Milloin pankki

Kun tila alkaa olla konkurssikypsä, pankki ja velkojat voi sitä touhua vielä muutaman vuoden kattoa läpi sormien... Mutta sitten ne ottavat tilan. Ne kyllä huolehtii omistaan.
Tila voi sanoa konkurssikypsäksi, silloin kun lainan korkojen maksaminen tekee jo tiukkaa. Varsinki silloin kun ei pysty maksamaan edes korkoja..

"Vielä pitäs laajentaa,että saisi paremman tuoton ja velka olisi paremmin hoidettavissa.Taitaa vaan olla loputon kierre nämä investoinnit,mutta jotain sitä on tehtävä,kun kerta tämän suunnan on valinnut."

Sama juttu minulla....

Antti R. kirjoitti:

Kun tila alkaa olla konkurssikypsä, pankki ja velkojat voi sitä touhua vielä muutaman vuoden kattoa läpi sormien... Mutta sitten ne ottavat tilan. Ne kyllä huolehtii omistaan.
Tila voi sanoa konkurssikypsäksi, silloin kun lainan korkojen maksaminen tekee jo tiukkaa. Varsinki silloin kun ei pysty maksamaan edes korkoja..

"Vielä pitäs laajentaa,että saisi paremman tuoton ja velka olisi paremmin hoidettavissa.Taitaa vaan olla loputon kierre nämä investoinnit,mutta jotain sitä on tehtävä,kun kerta tämän suunnan on valinnut."

Sama juttu minulla....

asiat jos tuo laajentaminen on ainoa vaihtoehto millä nettotuloa kasvattaa vaikka siihen teitä ajetaankin, teollisuus saa halpaa raaka-ainetta ja jokainen kynnelle kykenevä rahastaa minkä ehtii.

Niin tuohon pankin juttuun, täälläpäin on näitä ökyisäntiä hyvinä ystävinä pankinjohtajan kanssa, aina maata tarvitessa etsitään joku maksuvaikeuksissa oleva ja johtaja lyö lainat maksuun kerralla lopun voitte itsekin arvailla sai öky halvalla maata.

eli pitää uskoa omiin laskelmiin ja ajatuksiin, millä tilansa saa tuottamaan eikä uskoa noita TE-keskusten "herroja", jotka pöydän takaa sanovat mitä pitäisi tehdä tai hankkia. Kyllä raha pitää olla tiedossa jo kun uusia investointeja tekee vaikka ne lainarahalla tekeekin ja aina pitää ottaa huomioon ettei ne käytännössä mene niin kuin paperilla näyttää.
Olemme aloittaneet 5,5 han tilasta ja nyt on OMAA maata 65 ha ja on uudet navetat rakennettu ITSE ja koneellistettukin on. Karjatila, lypsylehmiä 22 ja nuorkarja päälle yhteensä n. 60 päätä parhaimmillaa. Konepuolella on 3 uudehkoa traktoria ja muutama vanhempi versio, on heinäkoneet itsellä (niittomurskain, paalikone, käärijä) sekä viljapuolenkoneet (5-siipiset aurat, äes, kylvökone, myrkkuruisku, puimuri sekä vaunukuivuri). Navetassa on kaikki riittävän uudenaikaiset koneet, putkilypsykone 3:llä yksiköllä, rehu on robotilla, pikkuvasikoiden karsinat ja mullipuolen karsinat tyhjätään traktorilla eli käsin tehtävää työtä ei juurikaan ole, siivousta lukuunottamatta. Kun taloutensa on hoitanut HYVIN, eli yksityistalouden menot on saanut kuriin, on jäänyt tuotoksesta panostettavaksi takaisin maatalouden investointeihin. Velkaa vain sen verran,että lyhennykset saman suuruisetkuin mitä on esim. vuotuinen koneiden poisto. Nyt aletaan "jäähdyttelemään" ja maatalous on "tasapainossa" ja keskitytään metsätalouden hoitoon. Sielläkin on koneistus jo kunnossa, traktori, jossa harvesteri ja toinen, jossa ajokärry ja nyt vain "siivoomaan" metsää kun tähän asti ei ole tullut kuin omiin tarkoituksiin hakattua puutavaraa ja polttopuuta. Metsähehtaarejakin on tullut kasvatettu vuosien myötä, nyt n. 230 ha. VELKAAKAAN ei enää ole kuin 50 000 e. ja parin vuoden kuluttua "pääsen" yksilölliselle varhaiseläkkeelle kun ajoissa aloin sitäkin säästämään.

