Mietin tuossa yhtä kurssijuttua räpeltäessäni kotiseuturakkautta.
En nyt kuitenkaan siitä kysy sen kummemmin, mutta missä te palstalaiset olette löytäneet "oman paikkanne", onko se samalla seudulla kuin lapsuuskoti vai onko se eri paikassa? Oletko elänyt elämäsi samoissa laaksoissa ja kukkuloissa, vai käynyt välillä muualla ja palannut takaisin? Vai jäänyt muille teille? Etsitkö vielä paikkaa mihin haluaisit asettua?
Aika moni nuori tuntuu nykyään olevan kiintynyt synnyinseutuunsa. Ei kaikilla ole mitään hinkua muuttaa muualle. Samoin oli silloin kun itse aikuistuin. Minä halusin lukion jälkeen ehdottomasti pois Ylä-Savosta. Oikeastaan haaveina oli Itävalta tai Ranska, myöhemmin Italia, ja ajatus oli selkeä: sitten kun siellä on tarpeeksi nähty niin muutan Lappiin. :)
Päädyin kuitenkin pohjoiseen enkä näköjään ole pois täältä päässyt. Siteet kotiseutuun tulevat varmasti aina säilymään vahvoina. En haikaile sinne takaisin asumaan, mutta sydän on kuitenkin aina siellä.
En nyt kuitenkaan siitä kysy sen kummemmin, mutta missä te palstalaiset olette löytäneet "oman paikkanne", onko se samalla seudulla kuin lapsuuskoti vai onko se eri paikassa? Oletko elänyt elämäsi samoissa laaksoissa ja kukkuloissa, vai käynyt välillä muualla ja palannut takaisin? Vai jäänyt muille teille? Etsitkö vielä paikkaa mihin haluaisit asettua?
Aika moni nuori tuntuu nykyään olevan kiintynyt synnyinseutuunsa. Ei kaikilla ole mitään hinkua muuttaa muualle. Samoin oli silloin kun itse aikuistuin. Minä halusin lukion jälkeen ehdottomasti pois Ylä-Savosta. Oikeastaan haaveina oli Itävalta tai Ranska, myöhemmin Italia, ja ajatus oli selkeä: sitten kun siellä on tarpeeksi nähty niin muutan Lappiin. :)
Päädyin kuitenkin pohjoiseen enkä näköjään ole pois täältä päässyt. Siteet kotiseutuun tulevat varmasti aina säilymään vahvoina. En haikaile sinne takaisin asumaan, mutta sydän on kuitenkin aina siellä.
Vastaukset 9
Vanhimmat
teinitytön haaveita. Italia... Ranska... Mitä sä kuvittelit siellä tekeväs? Ehkä ne vähän erilaisia paikkoja kuin turistikohteissa tai televisiossa näyttää.
siellä eletään, tuskin teinityttö muusta haaveili. Mitä kuvittelin siellä tekeväni? No opiskelevani ainakin, kun kielet kiinnostavat. Ranskaan tekee edelleen mieli. Siis ei matkalle vaan asumaan vaikka vuodeksi.
Totta kai teinityttö haaveileekin, mutta sen verran olin matkannut Euroopassa silloin ja asunut esim. muutaman pitkäaikaisen kirjekaverin luona että mitään muuta en kuvitellut kuin tavallisten ihmisten elävän siellä tavallista arkeaan. :) Mitä sinä sitten kuvittelit teininä?
teinivuoteni. Ja kaikkea sinuun liittyvää tuli kuviteltua.
...otan osaa.
Itse kiersin yli 15 vuotta, kunnes palasin kotikonnuille. Ulkomaille asti en lähtenyt, mutta ympäri suomea työn perässä. Se kyllä avarsi ajatuksia ja avasi silmiä. Kulttuurieroja
löytyy suomenkin sisältä. Oli paikkoja jonne olisin voinut jäädä vaikka loppuiäksi ja jonnekin en kotiutunut lainkaan.Ei se palaaminenkaan helppoa ollut eikä ihan suunniteltuakaan. mutta jostain ne juuret taas löytyi. Ja ennenkaikkea vanhat tutut ja ystävät
Minä asustelen täällä synnyinseudullani, välillä kävin kolmevuotta asumassa siellä Ylä-Savossa minäkin, mutta sitte tulin/tultiin tänne takasin, ja muita haaveita ei ole ollutkaan asuinpaikan suhteen..Lahti on hyväpaikka asua, täältä on hyvät kulkuyhteydetkin mihinpäin suomea vaan.
On tämä paikka niin rakas minulle. En pystyisi edes kuvittelmissa asuvani muualla. Nuorena tein pakollisen harjoitteluni Ruotsissa Tukholmassa. Äitini serkun perheessä joka oli kyllä aito ruotsalainen perhe. Omistivat matkatoimiston. Silloin asuin vuoden Kungsholmsgatanilla.
Helsinkiin minua aikoinaan kosittiin työn puolesta paljon, vaan en lähtenyt.
Kyllä on asuinpaikka pysynyt tässä uudellamaalla sitten syntymästä asti.
Helsingissä ensimmäiset 6vuotta, mutta sinne minua ei takaisin saisi. Sitten se ihan kouluaika lapsuus/teiniaika/aikuisikä vietettiin Keravalla. Ja nyt parisen vuotta sitten muutettiin siitä naapurikaupunkiin.
Itseasiassa kotini on siellä missä koen rakkaitteni olevan, paikkasidonnaisuutta en ainakaan vielä ole huomannut.
Jokunen aika sitten huomasin, että Jyväskyläkin olisi aika mukavan näköinen kaupunki.
on hyvä kylä.siellä olen syntynyt. mun lasten isoisä kutsui minua "Jyväshyväksi". nyt kyllä asun täällä ruottissa. enkä usko että suomeen muutan ikuna.