Olen jo pyytänyt kovasti anteeksi, että käyttäydyin todella röyhkeästi!!! Tämä IP-osoite ei ole todellakaan minun...Kuinka kauan bannaus kestää...
Olen edelleen pahoillani...
Olen todella impulsiivinen..
Miksette nyt voi sitä ongelmaani juuri ymmärtää..
Että lääkkeen voimin minä paikallani pystyn istumaan
Olen hermostunut..koska kyllä siihen oli syytä, miksi meillä ADHD-juuttujilla ei ole omaa chathuonetta..Olen juuttunut ADHD:seen jo kolme vuotta...kaikki ovat minuun chatissa väsyneet...
Mutta miksi minut bannataan sen takia, että jauhan ADHD:stä? Onko se reilua...?
Tiedän nyt myös, että olen rikkonut Suomen lakia, mutta pystyttekö te oikeasti ymmärtämään pahaa ADHD:täni..jonka takia en voi edes kauan paikallani istua...En tarkoita sitä että menisin ADHD-dg:n taakse piiloon..mutta se on tosiasia, että kyseessä oleva vamma, hulluus estää minua elämästä tavallista elämää...Olen kärsinyt masennuksesta siitä lähtien kun sain tietää olevani tällainen, että minä voin rauhassa unohtaa opiskelut yliopistossa...kun jotkut minulle päin naamaa sanovat, että älykäs, poikkeuksellisen älykäs, nero..näitä sanoja joudun todellakin usein kuulemaan...Mutta juuri ADHD:ni takia en pysty suoriutumaan samalla tavalla kuin normaalit ihmiset...Jos todellakin loisitte meille chathuoneen, josta todellakin olen kauan jo haaveillut...ainut tukeni on tällä hetkellä ADHD-foorumi...
Kyllä kolme vuotta sitten yritin tappaa itseni, kun tajusin että olen erittäinkin vajavainen...
En voi elää samalla tavalla kuin muut...joudun ehkä elämäni loppuun asti syömään niitä vahvoja huumeita! Mielialani ADHD:nkin takia usein vaihtelee..keväällä joudin osastolle, koska yksi masennuslääke aiheutti minulle pahan manian...silloin vasta riehuinkin...Kun lähdin Pietariin, revin Suomen passin, sen jälkeen minut konsulaatin kautta palautettiin...
Antakaa nyt toisten ihmisten lukea tätä viestiä..
Tämä on tosi asia...
Olen edelleen pahoillani...
Olen todella impulsiivinen..
Miksette nyt voi sitä ongelmaani juuri ymmärtää..
Että lääkkeen voimin minä paikallani pystyn istumaan
Olen hermostunut..koska kyllä siihen oli syytä, miksi meillä ADHD-juuttujilla ei ole omaa chathuonetta..Olen juuttunut ADHD:seen jo kolme vuotta...kaikki ovat minuun chatissa väsyneet...
Mutta miksi minut bannataan sen takia, että jauhan ADHD:stä? Onko se reilua...?
Tiedän nyt myös, että olen rikkonut Suomen lakia, mutta pystyttekö te oikeasti ymmärtämään pahaa ADHD:täni..jonka takia en voi edes kauan paikallani istua...En tarkoita sitä että menisin ADHD-dg:n taakse piiloon..mutta se on tosiasia, että kyseessä oleva vamma, hulluus estää minua elämästä tavallista elämää...Olen kärsinyt masennuksesta siitä lähtien kun sain tietää olevani tällainen, että minä voin rauhassa unohtaa opiskelut yliopistossa...kun jotkut minulle päin naamaa sanovat, että älykäs, poikkeuksellisen älykäs, nero..näitä sanoja joudun todellakin usein kuulemaan...Mutta juuri ADHD:ni takia en pysty suoriutumaan samalla tavalla kuin normaalit ihmiset...Jos todellakin loisitte meille chathuoneen, josta todellakin olen kauan jo haaveillut...ainut tukeni on tällä hetkellä ADHD-foorumi...
Kyllä kolme vuotta sitten yritin tappaa itseni, kun tajusin että olen erittäinkin vajavainen...
En voi elää samalla tavalla kuin muut...joudun ehkä elämäni loppuun asti syömään niitä vahvoja huumeita! Mielialani ADHD:nkin takia usein vaihtelee..keväällä joudin osastolle, koska yksi masennuslääke aiheutti minulle pahan manian...silloin vasta riehuinkin...Kun lähdin Pietariin, revin Suomen passin, sen jälkeen minut konsulaatin kautta palautettiin...