mitä tilaa kirjoitti:

eli pitää uskoa omiin laskelmiin ja ajatuksiin, millä tilansa saa tuottamaan eikä uskoa noita TE-keskusten "herroja", jotka pöydän takaa sanovat mitä pitäisi tehdä tai hankkia. Kyllä raha pitää olla tiedossa jo kun uusia investointeja tekee vaikka ne lainarahalla tekeekin ja aina pitää ottaa huomioon ettei ne käytännössä mene niin kuin paperilla näyttää.
Olemme aloittaneet 5,5 han tilasta ja nyt on OMAA maata 65 ha ja on uudet navetat rakennettu ITSE ja koneellistettukin on. Karjatila, lypsylehmiä 22 ja nuorkarja päälle yhteensä n. 60 päätä parhaimmillaa. Konepuolella on 3 uudehkoa traktoria ja muutama vanhempi versio, on heinäkoneet itsellä (niittomurskain, paalikone, käärijä) sekä viljapuolenkoneet (5-siipiset aurat, äes, kylvökone, myrkkuruisku, puimuri sekä vaunukuivuri). Navetassa on kaikki riittävän uudenaikaiset koneet, putkilypsykone 3:llä yksiköllä, rehu on robotilla, pikkuvasikoiden karsinat ja mullipuolen karsinat tyhjätään traktorilla eli käsin tehtävää työtä ei juurikaan ole, siivousta lukuunottamatta. Kun taloutensa on hoitanut HYVIN, eli yksityistalouden menot on saanut kuriin, on jäänyt tuotoksesta panostettavaksi takaisin maatalouden investointeihin. Velkaa vain sen verran,että lyhennykset saman suuruisetkuin mitä on esim. vuotuinen koneiden poisto. Nyt aletaan "jäähdyttelemään" ja maatalous on "tasapainossa" ja keskitytään metsätalouden hoitoon. Sielläkin on koneistus jo kunnossa, traktori, jossa harvesteri ja toinen, jossa ajokärry ja nyt vain "siivoomaan" metsää kun tähän asti ei ole tullut kuin omiin tarkoituksiin hakattua puutavaraa ja polttopuuta. Metsähehtaarejakin on tullut kasvatettu vuosien myötä, nyt n. 230 ha. VELKAAKAAN ei enää ole kuin 50 000 e. ja parin vuoden kuluttua "pääsen" yksilölliselle varhaiseläkkeelle kun ajoissa aloin sitäkin säästämään.

Muuten kyllä "provoksi" hyvin kirjoitettu ja nähty vaivaa, siitä kymmenen pistettä:)

luetaan kirjoitti:

Muuten kyllä "provoksi" hyvin kirjoitettu ja nähty vaivaa, siitä kymmenen pistettä:)

