Arvelen että Suomen poliisi on nyt munaton p2p-käyttäjiä vastaan. finreactor tapauksessa tuomittiin vain 10-30 päiväsakkoja vaikka jaossa oli hirmu iso määrä tavaraa.
Yksityisyys on perusoikeus. Se merkitsee sitä, että jos esim. ip-osoitteen perusteella selvitetään ip-osoite, niin siihen täytyy olla painava perustu. Rikos josta saa vain muutaman päiväsakon taikka 10-30, ei ole painava peruste.
Siten poliisi ei saa selvittää ip-osoitteen perusteella henkilöllisyyksiä. Poliisi on niin sanotusti munaton.
jos joltain viime vuonna selvitettiin ip-osoitteen perusteella henkilöllisyys, niin kannattaisi kannella eduskunnan oikeusasiamiehelle (kantelu ilmainen) ja mikäli hän katsoo perusoikeuksia loukatun, niin on oikeutettu korvauksiin.
Ruotsissakin poliisi on jo todennut olevan munaton:
Hunt for private file sharers is over - prosecutor
http://www.thelocal.se/article.php?ID=3480&date=20060405
Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi tekijänoikeuslain ja rikoslain 49 luvun muuttamisesta (HE 28/2004)
Tietoverkoissa ja tietojärjestelmissä tapahtuvien oikeudenloukkausten tutkinta on tällä hetkellä käytännössä mahdotonta. Vaikka erilaisissa vertaisverkoissa ja muissa tietoverkoissa olisi laittomasti jaossa tuhansittain teoksia eikä toiminnasta aiheutuvasta huomattavasta haitasta olisi epäilystäkään, oikeudenloukkausten tutkinta ei ole lainsäädännössä olevien puutteiden vuoksi mahdollista. Voimassa oleviin lain säännöksiin vedoten teleoperaattorit eivät luovuta poliisin käyttöön ns. dynaamisten IP-numeroiden (Internet Protocol) haltijatietoja.
Hallituksen esitykseen sähköisen viestinnän tietosuojalaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi (HE 125/2003 vp) sisältyy poliisilain 36 §:n muuttamista koskeva ehdotus, jonka mukaan poliisilla olisi oikeus saada teleyritykseltä yhteystiedot tai muut telepäätelaitteen tai liittymän yksilöivät tiedot, jos tietoja yksittäistapauksessa tarvitaan poliisille kuuluvan tehtävän suorittamiseksi. Epäily rikoksesta, joka lain säännösten mukaan mahdollistaa kotietsinnän, antaisi siten poliisille mahdollisuuden saada oikeudenloukkaajan tunnistetiedot.
Tekijänoikeuden loukkausten tutkintaan ei edellä mainitulla poliisilain muutosesityksellä ole kuitenkaan käytännössä vaikutusta, koska pakkokeinolain 5 luvun 1 §:n mukaan kotietsintä edellyttää rikosta, josta säädetyn ankarimman rangaistuksen tulee olla vankeutta vähintään kuusi kuukautta.
Tekijänoikeusrikkomus, josta rangaistuksena on sakkoa, ei mahdollista kotietsintää. Jotta loukkaavaa tekoa voitaisiin epäillä tekijänoikeusrikokseksi, josta rangaistus on sakkoa tai vankeutta enintään kaksi vuotta, nykyisen rikoslain 49 luvun 1 §:n mukaan loukkauksen on tapahduttava ansiotarkoituksessa.
Perustellusti voidaan sanoa, että tekijänoikeudella tai lähioikeuksilla suojattujen aineistojen laiton yleisön saataviin saattaminen tietoverkoissa tapahtuu tällä hetkellä täysin ilman ansiotarkoitusta eli taloudellisen edun saamista. Aineistoa saatetaan laittomasti yleisön saataviin esimerkiksi siinä tarkoituksessa, että toiminnalla aiheutetaan haittaa aineistolla kauppaa tekeville yrityksille tai hankitaan ilmaisten aineistojen kautta hyötyä itselle tai muille. Tekijänoikeusrikoksen tunnusmerkistöön kuuluva ansiotarkoitus ei tällöin täyty ja loukkaava teko jää rankaisematta. Myös loukkausten tutkinta on käytännössä mahdotonta.
Erityisesti avoimissa tietoverkoissa laittomasti yleisön saataviin saatettu suojattu aineisto on kenen tahansa saavutettavissa ja mahdollistaa lähtökohtaisesti laaja-alaisen tekijänoikeuksien ja tekijänoikeuden lähioikeuksien loukkauksen. Kuitenkin vain poikkeustapauksissa tietoverkoissa ja tietojärjestelmissä tapahtuvat oikeudenloukkaukset täyttävät ansiotarkoituksen vaatimuksen.