Antakaa nyt toisten ihmisten lukea tätä viestiä..
Tämä on tosi asia...
Vastaukset 6
Vanhimmat
Voin sanoa tämän ihan suoraan. Minä ymmärrän sinua täysin. Voin sanoa että minäkin poikkean tavallisita ihmisitä. Toisin kyllä eri tavalla kun sinä, mutta silti. Mulla on dysfasia eli puheen ymmärtämisen ja tuottamisen vaikeus. Minua on kyllä syrjitty sen takia. Mä en ymmärrä miksi ihmiset ei voi ymmärtää.. Voin sanoa vaikka sen suoraan näin: ME KAIKKI OLLAAN IHMISIÄ. Olkoon meillä joku dysfasia, adhd, aspeekkerin-syndrooma tai jokin muu sellainen.. Tai vaikka olisi kehitysvammainen. Niin me KAIKKI OLLAAN SIITÄ HUOLIMATTA IHMISIÄ. Tajutkaa te, joka syritte erinlaisia ja sanon vaan teille, jotka syrjitte tälläisiä ihmisiä: ETTE TEKÄÄN OLE TÄYDELLISIÄ. Nauratte, pilkkaatte ja kiusaatte ns. "ei-normaaleja" ihmisä. Koittakaa ymmärtää. Kuten adhdpoika1985 sanoi: "tämä on tosi asia." Hyväksykää se ja nämä ihmiset joukkoonne, koska hekin ovat ihmisiä. Eivät eläimiä. hyväksykää tosi asia. Hei haloo.
lääkitystä oireisiisi? Sukulaisen poika sai, kun diagnoosi vihdoin tehtiin (vuosien tutkimisen jälkeen). sanottiin vain, että olisi ollut hyvä (kehityksen kannalta), jos olisi aloitettu aiemmin. Mutta milläs aloittaa, kun lääkäri ei määrää.
Mulle on tullut tutuksi ADHD, kun olen ollut tukihenkilönä nuorelle pojalle, jolla on ko. sairaus. Mieliala vaihtuu todella nopeasti ja itsetunto ongelmia on myös, ei olla sinut itsensä kanssa ja tämän sairauden kanssa.Oikealla lääkityksellä ja oikella tuella ja itsensä hyväksymisellä pääsee hyvään alkuun.
että myös ruokavaliolla suuri merkitys adhd potilailla, että siis elimistö vaatisi huomattavan paljon ns. raakaravintoa jotta aivot osaavat sen käyttää hyväkseen, se oli joku amerikkalainen tohtori joka siitä puhui ja on kuulemma tehnyt kirjankin, mutta en muista enää nimeä
Itselläni on todennäköisesti Aspergerin syndrooma. Odottelen parhaillaan ensimmäistä tapaamista Helsingin Asperger Centerissä marraskuun lopulla ja diagnoosin toivon mukaan saan sitten... Mutta sekin on kiven takana ainakin jos huonot kokemukset psykiatreilta toistuvat. Jonkinlainen autismikirjoon kuuluvista oireyhtymistä/sairauksista kärsiville tarkoitettu chat-huone olisi erinomainen ajatus. Kaikenlainen vertaistuki on paikallaan. Minullakin on paljon adhd-piirteitä ja tiedän hyvin, miltä sinusta tuntuu, kun ei äkkipikaisuudelleen, hermostuneisuudelle ja impulsiivisuudelleen mahda mitään ja on ikänsä saanut kuulla olevansa vain joko raivohullu tai huonosti kasvatettu pentu. Itse kärsin myös masennuksesta ja ahdistuksesta siitä syystä, että olen kaikkialla halveksittu ja tunnen jo itseni yleiseksi riesaksi enkä tee mitään asiaa, siis en ilmeisesti yhtään mitään, samalla tavalla kuin nk. normaalit. Toivottavasti saan sen Asperger- diagnoosin, jotta saisin edes vähän mielenrauhaa itselleni. Tavis en tule koskaan olemaan.
Pikkuveljelläni on aspergerin syndrooma. Itselläni on tämä dysfasia joka on sukua aspergerin syndrooman kanssa. (äitini antoi ymmärtää myös, että tämä dysfasia on jonkinlaista sukua myös ahdh:lle)