on kirjoitettu. Koittakaas vaan laskee kuinka paljon yksityispuoli vuotaa. Säästyy tosi paljon kun ei polta, ei juo väkeviä (yksi keskikalja lauantai-iltana korkeintaan)ei käy kapakoissa, ostaa tarjoustuotteita, ostaa vaatteet kirpparilta yms.(toki perhejuhliin kaupasta)Silti on onnellinen ja tyytyväinen elämäänsä, on vaimo ja kolme lasta, joista jo yksi lentänyt pesästä. On kesämökki tekeillä (itse tehden, joten tekoon menee ehkä neljä vuotta vielä, että kaikki on valmiina. Saunamökki ja ulkovarasto valmistuivat viimekesän ja tämän vuoden aikana ja varsinaisen pääasunnon valmistuminen aloitetaan ensikeväänä. Pitää venyttää senttejä ja itse tehdä, minkä laki sallii, niin saa nauttia työnsä tuloksista. Rakennustarvikkeet ostetaan tietysti jäännös- ja tarjouseriä, tiiletkin on haettu purkutyömaalta (lähes käyttämättömiä) ainoastaan tulitiilet ostettiin. Jos asui etelämpänä, jäännöseriä sais lahjoituksina eri työmailta, mutta kun ei asu niin joutuu vähän pulittamaan. Lopputulos on kuitenkin loistotyötä/-jälkiä vaikka itse sanonkin. Tuleehan se aikaisemmin muotiin taas kuin se joka ostetaan tämänhetken viimeisimmän muodin mukaan ja yksilöllisempää. Koittakaahan laskea yksityispuolen menojanne laittamalla niitä paperille joka sentti.

jamassa teillä kirjoitti:

asiat jos tuo laajentaminen on ainoa vaihtoehto millä nettotuloa kasvattaa vaikka siihen teitä ajetaankin, teollisuus saa halpaa raaka-ainetta ja jokainen kynnelle kykenevä rahastaa minkä ehtii.

Niin tuohon pankin juttuun, täälläpäin on näitä ökyisäntiä hyvinä ystävinä pankinjohtajan kanssa, aina maata tarvitessa etsitään joku maksuvaikeuksissa oleva ja johtaja lyö lainat maksuun kerralla lopun voitte itsekin arvailla sai öky halvalla maata.

No, ostin tilan (sukupolvenvaihdos) vuonna 2004. Silloin oli 12 lypsävää. Laajensin. Nyt on 25 lypsävää. Ja saman verran nuorkarjaa. Sekä koneellistin paikkoja. Rehunjaon hoidan pienkuormaajalla.
Suunnitelmissa on siis rakentaa viljankuivuri, ja pistää viljan viljelyä tuohon yhteyteen.

Itsekkin olen pistänyt kotitalouden kustannukset mahdollisimman minimiin. Kun Vaimon kanssa kaksistaan elelen. Yritetään olla mahdollisimman nuukia.
Samoin konehankinnoissa.
Tuossa naapurin kanssa (joilla on 17. lypsävää)
hankittiin rehuntekovehkeet kimpassa. Samoin puimuri ja lannanlevitys kalusto. Työt tehdään yhdessä. Näin tuli ainakin kustannus säästöjä.

tosielämästä kirjoitti:

on kirjoitettu. Koittakaas vaan laskee kuinka paljon yksityispuoli vuotaa. Säästyy tosi paljon kun ei polta, ei juo väkeviä (yksi keskikalja lauantai-iltana korkeintaan)ei käy kapakoissa, ostaa tarjoustuotteita, ostaa vaatteet kirpparilta yms.(toki perhejuhliin kaupasta)Silti on onnellinen ja tyytyväinen elämäänsä, on vaimo ja kolme lasta, joista jo yksi lentänyt pesästä. On kesämökki tekeillä (itse tehden, joten tekoon menee ehkä neljä vuotta vielä, että kaikki on valmiina. Saunamökki ja ulkovarasto valmistuivat viimekesän ja tämän vuoden aikana ja varsinaisen pääasunnon valmistuminen aloitetaan ensikeväänä. Pitää venyttää senttejä ja itse tehdä, minkä laki sallii, niin saa nauttia työnsä tuloksista. Rakennustarvikkeet ostetaan tietysti jäännös- ja tarjouseriä, tiiletkin on haettu purkutyömaalta (lähes käyttämättömiä) ainoastaan tulitiilet ostettiin. Jos asui etelämpänä, jäännöseriä sais lahjoituksina eri työmailta, mutta kun ei asu niin joutuu vähän pulittamaan. Lopputulos on kuitenkin loistotyötä/-jälkiä vaikka itse sanonkin. Tuleehan se aikaisemmin muotiin taas kuin se joka ostetaan tämänhetken viimeisimmän muodin mukaan ja yksilöllisempää. Koittakaahan laskea yksityispuolen menojanne laittamalla niitä paperille joka sentti.

saatu ihan pro-alkuisesta toimistosta?

Totta puhuen olet oikeilla jäljillä, täysin.

Pahiten särähtää korviin kun joku sanoo; ei se tässä konkurssissa mitään tunnu.
Sillä asenteella pääseekin kyllä konkurssiin.

mitä tilaa kirjoitti:

eli pitää uskoa omiin laskelmiin ja ajatuksiin, millä tilansa saa tuottamaan eikä uskoa noita TE-keskusten "herroja", jotka pöydän takaa sanovat mitä pitäisi tehdä tai hankkia. Kyllä raha pitää olla tiedossa jo kun uusia investointeja tekee vaikka ne lainarahalla tekeekin ja aina pitää ottaa huomioon ettei ne käytännössä mene niin kuin paperilla näyttää.
Olemme aloittaneet 5,5 han tilasta ja nyt on OMAA maata 65 ha ja on uudet navetat rakennettu ITSE ja koneellistettukin on. Karjatila, lypsylehmiä 22 ja nuorkarja päälle yhteensä n. 60 päätä parhaimmillaa. Konepuolella on 3 uudehkoa traktoria ja muutama vanhempi versio, on heinäkoneet itsellä (niittomurskain, paalikone, käärijä) sekä viljapuolenkoneet (5-siipiset aurat, äes, kylvökone, myrkkuruisku, puimuri sekä vaunukuivuri). Navetassa on kaikki riittävän uudenaikaiset koneet, putkilypsykone 3:llä yksiköllä, rehu on robotilla, pikkuvasikoiden karsinat ja mullipuolen karsinat tyhjätään traktorilla eli käsin tehtävää työtä ei juurikaan ole, siivousta lukuunottamatta. Kun taloutensa on hoitanut HYVIN, eli yksityistalouden menot on saanut kuriin, on jäänyt tuotoksesta panostettavaksi takaisin maatalouden investointeihin. Velkaa vain sen verran,että lyhennykset saman suuruisetkuin mitä on esim. vuotuinen koneiden poisto. Nyt aletaan "jäähdyttelemään" ja maatalous on "tasapainossa" ja keskitytään metsätalouden hoitoon. Sielläkin on koneistus jo kunnossa, traktori, jossa harvesteri ja toinen, jossa ajokärry ja nyt vain "siivoomaan" metsää kun tähän asti ei ole tullut kuin omiin tarkoituksiin hakattua puutavaraa ja polttopuuta. Metsähehtaarejakin on tullut kasvatettu vuosien myötä, nyt n. 230 ha. VELKAAKAAN ei enää ole kuin 50 000 e. ja parin vuoden kuluttua "pääsen" yksilölliselle varhaiseläkkeelle kun ajoissa aloin sitäkin säästämään.

olisi 230ha metsää, ei nautaa olisi meidän tiluksilla muutakuin tyhjöpakkauksessa!
Helppohan se on tuollaisen metsävarannon kanssa viljellä.

nimim. 3ha metsää

tosielämästä kirjoitti:

on kirjoitettu. Koittakaas vaan laskee kuinka paljon yksityispuoli vuotaa. Säästyy tosi paljon kun ei polta, ei juo väkeviä (yksi keskikalja lauantai-iltana korkeintaan)ei käy kapakoissa, ostaa tarjoustuotteita, ostaa vaatteet kirpparilta yms.(toki perhejuhliin kaupasta)Silti on onnellinen ja tyytyväinen elämäänsä, on vaimo ja kolme lasta, joista jo yksi lentänyt pesästä. On kesämökki tekeillä (itse tehden, joten tekoon menee ehkä neljä vuotta vielä, että kaikki on valmiina. Saunamökki ja ulkovarasto valmistuivat viimekesän ja tämän vuoden aikana ja varsinaisen pääasunnon valmistuminen aloitetaan ensikeväänä. Pitää venyttää senttejä ja itse tehdä, minkä laki sallii, niin saa nauttia työnsä tuloksista. Rakennustarvikkeet ostetaan tietysti jäännös- ja tarjouseriä, tiiletkin on haettu purkutyömaalta (lähes käyttämättömiä) ainoastaan tulitiilet ostettiin. Jos asui etelämpänä, jäännöseriä sais lahjoituksina eri työmailta, mutta kun ei asu niin joutuu vähän pulittamaan. Lopputulos on kuitenkin loistotyötä/-jälkiä vaikka itse sanonkin. Tuleehan se aikaisemmin muotiin taas kuin se joka ostetaan tämänhetken viimeisimmän muodin mukaan ja yksilöllisempää. Koittakaahan laskea yksityispuolen menojanne laittamalla niitä paperille joka sentti.

tosissasi, että maatalouden tulot revit perheen selkänahasta ja hyvinvoinnista????? Oletko koskaan vaimolta taikka lapsilta kysynyt, haluaisiko he jotain parempaa????

???? kirjoitti:

tosissasi, että maatalouden tulot revit perheen selkänahasta ja hyvinvoinnista????? Oletko koskaan vaimolta taikka lapsilta kysynyt, haluaisiko he jotain parempaa????

mukana päätösten teossa, samoin kuin työnteossakin. Se on pelannut hyvin tähän asti. Vaimo käy muuten ulkopuolella töissä (bruttopalkka vajaa 2000e/kk), jonka hän saa käyttää omiin menoihinsa, koska sen yksin tienaakin, joten en sitä aikaisempiin kirjoituksiini merkinnytkään. Meillä puhutaan asioista ja hoidetaan asiat YHTEISESTI, joten työ ja harrastukset sovitellaan sopuisasti. Vanhin lapsista on lukenut insinööriksi (koulutukseensa rahat tienannut itse) ja on nyt hyvässä työpaikassa ja rakentanut kotinsa myös ITSE, toinen lapsista rakentaa myös omaa pesäänsä ja nuorin poika on vielä murkkuiässä, joten on kotosalla vielä muutamia vuosia. Toki emme vietä erillisiä laatuaikoja, koska mielestämme vietämme laatuaikaa koko ajan. Tämä on meidän perheen yhteinen projekti ja onhan tuolla kesämökillä sitten kiva lastenkin perheineen viettää kesälomiaan, kun ovat työstään vapaalla (jokaiselle suunnitteilla oma rakennuksensa). Yksi lapsista jää hoitamaan tilaamme (sekin on yhteinen päätös, juteltu keskenämme)ja tekee omia projektejaan siinä sivussa liitännäiselinkeinonaan. Siitäkin on jo suunnitelmat tehty, kun luovun tilastani muutaman vuoden päästä, siirryn oloneuvokseksi keskustan kolmioon. Toki meillä on vielä pääomatulojakin jonkin verran, koska olen laajentaessani ostanut pikkutiloja rakennuksineen, jotka ovat nyt tuotannossa, vuokralla hevosenpitäjillä. Asunnot korjattiin ja tallinpitomahdollisuudet rakennettiin ja ½- 1 ha mäkimaata mukaan laitumeksi, niin asunnon sai koko perhe ja hevoset kaupungissa olevan tallipaikan hinnalla/kk ja kaikki ovat jälleen tyytyväisiä. Heinät hevosille ja polttopuut ostavat myös minulta, mutta voivat halutessaan ostaa muualtakin, mutta yleensä haluavat minulta, kun hoidan ne perille asti samaan hintaan. Pitää vain osata laittaa raha ja tiluksensa tuottamaan eikä odotella ihmeitä ja uskoa Te-keskuksen "asiantuntijoita", pitää käyttää OMIA AIVOJA ja OMIA IDEOITANSA ja hyödyntää ne. Ei niitä kenenkään selkänahasta tarvi ottaa ja jos ottaa niin kyllä se tuntuu eniten omassa selkänahassa. Meidän elämänmuotomme on tämä ja kaikille se ei sovi, jos ei itse osaa tehdä tai hoitaa asioita tähän malliin. En kirjoita siksi, että kehuisin itseäni, vaan siksi, että on erilaisia tapoja hoitaa asioita ja huomata miten ne saa tuottamaan tai tuhottua sen mitä tuottaa. KAIKKI RIIPPUU ITSESTÄ ja tietysti PERHEESTÄ, puhalletaanko yhteen hiileen vaan mennäänkö kukin omalla tahollaan. Kun lapsi oppii olemaan mukana työnteossa pienestä asti, hän osaa tehdä työtä myös koko ikänsä.

perhe on kirjoitti:

mukana päätösten teossa, samoin kuin työnteossakin. Se on pelannut hyvin tähän asti. Vaimo käy muuten ulkopuolella töissä (bruttopalkka vajaa 2000e/kk), jonka hän saa käyttää omiin menoihinsa, koska sen yksin tienaakin, joten en sitä aikaisempiin kirjoituksiini merkinnytkään. Meillä puhutaan asioista ja hoidetaan asiat YHTEISESTI, joten työ ja harrastukset sovitellaan sopuisasti. Vanhin lapsista on lukenut insinööriksi (koulutukseensa rahat tienannut itse) ja on nyt hyvässä työpaikassa ja rakentanut kotinsa myös ITSE, toinen lapsista rakentaa myös omaa pesäänsä ja nuorin poika on vielä murkkuiässä, joten on kotosalla vielä muutamia vuosia. Toki emme vietä erillisiä laatuaikoja, koska mielestämme vietämme laatuaikaa koko ajan. Tämä on meidän perheen yhteinen projekti ja onhan tuolla kesämökillä sitten kiva lastenkin perheineen viettää kesälomiaan, kun ovat työstään vapaalla (jokaiselle suunnitteilla oma rakennuksensa). Yksi lapsista jää hoitamaan tilaamme (sekin on yhteinen päätös, juteltu keskenämme)ja tekee omia projektejaan siinä sivussa liitännäiselinkeinonaan. Siitäkin on jo suunnitelmat tehty, kun luovun tilastani muutaman vuoden päästä, siirryn oloneuvokseksi keskustan kolmioon. Toki meillä on vielä pääomatulojakin jonkin verran, koska olen laajentaessani ostanut pikkutiloja rakennuksineen, jotka ovat nyt tuotannossa, vuokralla hevosenpitäjillä. Asunnot korjattiin ja tallinpitomahdollisuudet rakennettiin ja ½- 1 ha mäkimaata mukaan laitumeksi, niin asunnon sai koko perhe ja hevoset kaupungissa olevan tallipaikan hinnalla/kk ja kaikki ovat jälleen tyytyväisiä. Heinät hevosille ja polttopuut ostavat myös minulta, mutta voivat halutessaan ostaa muualtakin, mutta yleensä haluavat minulta, kun hoidan ne perille asti samaan hintaan. Pitää vain osata laittaa raha ja tiluksensa tuottamaan eikä odotella ihmeitä ja uskoa Te-keskuksen "asiantuntijoita", pitää käyttää OMIA AIVOJA ja OMIA IDEOITANSA ja hyödyntää ne. Ei niitä kenenkään selkänahasta tarvi ottaa ja jos ottaa niin kyllä se tuntuu eniten omassa selkänahassa. Meidän elämänmuotomme on tämä ja kaikille se ei sovi, jos ei itse osaa tehdä tai hoitaa asioita tähän malliin. En kirjoita siksi, että kehuisin itseäni, vaan siksi, että on erilaisia tapoja hoitaa asioita ja huomata miten ne saa tuottamaan tai tuhottua sen mitä tuottaa. KAIKKI RIIPPUU ITSESTÄ ja tietysti PERHEESTÄ, puhalletaanko yhteen hiileen vaan mennäänkö kukin omalla tahollaan. Kun lapsi oppii olemaan mukana työnteossa pienestä asti, hän osaa tehdä työtä myös koko ikänsä.