Edellä esitetyn perusteella ehdotetaan, että tekijänoikeusrikosta koskevaan rikoslain 49 luvun 1 §:ään lisättäisiin uusi 3 momentti, jonka mukaan tekijänoikeusrikoksesta tuomitaan myös se, joka ilman ansiotarkoitusta loukkaa tekijänoikeutta tietoverkoissa tai tietojärjestelmien avulla siten, että teko on omiaan aiheuttamaan huomattava haittaa tai vahinkoa loukatun oikeuden haltijalle.
Yhdessä edellä mainitun poliisilakiin ehdotetun lainmuutosten kanssa tekijänoikeusrikosta koskeva säännösmuutos mahdollistaa epäiltyjen, tietoverkoissa ja tietojärjestelmien avulla tapahtuvien tekijänoikeuden loukkausten tutkimisen nykyistä tehokkaammin.
http://www.cs.tut.fi/~jkorpela/tekoik/he2004.html#yksper
Yksityisyys on perusoikeus. Se merkitsee sitä, että jos esim. ip-osoitteen perusteella selvitetään ip-osoite, niin siihen täytyy olla painava perustu. Rikos josta saa vain muutaman päiväsakon taikka 10-30, ei ole painava peruste.
Siten poliisi ei saa selvittää ip-osoitteen perusteella henkilöllisyyksiä. Poliisi on niin sanotusti munaton.
jos joltain viime vuonna selvitettiin ip-osoitteen perusteella henkilöllisyys, niin kannattaisi kannella eduskunnan oikeusasiamiehelle (kantelu ilmainen) ja mikäli hän katsoo perusoikeuksia loukatun, niin on oikeutettu korvauksiin.
Ruotsissakin poliisi on jo todennut olevan munaton:
Hunt for private file sharers is over - prosecutor
http://www.thelocal.se/article.php?ID=3480&date=20060405
Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi tekijänoikeuslain ja rikoslain 49 luvun muuttamisesta (HE 28/2004)
Tietoverkoissa ja tietojärjestelmissä tapahtuvien oikeudenloukkausten tutkinta on tällä hetkellä käytännössä mahdotonta. Vaikka erilaisissa vertaisverkoissa ja muissa tietoverkoissa olisi laittomasti jaossa tuhansittain teoksia eikä toiminnasta aiheutuvasta huomattavasta haitasta olisi epäilystäkään, oikeudenloukkausten tutkinta ei ole lainsäädännössä olevien puutteiden vuoksi mahdollista. Voimassa oleviin lain säännöksiin vedoten teleoperaattorit eivät luovuta poliisin käyttöön ns. dynaamisten IP-numeroiden (Internet Protocol) haltijatietoja.
Hallituksen esitykseen sähköisen viestinnän tietosuojalaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi (HE 125/2003 vp) sisältyy poliisilain 36 §:n muuttamista koskeva ehdotus, jonka mukaan poliisilla olisi oikeus saada teleyritykseltä yhteystiedot tai muut telepäätelaitteen tai liittymän yksilöivät tiedot, jos tietoja yksittäistapauksessa tarvitaan poliisille kuuluvan tehtävän suorittamiseksi. Epäily rikoksesta, joka lain säännösten mukaan mahdollistaa kotietsinnän, antaisi siten poliisille mahdollisuuden saada oikeudenloukkaajan tunnistetiedot.
Tekijänoikeuden loukkausten tutkintaan ei edellä mainitulla poliisilain muutosesityksellä ole kuitenkaan käytännössä vaikutusta, koska pakkokeinolain 5 luvun 1 §:n mukaan kotietsintä edellyttää rikosta, josta säädetyn ankarimman rangaistuksen tulee olla vankeutta vähintään kuusi kuukautta.
Tekijänoikeusrikkomus, josta rangaistuksena on sakkoa, ei mahdollista kotietsintää. Jotta loukkaavaa tekoa voitaisiin epäillä tekijänoikeusrikokseksi, josta rangaistus on sakkoa tai vankeutta enintään kaksi vuotta, nykyisen rikoslain 49 luvun 1 §:n mukaan loukkauksen on tapahduttava ansiotarkoituksessa.
Perustellusti voidaan sanoa, että tekijänoikeudella tai lähioikeuksilla suojattujen aineistojen laiton yleisön saataviin saattaminen tietoverkoissa tapahtuu tällä hetkellä täysin ilman ansiotarkoitusta eli taloudellisen edun saamista. Aineistoa saatetaan laittomasti yleisön saataviin esimerkiksi siinä tarkoituksessa, että toiminnalla aiheutetaan haittaa aineistolla kauppaa tekeville yrityksille tai hankitaan ilmaisten aineistojen kautta hyötyä itselle tai muille. Tekijänoikeusrikoksen tunnusmerkistöön kuuluva ansiotarkoitus ei tällöin täyty ja loukkaava teko jää rankaisematta. Myös loukkausten tutkinta on käytännössä mahdotonta.
