mulle kerran:
"Se nuorilla on ongelmana, ne haluaa olla koko
ajan vanhempia ja vanhempia."
Ja se oli ihan oikeessa. Miettikää ny; Miks
esimerkiks nyt se juominen ja polttaminen pitää alottaa lapsena?
"Koska kaveritki juo ja polttaa" Eihän se oo syy! Ei ne kaverit
määrää mitä SÄ teet elämälläs. Miksei siitä lapsuudesta vois
nauttii nii kauan ku sitä on jäljellä?
Kiroilu on tyhmää. "Mut kaikkihan tekee sitä" Entäs sitten?
Ethän sä oo "kaikki".
Ja neitsyys. Miks siitä halutaan päästä niin aikasin eroon? Mitä
niin erikoista siinä on? Tunteeks sitä olonsa jotenki erilaiseks
sitte ku ei oo enää neitsyt? Ehkä kaduttaa? Jos sen menetti kännissä
ja tuntemattomalle? Kuulostaa tosi "tylsältä" ja "aikuismaiselta"
mut ihan oikeesti. Kannattaa venata sitä joka oikeesti välittää
susta. Ja sä siitä. Ei sulla oo mihinkään kiire.
Se sama tyyppi sano myös:
"No en mä omasta mielestäni kovin lapsi enää kaiketi ole.
Osaan jo käyttäytyä fiksusti." Se on kohta 18.
Mut eihän lapsuus oo tyhmää käyttäytymistä. Sitä voi
käyttäytyy fiksusti lapsenakin.
Eikös lapsuus oo sitä et osaa nauttia pienistäki asioista.
Näkee asioiden hyvätki puolet. Osaa nauraa ja nauttia elämästä.
Et osaa pitää hauskaa.
"Toi on tosi lapsellista" Hei. Sä voit olla lapsi niin
kauan kun vaan haluut. Ei se oo iästä kiinni.
Mut tyhmä ei saa olla. Sitä on kai sit huonoo ja hyvää lapsellisuutta.
Niinku kaikella muullaki on hyvä ja huono puoli. Ja vastakohdat. Lapsuuden
vastakohta on aikuisuus. Tottakai. Aikuisia sanotaan usein tylsiks, mutta miks?
Koska ne ei aina uskalla olla enää lapsia.
"Toi ei oo enää sopivaa sun ikäselles" Mikä sitten on sopivaa? Miks jonkun
asian pitäs olla sopivaa? Kunhan siitä on iloo itselle. Kaikki on sopivaa
niin kauan kun siitä ei oo mitään haittaa muille. Siinä kulkee se kuuluisa raja.
Raja hyvän ja huonon lapsellisuuden välillä. Eikä se raja oo häilyväinen. Se pitää
aina.
"Älä kasva liian aikasin aikuiseksi." Mun mielestä sellanen ihminen on rikas ja onnellinen,
joka ei koskaan kasva täysin aikuiseksi. Joka osaa nähdä asiat lapsen ja aikuisen silmin.
Joka ymmärtää et kaikki ei oo niin justiinsa.
Mä en nyt tarkoita et aikuisissa ois jotain vikaa. Ne vaan ei välillä muista millasta
oli olla ite lapsi. Tai sitten ne kuvittelee muistavansa.
Oothan sä fyysisesti aikuinen aikasin jo. Sillon kun murrosikä alkaa. Ja kun
täyttää 18 oot myös iältäs aikuinen. Mut mieleltäs sä oot aikuinen vasta kun ite haluut.
Usein lapsuuden kadottaa jossain vaiheessa. Mut sitten vanhempana sen taas löytää.
Siks isovanhemmista usein pidetäänkin niin paljon. Ne on löytäny sen lapsuutensa.
Ja niitä saattaa harmittaa se että ne joskus kadotti sen.
Mä suren niitten lapsien puolesta jotka ees esittää olevansa aikuisia.
Muistakaa, et lapsi saa olla mut tyhmä ei. Mikä sitte on tyhmää? Se kaikki josta aiheutuu
liian paljon pahaa muille tai ittelleen. Kaikkiahan ei voi miellyttää. Eikä kannata
yrittääkkään.
Oo ylpeenä lapsi, aikuisenakin.
"Se nuorilla on ongelmana, ne haluaa olla koko
ajan vanhempia ja vanhempia."
Ja se oli ihan oikeessa. Miettikää ny; Miks
esimerkiks nyt se juominen ja polttaminen pitää alottaa lapsena?
"Koska kaveritki juo ja polttaa" Eihän se oo syy! Ei ne kaverit
määrää mitä SÄ teet elämälläs. Miksei siitä lapsuudesta vois
nauttii nii kauan ku sitä on jäljellä?
Kiroilu on tyhmää. "Mut kaikkihan tekee sitä" Entäs sitten?
Ethän sä oo "kaikki".
Ja neitsyys. Miks siitä halutaan päästä niin aikasin eroon? Mitä
niin erikoista siinä on? Tunteeks sitä olonsa jotenki erilaiseks
sitte ku ei oo enää neitsyt? Ehkä kaduttaa? Jos sen menetti kännissä
ja tuntemattomalle? Kuulostaa tosi "tylsältä" ja "aikuismaiselta"
mut ihan oikeesti. Kannattaa venata sitä joka oikeesti välittää
susta. Ja sä siitä. Ei sulla oo mihinkään kiire.