" Toki meillä on vielä pääomatulojakin jonkin verran, koska olen laajentaessani ostanut pikkutiloja rakennuksineen...."

Taitaa nuo metsähehtaaritkin olla peräisin näistä pikkutiloista.

Ei ole harvinaista, että ostetaaan tila pilkkahinnalla demontoituneelta vanhukselta juuri sillä hinnalla ja niillä ehdoilla jotka itsestä tuntuvat hyviltä. Edullisen kaupan jälkeen pistetään sopivasti puuta kumoon, ja kappas vain; tuli mukavasti voittoa ja parhaimmassa tapauksessa metsän arvokin säilyi vielä ennallaan.

Ruoka- ja vastaavista menoista säästämällä ei pikkutiloja ostella.

melkoinen pääoma kirjoitti:

" Toki meillä on vielä pääomatulojakin jonkin verran, koska olen laajentaessani ostanut pikkutiloja rakennuksineen...."

Taitaa nuo metsähehtaaritkin olla peräisin näistä pikkutiloista.

Ei ole harvinaista, että ostetaaan tila pilkkahinnalla demontoituneelta vanhukselta juuri sillä hinnalla ja niillä ehdoilla jotka itsestä tuntuvat hyviltä. Edullisen kaupan jälkeen pistetään sopivasti puuta kumoon, ja kappas vain; tuli mukavasti voittoa ja parhaimmassa tapauksessa metsän arvokin säilyi vielä ennallaan.

Ruoka- ja vastaavista menoista säästämällä ei pikkutiloja ostella.

Tilat, jotka olemme ostaneet ovat olleet nuorehkoilta pareilta tai 40-50 vuotiailta yksinasuvilta, työssäkäyviltä, jotka ovat muuttaneet kasvukeskuksiin asumaan. Pääasiassa tilakaupoissa on tullut peltoa, osaksi kasvullista metsää (vanhimmat n. 30 v. vanhoja), vain yhdessä kaupassa tuli mukana "kunnon" metsää, joka jouduttiin kaatamaan aukoksi, kun naapurisarka oli parturoitu ja syysmyrsky kaatoi meidänkin puolen metsän niin totaalisesti, ettei muuta vaihtoehtoa ollut kuin kaataa loputkin. Omaa metsää on ollut alusta asti 190 ha, joista IV luokan metsää 80 ha, mutta metsäksi luokiteltua, vaikkakaan sieltä en tule saamaan itse vielä juurikaan mitään, kun vasta n. 10 vuotta sitten sinne luotiin Tapion ojat. En ymmärrä, miksi aina joku olettaa, että joku on vilpillisesti tai jotain hyväksi käyttäen voinut saada itselleen omaisuuden. miksi ei uskota, että joku on työtä tekemällä sen hankkinut ja josta voi nauttia vanhuudenpäivilläänkin ja nuorten on hyvä jatkaa. Mottoni on mitä ei osata se opetellaan ja tätä olen elämänvarrella toteuttanut. Kun työ ja harrastus on sama ja siitä vielä nauttiikin, silloin siitä saa moninkertaisen ilonaiheen. Kaikille hyvää loppusyksyä ja joulupukin odotusta. Olkaa kilttejä ja kunnioittakaa toisianne, niin paistaa se aurinko kaamoksen jälkeen taas.

tulkinta meidän tapauksessa kirjoitti:

Tilat, jotka olemme ostaneet ovat olleet nuorehkoilta pareilta tai 40-50 vuotiailta yksinasuvilta, työssäkäyviltä, jotka ovat muuttaneet kasvukeskuksiin asumaan. Pääasiassa tilakaupoissa on tullut peltoa, osaksi kasvullista metsää (vanhimmat n. 30 v. vanhoja), vain yhdessä kaupassa tuli mukana "kunnon" metsää, joka jouduttiin kaatamaan aukoksi, kun naapurisarka oli parturoitu ja syysmyrsky kaatoi meidänkin puolen metsän niin totaalisesti, ettei muuta vaihtoehtoa ollut kuin kaataa loputkin. Omaa metsää on ollut alusta asti 190 ha, joista IV luokan metsää 80 ha, mutta metsäksi luokiteltua, vaikkakaan sieltä en tule saamaan itse vielä juurikaan mitään, kun vasta n. 10 vuotta sitten sinne luotiin Tapion ojat. En ymmärrä, miksi aina joku olettaa, että joku on vilpillisesti tai jotain hyväksi käyttäen voinut saada itselleen omaisuuden. miksi ei uskota, että joku on työtä tekemällä sen hankkinut ja josta voi nauttia vanhuudenpäivilläänkin ja nuorten on hyvä jatkaa. Mottoni on mitä ei osata se opetellaan ja tätä olen elämänvarrella toteuttanut. Kun työ ja harrastus on sama ja siitä vielä nauttiikin, silloin siitä saa moninkertaisen ilonaiheen. Kaikille hyvää loppusyksyä ja joulupukin odotusta. Olkaa kilttejä ja kunnioittakaa toisianne, niin paistaa se aurinko kaamoksen jälkeen taas.

Kun joku väittää alkaneensa "persaukisena" 5,5 hehtaarin tilallisena ja yht'äkkiä metsää onkin yli 230 hehtaaria, niin ei kait kukaan ole niin lapsellinen, että uskoisi jonkun sen hankkineen pelkällä kovalla työllä. Ja tietenkin sen kovan työnteon lisäksi elättänyt samalla itsensä ja perheensä.

Mutta metsää olikin jo alun alkaen 190 hehtaaria, joten sen avulla tilanne onkin jo aivan toinen.

Tuntuu siltikin tuo lähtötilanne 5,5 ha peltoa ja 190 metsää aika oudolta. Ei se aivan tavatontakaan liene, mutta erikoista kuitenkin.

Alkuperäiseen aiheeseen palatakseni, pankin kanssa pärjää hyvin jos on investoinneissa järki päässä ja omaa pääomaa riittävästi takataskussa.

Vielä 70- luvulla oli tavallista, että maaaseudun pankit myönsivät tarkoituksella isännille liian isoja lainoja. Isännät kun hetken päästä tulivat lakki hikisissä kourissa kysymään pankinjohtajalta neuvoa maksuvaikeuksiinsa, neuvoi "armelias" pankinjohtaja myymään perämettät tälle ystävälliselle pankinjohtajalle sopuhintaan. Isäntä oli tyytyväinen ja pankinjohtaja vielä tyytyväisempi.

Tänäkin päivänä myydään tiloja pilkkahinnalla. Ostajana ovela ostaja, joka tuntee ehkä läheisestikin "myyntikypsän" tutun, joka vanhuuden höperyyttään myy tilansa "hyvälle" ystävälleen, tietämättä alkuunkaan tilansa todellista arvoa.

Ovela ostata on tietenkin valmistellut asiaa jo pitkään. Valitellut maan heikkoa arvoa ja selittänyt asian niin, että tilan omistaminen on itse asiassa vain haitaksi tälle vanhuuden vaivaamalle ja vailla lähisukulaisia olevalle vanhukselle. Sitten vain sopivassa vaiheessa poimitaan kypsä omena.

Itse olen seurannut kauhulla miten eräs vanha mies myi 2000 -luvun alussa ison metsäpalstansa rivitalokaksiota vastaan. Rivitalokaksion arvo oli noin 200 tuhatta markkaa. Kauppojen jälkeen hakattiin metsäpalsta uuteen uskoon, ja kuitattiin siitä yli 800 000 markan hakkuutulot. Ja kaikki tämä rehellisin keinoin. Mene siinä sitten nouvomaan vierestä. Ei tule kuin haukkumista toisten asioihin puuttumisesta.

Näin ovat suuretkin omaisuudet vaihtaneet omistajaansa.