Erityisesti avoimissa tietoverkoissa laittomasti yleisön saataviin saatettu suojattu aineisto on kenen tahansa saavutettavissa ja mahdollistaa lähtökohtaisesti laaja-alaisen tekijänoikeuksien ja tekijänoikeuden lähioikeuksien loukkauksen. Kuitenkin vain poikkeustapauksissa tietoverkoissa ja tietojärjestelmissä tapahtuvat oikeudenloukkaukset täyttävät ansiotarkoituksen vaatimuksen.
Edellä esitetyn perusteella ehdotetaan, että tekijänoikeusrikosta koskevaan rikoslain 49 luvun 1 §:ään lisättäisiin uusi 3 momentti, jonka mukaan tekijänoikeusrikoksesta tuomitaan myös se, joka ilman ansiotarkoitusta loukkaa tekijänoikeutta tietoverkoissa tai tietojärjestelmien avulla siten, että teko on omiaan aiheuttamaan huomattava haittaa tai vahinkoa loukatun oikeuden haltijalle.
Yhdessä edellä mainitun poliisilakiin ehdotetun lainmuutosten kanssa tekijänoikeusrikosta koskeva säännösmuutos mahdollistaa epäiltyjen, tietoverkoissa ja tietojärjestelmien avulla tapahtuvien tekijänoikeuden loukkausten tutkimisen nykyistä tehokkaammin.
http://www.cs.tut.fi/~jkorpela/tekoik/he2004.html#yksper
Vastaukset 21
Vanhimmat
Asiaan ei vaikuta mitenkään finreactorin suuret korvaukset.
Selitetääs. Kotirauha, kuten yksityisyyskin ovat perusoikeuksia. Jotta viranomainen voi poiketa niistä, perusteen pitää olla painava, arvioin perusoikeuden arvoksi 3000 euroa. Rikoksen pitää siis olla suurempi kuin 3000 ennenkuin poliisi voi puuttua perusoikeuksiin.
Kuvitellaan nyt sitten, että joku näpistää kukan kaupasta. Varas suostuu jostain syystä maksamaan 400 000 euron korvaukset. Vaikka varastetun arvo olisi 2 euroa.
Se ei merkitse sitä, että kaikkien kukkavarkaiden kotiin voisi poliisi sen jälkeen tehdä kotietsinnän, vaikka joku kukkavaras olisi suostunut maksamaan 400 000 euron korvaukset.
Sama asia yksityisyydensuojan kanssa. Yksityisyydensuojaan kuuluu se, että poliisi ei saa selvittää ip-osoitteen perusteella henkilöllisyyttä, elllei siihen ole painavaa perustetta.
"- - - arvioin perusoikeuden arvoksi 3000 euroa. Rikoksen pitää siis olla suurempi kuin 3000 ennenkuin poliisi voi puuttua perusoikeuksiin."
Tähän lauseeseen kiteytyy koko tämä nolla-nolla-nollan kirjoituksien sisältö. Sen voi kirjoittaa myös muotoon "mitään en tiedä, mutta googlea olen käyttänyt joten kyllä mun täytyy asiantuntija olla".
Hienoa silti että olet päässyt tasolle, johon tietääkseni yksikään (oikeasti) oikeusoppinut ei ole päässyt; arvioimaan perusoikeuksien arvoa.
Nyt odotan mielenkiinnolla, minkä hintaiseksi arvioit vaikkapa keskustassa liikkuvan viattoman skinheadin kärsimyksen, kun poliisi vie häneltä hänen aiemmin ohikulkijoille esittelemän perhosveitsen ja antaa vielä sakotkin siitä hyvästä.
Riittääkö tuo 3000 euroa vai olisiko skinheadin perustuslaillinen oikeus ("jokaisen omaisuus on turvattu") vielä kalliimpi?
Noh, rehellisesti...
Joskus noin 7 vuotta sitten tutkiskelin KKO tapauksia ja sieltä päättelimme että esim. törkeän varkauden raja ja tavallisen varkauden raja menee 15 000 markassa. Ellei kyseessä muuten ole "törkeä" juttu esim. rynnäkkökiväärin varkaus, vaikka sen arvo ei olekaan kuin ehkä 3000 mk.
Lievät rikokset eivät oikeuta viranomaisia tekemään esim. kotietsintää.
tavallinen varkaus ei ole tarpeeksi paha teko, jotta kotietsintä saataisiin tehdä. Törkeä varkaus sitä vastoin voisi oikeuttaa jo kotietsintään.
Joten raja on ainakin tuolla varkauden ja törkeän varkauden kohdalla taikka ylempänä.
Tuota 15 000 markkaa tuossa inflaatio korjailin...siksi 3000 euroa tuntuu hyvältä. Sama missä varkauden ja törkeän varkauden raja kulkee.
Raja on tietty häilyvä.
Mihin itse vetäisit rajan ? Näpistyksen / varkauden / törkeän varkauden välillä ?
Mielestäni vahingon aiheuttamine p2p verkolla ei juuri eroa varkaudesta. p2p-tapauksissa aiheutettu vahinko on se määrä, mitä sitten pitää verrata varkaudella aiheutettuun määrään.
Kyllä perusoikeuksilla on raja-arvo. tasavertaisuus lain edessä edellyttää sitä, että objektiivisesti on joku tekijä, missä se raja on. Vahingon määrä on sellainen. Vai oletko keksinyt paremman ? Naamakerroin ?
"törkeän varkauden raja ja tavallisen varkauden raja menee 15 000 markassa."
Väärin. Ei ole olemassa mitään matemaattista rajaa näiden välillä, vaan viime kädessä kyse on aina kokonaisharkinnasta ja rikoslaissa mainituista rikosten törkeyttämisperusteista. Esim. asuntoon murtautumalla hankittu 50 euron saalis voi tuoda tuomion törkeästä varkaudesta. Ota selvää niin ei tarvitse luulla.
"tavallinen varkaus ei ole tarpeeksi paha teko, jotta kotietsintä saataisiin tehdä. Törkeä varkaus sitä vastoin voisi oikeuttaa jo kotietsintään. "
Aina vaan huikeampaa tekstiä. Varkaus riittää oikein hyvin kotietsinnä suorittamiseksi. Tämänkin olisit voinut selvittää pakkokeinolakia (5:1§) lukemalla. Kannattaisi ottaa selvää mistä kirjoittaa.
"Vai oletko keksinyt paremman ? Naamakerroin ?"
En ole keksinyt, mutta tiedän paremman; lainsäädännöstä ilmenevät eri rikosten tunnusmerkistöt. Ongelmasi vaan on se, että et mitä ilmeisimmin ymmärrä niitä etkä pakkokeinolain säädöksiä, joihin kotietsinnät yms. perustuvat.
Mitenkään muuten en pysty selittämään sitä, että onnistut kerta toisensa jälkeen heittämään niin pahasti pieleen meneviä kommentteja em. aiheista.
No, ensin alkuun, Mala fide on latinaa ja tarkoittaa "vilpillisessä mielessä" ;)
Sitten toinen, oletko koskaan kuullut että lain tulkinnassa esim. pakkokeinolakia tulkittaessa pitää ottaa huomioon perusoikeudet ? Arvelen, että et. Vastaa vaan vapaasti.
Kyllä vaan objektiivisuus ja tasa-arvoisuus edellyttää rahamääräistä rajaa. Se on ajan kanssa muuttuva. Arvot muuttuvat.
Rajasta sanoin jo aiemmin että esim. rynnäkkökiväärin varkaus voi olla törkeä varkaus, vaikka sen rahallinen arvo on vain ehkä 500 euroa.
---
Tässä on asia hyvin sanottu:
B 2. Perus- ja ihmisoikeusmyönteinen tulkinta on nykyisin yleisesti hyväksytty tulkintatapa. (1 p.)
B.3 Kun tavallisen lain säännös mahdollistaa useita tulkintoja tulisi niistä valita se, joka parhaiten toteuttaa perusoikeussuojaa ja eliminoi perustuslain kanssa ristiriitaiset vaihtoehdot. (1 p.)
http://64.233.183.104/search?q=cache:yJwwBRd0KUMJ:www.law.utu.fi/tulos/kys98.htm perustuslain tulkinta ihmisoikeusmyönteinen&hl=fi&gl=fi&ct=clnk&cd=3
-------
Pakkokeinolakia on tulkittava perustuslain valossa. Kotirauha on perusoikeus, joten se edellyttää kahta asiaa. Jotta poliisi voi tehdä kotietsinnän niin syyn täytyy olla painava JA perusteen täytyy ilmetä laista (tässä tapauksessa pakkokeinolaki).
Jos jompikumpi edellytys ei täyty, niin poliisilla ei ole siihen oikeutta.
Perustuslain 107 §
hallinnossa ei tule noudattaa lain tai perustuslain kanssaristiriidassa olevia alempia normistoja.
Huom. kotirauha on perusoikeus. Pakkokeinolaki tavallinen laki. Perustuslaissa on säädetty että VÄLTTÄMÄTTÖMÄT poikkeukset ovat sallittuja. Sellainen ei ole esim. se, että näpistyksen takia saataisiin tehdä kotietsintä.
Perustuslaki 10 §
Yksityiselämän suoja
Jokaisen yksityiselämä, kunnia ja kotirauha on turvattu. Henkilötietojen suojasta säädetään tarkemmin lailla.
Kirjeen, puhelun ja muun luottamuksellisen viestin salaisuus on loukkaamaton.
Lailla voidaan säätää perusoikeuksien turvaamiseksi tai rikosten selvittämiseksi välttämättömistä kotirauhan piiriin ulottuvista toimenpiteistä.
Olisi kiva kuulla mielipiteesti tuohon finreactor tapaukseen. Siihen varsinkin kiistikö osapuolet kohtuullisen hyvityksen yhteisvastuun ?
Esim. Henkilö Ä:
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=123&conference=4500000000000255&posting=22000000020852283
Voitas keskittyä olennaiseen ;)
Euroopan ihmisoikeus sitoo Suomen viranomaisia, sanoi pakkokeinolaki mitä vaan.
Ihmisoikeussopimuksen mukaan: vain jos Välttämätöntä demokraattisessa yhteiskunnassa....
Missä raja kulkee: näpistys/varkaus/törkeä varkaus/50 €/100 €/1000 €/2000e/5000 €, milloin on välttämätöntä antaa poliisille oikeus kotietintään ?
8 artikla.
Oikeus nauttia yksityis- ja perhe-elämän kunnioitusta
1. Jokaisella on oikeus nauttia yksityis- ja perhe-elämäänsä, kotiinsa ja kirjeenvaihtoonsa kohdistuvaa kunnioitusta.
2. Viranomaiset eivät saa puuttua tämän oikeuden käyttämiseen, paitsi silloin kun laki sen sallii ja se on demokraattisessa yhteiskunnassa välttämätöntä kansallisen ja yleisen turvallisuuden tai maan taloudellisen hyvinvoinnin vuoksi, tai epäjärjestyksen ja rikollisuuden estämiseksi, terveyden tai moraalin suojaamiseksi, tai muiden henkilöiden oikeuksien ja vapauksien turvaamiseksi.
http://www.ihmisoikeudet.net/Lakijaturva/lakijaturva_4_3_a.html
Sitä vaihtoehtoa en huomannut mainita, että saako poliisi tehdä kotietsinnän silloin kun sitä huvittaa ? Toisin sanoen perusoikeudet ja ihmisoikeudet ei ole voimassa,jos poliisista siltä tuntuu.
"Yksityisyydensuojaan kuuluu se, että poliisi ei saa selvittää ip-osoitteen perusteella henkilöllisyyttä, elllei siihen ole painavaa perustetta."
Uuden tekijänoikeuslain ansiosta tuollainen peruste löytyy aina, kun rikosepäilyn nimikkeenä on tekijänoikeusrikos. Koskapa kaikki p2p - imurointi tulkitaan nyt ansiotarkoituksessa tapahtuvaksi niin asia on aika selvä. Rikoslain 49 luvun 1 pykälän mukaan tekijänoikeusrikoksesta annettava maksimirangaistus on 2 vuotta vankeutta, eli poliisi saa aina p2p - tapauksissa luvan kotietsintään. Tähän leikkiin lähtevän on siis kryptattava tiedostonsa, jotta erehdyksessä imutettu tekijänoikeuslain piiriin kuuluva materiaali ei johtaisi aiheettomiin hyvitysvaatimuksiin.
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1889/18890039001?search[type]=pika&search[pika]=tekijänoikeusrikos#highlight1
Esineeseen kohdistuva etsintä, Pakkokeinolaki 5. luku 1 pykälä.
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1987/19870450?search[type]=pika&search[pika]=kotietsintä#highlight1
Pelin sääntöihin kuuluu myös se, että vaikka poliisilla on oikeus tehdä kotietsintä niin oikeutta teleyhteyden kuunteluun tai televalvontaan ei p2p - jutuissa ole, ellei lapsipornosyytteen tai terrorismiväitteen avulla sellaista saada. Pakkokeinolain luku 5a pykälät 1 ja 2.
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1987/19870450?search[type]=pika&search[pika]=telekuunt*#highlight1
Kannattaa lähteä siitä oletuksesta että ip - osoitteihin liittyvät henkilötiedot ovat viranomaisten kannalta julkisia. Tilanne vielä pahenee kun teletunnistetietojen tallennus ulotetaan muutaman vuoden kuluessa koskemaan myös internettiä.
Kiitos asiallisesta ja hyvin perustellusta tekstistä.
Tekijänoikeusrikos edellyttää "huomattavan vahingon aiheuttamista" taikka ansiotarkoitusta.
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1889/18890039001
Eli IP-osoitteen selvittäminen vaatii sitä että kyseessä olisi tekijänoikeusrikos.
Tekijänoikeusrikos taas edellyttää "huomattavan vahingon aiheuttamista" taikka ansiotarkoitusta.
Koska "IP-osoitteen suoja" on perusoikeus, tuota "huomattavaa vahinkoa" on tulkittava perustuslain mukaisesti eli arvioni mukaan pitää aiheuttaa yli 3000 euron vahinko ennenkuin se voidaan selvittää.
Huom. esim. finreactor tapauksessa ei vahingonkorvausta tuomittu lainkaan.
Tuomioistuimet ovat lähes poikkeuksetta katsoneet että p2p käyttö on ollut tekijänoikeusrikkomus, ei siis rike.
Myös hallituksen esityksen mukaan p2p-käyttö lähes aina harrastustoimintaa, eikä ansiotoimintaan
--
Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi tekijänoikeuslain ja rikoslain 49 luvun muuttamisesta (HE 28/2004)
Perustellusti voidaan sanoa, että tekijänoikeudella tai lähioikeuksilla suojattujen aineistojen laiton yleisön saataviin saattaminen tietoverkoissa tapahtuu tällä hetkellä täysin ilman ansiotarkoitusta eli taloudellisen edun saamista.
http://www.cs.tut.fi/~jkorpela/tekoik/he2004.html#yksper
Näpistys alle 2000 Markkaa
Yli 8000 markkaa---vankeutta jne.
katso
lähde:
Lähde keskimääräseen näpistyssakkoon:
ROVANIEMEN HOVIOIKEUSPIIRIN TUOMIOISTUINTEN LAATUHANKe
s. 19-22
http://64.233.183.104/search?q=cache:g8TUR8WmpTYJ:www.oikeus.fi/uploads/thuxztud.pdf rangaistusasteikko rangaistuskäytäntö varkaus&hl=fi&gl=fi&ct=clnk&cd=8
"Tuomioistuimet ovat lähes poikkeuksetta katsoneet että p2p käyttö on ollut tekijänoikeusrikkomus, ei siis rike."
Sanoit sen itsekin "ovat katsoneet". Näin siis vanhan lain aikaan. Keskustelussa Lex Karpelasta tuli mielestäni aika selvästi ilmi, että nyt voimassa olevan tekijänoikeuslain mukaan tiedoston downloadaamisesta katsotaan tekijälle olevan taloudellista hyötyä, joka riittää tunnusmerkiksi tekijänoikeusrikokseen. "Huomattava vahinko" tarkoittaa todennäköisesti sitä, että annat kenen tahansa uploadata materiaalin. Rajat tässä asiassa vedetään kun hetki sitten tehdyn RIAA:n ratsian suomalaiset kohteet päätyvät oikeuteen. Sitä ennen kaikki on pelkkää spekulaatiota ja on varsin hyvät syyt olettaa tulkinnan olevan kallellaan GRAMEXin suuntaan. Hehän tekijänoikeuslain muutokset käytännössä sanelivat Tanja Karpelan toimiessa pelkkänä kirjurina.
Kotietsintää varten riittää toki epäilys tekijänoikeusrikoksesta eli se, että suurehko levy-yhtiö tekee rikosilmoituksen ja laittaa liitteeksi ruutukaaapauksen p2p - ohjelman näytöstä. Poliisin asiaksi jää sitten reagoida tuohon ilmoitukseen eli päättää tutkinnallisin perustein siitä, miten p2p - toimintaan osallistuneiden koneet ratsataan.
Suomessa ei ole ollut juurikaan tapana hylätä syytteitä siksi, että todisteita hankittaessa olisi tapahtunut muotovirheitä. Virheistä voidaan käydä oikeutta erikseen, mutta se tuskin lohduttaa jättihyvitykset niskaansa saanutta.
Perustuslaista puhuminen tässä yhteydessä on turhaa. EU:n vastustajat ovat yrittäneet samaa argumentointia jo vuosien ajan täysin tuloksetta. Tässä vaiheessa heille lähinnä enää nauretaan. Filosofisesti katsottuna tilanne voi olla niin tai näin, mutta filosofia tai edes perusteltu epäoikeudenmukaisuuden tunne ei paljoa lämmitä käräjäoikeuden langettavan tuomion jälkeen. Lähestymistavan pitää olla käytännöllinen:
Hey! Let's be careful out there eli kryptaus käyttöön. Tietoturva suojaa p2p - käyttäjiä ikäviltä yllätyksiltä.
Hei,
Finnreactor tapauksessa monet sai 10 päiväsakkoa.
Esim keskimäärin näpistyksestä tuomitaan 14 päiväsakkoa.
Yhteiskunnassa ei arvot muuttunut Lex karpelan myötä niiiiiin hirveesti, että vaikka sama teko tehtäisiin nyt, niin sakko tuosta hirveesti nousisi.
Ehkäpä 15 päiväsakkoon ? +50% rangaistukseen lisää.
Kryptaus on in.
Onkohan noi nopeita ?
http://www.download.com/JetiANts-Anonymous-Encrypted-P2P-File-Sharing/3000-2166_4-10587179.html?tag=lst-0-1
Hyvitykset ja vahingonkorvaukset ovat osa rangaistusta, vaikka nimellisesti näin ei kai yleensä pitäisi olla. On jopa uutisoitu siitä, että tuomioistun päättää vankeuden tai sakon pieneksi siksi, että vahingonkorvaukset ovat niin suuria. Päiväsakko on siis vain osa rangaistusta. Oikiksen kurssilla näin:
http://www.avoin.helsinki.fi/kurssit/oikjohd/materiaali/osa5.html
Viimeisellä rivillä lukee, että "Rangaistusta voidaan myös poikkeuksellisesti lieventää silloin, kun se johtaisi yhdessä rikoksen muiden seuraamusten kanssa kohtuuttomaan lopputulokseen."
Päiväsakkojen määrällä ei ole väliä p2p - käyttäjän kannalta eli siihen ei kannata takertua. Kotietsintälupa irtoaa epäillyn rikosnimikkeen MAKSIMIrangaistuksen perusteella ja tekijänoikeusRIKOKSEN tapauksessa tuo maksimi on kaksi vuotta linnaa. Jos siis laittomasta p2p - toiminnasta epäillään niin vuoden alusta alkaen aina tulee kotietsintälupa Lex Karpelan "imutus aina ansiotarkoituksessa" - tulkinnan vuoksi. Tältä osin laki on muuttunut ja p2p - käyttäjien on tietoturvansa sen mukaan ajateltava.
Anonyymi p2p on vielä hidas.
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=108&conference=4500000000000507&posting=22000000020886552
Vahingonkorvaus ei ikinä ole rangaistus Suomessa. Suomessa ei ole rangaistus vahingonkorvauksia. Usassa sellainen järjestelmä tunnetaan suomessa ei.
Kohtuullinen hyvitys on tuon "lähisukulainen" joten silläkään ei ole rangaistustarkoitusta.
Sakko on rangaistus.
Mielestäni esim. Finreactor tapauksessa on merkityksetöntä kuinka suuret korvaukset finreactorilaiset suostuivat maksammaan.
Jos esim. kukkavaras, joka varastaa 2 euron kukan,suostuu maksamaan 400 000 euron korvaukset, niin sillä ei ole mitään merkitystä siihen kuinka suuret rangaistukset muille kukkavarkaille tulisi antaa.
Arvelen, että Finreactor tapauksessa heidän lakimiehet tyri tosi pahasta. Jättivät kiistämättä yhteisvastuun jne.
Sillä jos Finreactorilaiset ovat suostuneet maksamaan ja vielä yhteisvastuullisesti (kohtuulllisen hyvityksen yhteisvastuu ei edes perustu lakiin) 400 000 korvaukset, niin sillä ei ole ollut mitään merkitystä siihen, kuinka isot sakot he ovat saaneet. Vertaa kukkakauppa esimerkki. Ehkä tuomarilla on pokassa ollut pitämistä kun huomannut että koko porukka suostuu yhteisvastuuseen, vaikka sellaista velvollisuutta ei edes ole laissa...
"Rangaistusta voidaan myös poikkeuksellisesti lieventää silloin, kun se johtaisi yhdessä rikoksen muiden seuraamusten kanssa kohtuuttomaan lopputulokseen."
Tuohon vielä että eri asia jos Finractorilaiset olisivat kiistäneet yhteisvastuun ja sitä kautta tulevan 400 000 euroa. finreactor tapauksessa he ovat vapaaehtoisesti siihen suostuneet.
Jos joku sostuu vapaaehtoisesti maksamaan toiselle 400 000 euroa, niin se ei oikeestaan ole seuraamus. Se on paremminkin sopimus.
Seuraamuksella tarkoitetaan tuossa lähinnä jos jotain riepotellaan julkisesti, taikka jos häneltä konfiskoidaan arvokkaita rikosesineitä jne.
Erityisesti poikaystäväni korvausvaatimus harmittaa. Pilaa seksimme kun poikaystäväni miettii noita korvausjuttuja.
Poikarakkaus on oikeaa rakkautta.
"Se merkitsee sitä, että jos esim. ip-osoitteen perusteella selvitetään ip-osoite"
Mitä järkeä tuossa lauseessa on? Ip-osoitteen perusteella selvitetään ip-osoite. Siis mitä?
Sitäpaitsi usko jo, ettei Ip-osoite kuuluu yksityisyyden suojan piiriin sen enempää, kuin puhelinnumero tai katuosoite. Viranomaisilla on oikeus selvittää kenelle tietty ip-osoite kuuluu, samalla tavalla kuin jonkun henkilön asunto-osoite.
Esim. tuosta halliltuksen esityksestä käy ilmi, että "ip-osoitteen suoja on perusoikeus":
Niin tarkoitukseni oli sanoa että ip-osoitteen perusteella saadaan selvittää henkilöllisyys. Kovassa kiireessä kirjoittelen. tää on harrastus ;)
--
Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi tekijänoikeuslain ja rikoslain 49 luvun muuttamisesta (HE 28/2004)
Tietoverkoissa ja tietojärjestelmissä tapahtuvien oikeudenloukkausten tutkinta on tällä hetkellä käytännössä mahdotonta. Vaikka erilaisissa vertaisverkoissa ja muissa tietoverkoissa olisi laittomasti jaossa tuhansittain teoksia eikä toiminnasta aiheutuvasta huomattavasta haitasta olisi epäilystäkään, oikeudenloukkausten tutkinta ei ole lainsäädännössä olevien puutteiden vuoksi mahdollista. Voimassa oleviin lain säännöksiin vedoten teleoperaattorit eivät luovuta poliisin käyttöön ns. dynaamisten IP-numeroiden (Internet Protocol) haltijatietoja.
Hallituksen esitykseen sähköisen viestinnän tietosuojalaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi (HE 125/2003 vp) sisältyy poliisilain 36 §:n muuttamista koskeva ehdotus, jonka mukaan poliisilla olisi oikeus saada teleyritykseltä yhteystiedot tai muut telepäätelaitteen tai liittymän yksilöivät tiedot, jos tietoja yksittäistapauksessa tarvitaan poliisille kuuluvan tehtävän suorittamiseksi. Epäily rikoksesta, joka lain säännösten mukaan mahdollistaa kotietsinnän, antaisi siten poliisille mahdollisuuden saada oikeudenloukkaajan tunnistetiedot.
Tekijänoikeuden loukkausten tutkintaan ei edellä mainitulla poliisilain muutosesityksellä ole kuitenkaan käytännössä vaikutusta, koska pakkokeinolain 5 luvun 1 §:n mukaan kotietsintä edellyttää rikosta, josta säädetyn ankarimman rangaistuksen tulee olla vankeutta vähintään kuusi kuukautta.
Tekijänoikeusrikkomus, josta rangaistuksena on sakkoa, ei mahdollista kotietsintää. Jotta loukkaavaa tekoa voitaisiin epäillä tekijänoikeusrikokseksi, josta rangaistus on sakkoa tai vankeutta enintään kaksi vuotta, nykyisen rikoslain 49 luvun 1 §:n mukaan loukkauksen on tapahduttava ansiotarkoituksessa.
Perustellusti voidaan sanoa, että tekijänoikeudella tai lähioikeuksilla suojattujen aineistojen laiton yleisön saataviin saattaminen tietoverkoissa tapahtuu tällä hetkellä täysin ilman ansiotarkoitusta eli taloudellisen edun saamista. Aineistoa saatetaan laittomasti yleisön saataviin esimerkiksi siinä tarkoituksessa, että toiminnalla aiheutetaan haittaa aineistolla kauppaa tekeville yrityksille tai hankitaan ilmaisten aineistojen kautta hyötyä itselle tai muille. Tekijänoikeusrikoksen tunnusmerkistöön kuuluva ansiotarkoitus ei tällöin täyty ja loukkaava teko jää rankaisematta. Myös loukkausten tutkinta on käytännössä mahdotonta.
Erityisesti avoimissa tietoverkoissa laittomasti yleisön saataviin saatettu suojattu aineisto on kenen tahansa saavutettavissa ja mahdollistaa lähtökohtaisesti laaja-alaisen tekijänoikeuksien ja tekijänoikeuden lähioikeuksien loukkauksen. Kuitenkin vain poikkeustapauksissa tietoverkoissa ja tietojärjestelmissä tapahtuvat oikeudenloukkaukset täyttävät ansiotarkoituksen vaatimuksen.
Edellä esitetyn perusteella ehdotetaan, että tekijänoikeusrikosta koskevaan rikoslain 49 luvun 1 §:ään lisättäisiin uusi 3 momentti, jonka mukaan tekijänoikeusrikoksesta tuomitaan myös se, joka ilman ansiotarkoitusta loukkaa tekijänoikeutta tietoverkoissa tai tietojärjestelmien avulla siten, että teko on omiaan aiheuttamaan huomattava haittaa tai vahinkoa loukatun oikeuden haltijalle.
Yhdessä edellä mainitun poliisilakiin ehdotetun lainmuutosten kanssa tekijänoikeusrikosta koskeva säännösmuutos mahdollistaa epäiltyjen, tietoverkoissa ja tietojärjestelmien avulla tapahtuvien tekijänoikeuden loukkausten tutkimisen nykyistä tehokkaammin.
ite olet kohta munaton,jollet lopeta sitä warettamista,meinaan kun jäät kiinni!!.
http://www.digitoday.fi/page.php?page_id=14&news_id=200619176