Se sama tyyppi sano myös:
"No en mä omasta mielestäni kovin lapsi enää kaiketi ole.
Osaan jo käyttäytyä fiksusti." Se on kohta 18.
Mut eihän lapsuus oo tyhmää käyttäytymistä. Sitä voi
käyttäytyy fiksusti lapsenakin.
Eikös lapsuus oo sitä et osaa nauttia pienistäki asioista.
Näkee asioiden hyvätki puolet. Osaa nauraa ja nauttia elämästä.
Et osaa pitää hauskaa.
"Toi on tosi lapsellista" Hei. Sä voit olla lapsi niin
kauan kun vaan haluut. Ei se oo iästä kiinni.
Mut tyhmä ei saa olla. Sitä on kai sit huonoo ja hyvää lapsellisuutta.
Niinku kaikella muullaki on hyvä ja huono puoli. Ja vastakohdat. Lapsuuden
vastakohta on aikuisuus. Tottakai. Aikuisia sanotaan usein tylsiks, mutta miks?
Koska ne ei aina uskalla olla enää lapsia.
"Toi ei oo enää sopivaa sun ikäselles" Mikä sitten on sopivaa? Miks jonkun
asian pitäs olla sopivaa? Kunhan siitä on iloo itselle. Kaikki on sopivaa
niin kauan kun siitä ei oo mitään haittaa muille. Siinä kulkee se kuuluisa raja.
Raja hyvän ja huonon lapsellisuuden välillä. Eikä se raja oo häilyväinen. Se pitää
aina.
"Älä kasva liian aikasin aikuiseksi." Mun mielestä sellanen ihminen on rikas ja onnellinen,
joka ei koskaan kasva täysin aikuiseksi. Joka osaa nähdä asiat lapsen ja aikuisen silmin.
Joka ymmärtää et kaikki ei oo niin justiinsa.
Mä en nyt tarkoita et aikuisissa ois jotain vikaa. Ne vaan ei välillä muista millasta
oli olla ite lapsi. Tai sitten ne kuvittelee muistavansa.
Oothan sä fyysisesti aikuinen aikasin jo. Sillon kun murrosikä alkaa. Ja kun
täyttää 18 oot myös iältäs aikuinen. Mut mieleltäs sä oot aikuinen vasta kun ite haluut.
Usein lapsuuden kadottaa jossain vaiheessa. Mut sitten vanhempana sen taas löytää.
Siks isovanhemmista usein pidetäänkin niin paljon. Ne on löytäny sen lapsuutensa.
Ja niitä saattaa harmittaa se että ne joskus kadotti sen.
Mä suren niitten lapsien puolesta jotka ees esittää olevansa aikuisia.
Muistakaa, et lapsi saa olla mut tyhmä ei. Mikä sitte on tyhmää? Se kaikki josta aiheutuu
liian paljon pahaa muille tai ittelleen. Kaikkiahan ei voi miellyttää. Eikä kannata
yrittääkkään.
Oo ylpeenä lapsi, aikuisenakin.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Sä osasit kirjottaa tosi hyvän jutun jossa on tosiaa asiaa. Kaikkien kannatatis lukee toi ja alkaa miettimään. Ei sitä kannata alkaa olla aikuinen lapsena, koska sä et koskaan saa takas sitä millasta sulla oli sillon ku sä olit lapsi.. Kyllä sitä aikuisena kerkee. Kiitti ku kirjotit tälläsen tekstin se oikeesti oli tosi hyvä ja kosketti :) :)
Kiitos ja ole hyvä(: Parhaani yritin, kiitos jos onnistu (:
Mikään ei ole sen säälittävämpää kuin keski-ikäinen nainen tai mies, joka pukeutuu ja käyttäytyy kuin lapsi/teini-ikäinen. Jossain vaiheessa sitä on vaan aikuistuttava ja kasvettava. Harmi, että kaikki eivät pysty siihenkään.
Oot ihan oikeessa.
Mutta mä en toki tarkottanut että järkeä ei saisi käyttää, jos tuosta tekstistä sellaisen käsityksen sai. Onhan se todella säälittävää toi mitä sanoit.
Sopivassa määrin voi olla lapsellinen. Täytyyhän sitä osata pitää hauskaa.
En tarkottanut tossa tekstissä että ei sais koskaan aikuistua eikä kasvaa. Tarkotin ettei sais aikuistua KOKONAAN.
Se, mitä tarkotin oli, et älkää aikuistuko liian aikasin, ja kun aikuistutte ja kasvatte, älkää täysin unohtako millaista on olla lapsi.
Kultainen keskitie, you know. Tai kultaisen keskitien ja aikuisuuden välissä. Järjen käyttö on sallittu.
Kiitti!! Toi oli niin täyttä asiaa! oon ite kans aatellu tota juttua, kai ku itekki on siinä iässä, että ei oo nyt enää lapsikaan, mutta ei aikuinenkaan.. Ite oon aina toivonu, että sais olla lapsi mahollisimman pitkään ja oon ollukki.. jotku asiat joista tykkäsin lapsena on jo jääny, mut kyllä sitä osaa vieläki olla lapsi..:D
Se on hienoo et osaat vieläki olla lapsi, kuhan muistat, aikuistuminen ja kasvaminen ei oo pahasta. Se et unohtaa lapsuuden kokonaan on pahasta. (: