Miksi rakentaa pullotaloja, joissa tarvitaan humisevia ilmastointivehkeitä. Talot homehtuvat alle 20 vuoden. Jos rakennusmateriaalit olisivat hengittäviä ja kosteudenkestäviä, ei mikään talo homehtuisi. Hyviä materiaaleja ovat puu, selluvilla, pellava, kivi, tiili ja huonoja muovi, lasivilla, vuorivilla, liimat, pakkelit ym. keinoaineet.
Edellämainitut kestävät ja kostuvat, mutta kuivavat kesän tullen. Kosteutta ei rakenteisiin tule ilman muovejakaan niin paljoa, että runkorakenteet (puiset) niistä kärsisivät. Ja yleensä kesällä ne täysin kuivavat.
Vrt. jos puuvillainen paitasi kastuu esim. hikoillessa, se kuivaa nopeasti. Keinoaineita lisätyissä kuivaminen on tosi hidasta.
Mm. lasivilla kastuttuaan seinän välissä, ei kuiva koskaan. Liimat ja muovimatot haisevat niin kauan kuin ne on viety kaatopaikalle. Pakkelit ym tasoitteet vanhentuessaan huononevat, jolloin niiden kesto alenee murto-osaan.
Terveellistä asumista kaikille.
Edellämainitut kestävät ja kostuvat, mutta kuivavat kesän tullen. Kosteutta ei rakenteisiin tule ilman muovejakaan niin paljoa, että runkorakenteet (puiset) niistä kärsisivät. Ja yleensä kesällä ne täysin kuivavat.
Vrt. jos puuvillainen paitasi kastuu esim. hikoillessa, se kuivaa nopeasti. Keinoaineita lisätyissä kuivaminen on tosi hidasta.
Mm. lasivilla kastuttuaan seinän välissä, ei kuiva koskaan. Liimat ja muovimatot haisevat niin kauan kuin ne on viety kaatopaikalle. Pakkelit ym tasoitteet vanhentuessaan huononevat, jolloin niiden kesto alenee murto-osaan.
Terveellistä asumista kaikille.
Vastaukset 44
Vanhimmat
...aika ja..... kuolo kolkuttaa!
Vaikuttaa muistelusi siltä, että olet joskus kulkenut myös rakennustyömaan ohi.
Vai mistä on kotoisin varmat mielipiteet?
Aloitus: "Miksi raken...." ei kai ollut kysymys?
...aika ja..... kuolo kolkuttaa!
Vaikuttaa muistelusi siltä, että olet joskus kulkenut myös rakennustyömaan ohi.
Vai mistä on kotoisin varmat mielipiteet?
Aloitus: "Miksi raken...." ei kai ollut kysymys?
Tuo nyt on täyttä huuhaata. Kuka tätä ajatusta pitää yllä? Kalliiseen rintamiestaloon haksahtaneet tai sellaisen perintönä saaneet?
Nykyinen LTO systeemi on kyllä mitoitettu ja rakennettu, niin että se ei hurise eikä suhise.
Villat eivät kastu kun siinä on se höyrysulku välissä. Miksi tahallaan kastella niitä puruja, jos ne vaikka ehtisivät kuivumaan ennen homehtumista?
Enpä jaksa jauhaa enempää... On vähän niin kuin hakkaisi päätänsä mäntyyn...
ja tehty hyvällä maulla ja väljästi.
Itse olen energiatekniikan DI ja ikää reilu 30.
Nimimerkki ei nyt ollut tässä suhteessa oikeanlainen.
Vanhemmillani on (kohta oli) -70 -luvun pullotalo, jossa asumisviihtyvyys, vaikkakin tilava ja väljä, on aivan toista luokkaa kuin omassani. Ilmanvaihdon ankeus, materiaalien huonous (formaldehydi, liima-aineet, maalit, ikkunat(3-kert. umpiolasit), pienet tuuletusluukut, tasakatto,....)
Eli kaikki "nykyajan" onnettomat kehittelyt.
Mutta pientä keskustelua oli ajatus kehittää hyväksi koetuista ratkaisuista, joille voi antaa 100-vuoden takuun.
70-luvun taloissa oli ylilyöntiä energiakriisin seurauksena. Piti nopeasti alentaa energiankulustusta. Tässähän hyvin onnistuttiinkin, mutta kosteustekninen toiminta unohdettiin. Siihen aikaan käytettiin vain painovoimaista ilmanpoistoa, usein tuloilmalle ei edes tehty kulkureittiä. Eli 70-luvun "pullotaloja" ei voi edes verrata 2000-luvun "pullotaloihin", nykyisin taloon tehdään myös "keukot", toisin kuin 70-luvulla.
Energia-alan ihmisenä olet varmaan huomannut että uudet määräykset tulevat poistamaan mahdollisuuden tehdä näitä "huuhaa hengittäviä" taloja. Käytönnössä tulevaisuudessa täytyy aina toteuttaa tavalla tai toisella lämmöntalteenotto poistoilmaan.
olet rakentanut 1999 ja puhut vanhasta, kun taas 70-luku on nykyaikaa... onkohan aikajana nurin?
Ajattelin, että energiakriisien tullessa alettiin tehdä "uutta osaamista" ja ruvettiin pullottamaan ilma talon sisälle. Tätä ajattelin "nykyaikana" tai "uutuutena". Tästähän "uutuudesta" tuli ongelmia.
Vanhat talot (hirsi ym.) toimivat hyvin niin kauan kun niitä ei muuteta. Tunnen hyvin erään merkittävän rakennuksen, joka on rakennettu 1820 jälkeen ja alle 10 vuotta sitten uusittiin ilmastointi ja sisämateriaalit. Nyt koko talo on ns. hometalo ja siihen tulee miljoonaremontti, ennenkuin siinä voi jatkaa.
Että se oli taas 1990-luvun "nykyaikaa" ja osaamista. Siis lähes 200 vuotta meni hyvin ja alle 10 vuodessa talo uuteen, suureen remonttiin.
Olen vankasti Vanhan kannalla. Jos talo hengittää vapaasti, siinä on mukava asua kesät, talvet. Ensiksikin: sijoitetaan ikkunoihin ja oviin (ilmatiiviisiin) huimia summia, jotta ei vedä. Sitten sijoitetaan yhtä huimaavat summat ilmastointiin, jotta vetää. ??? Juuri niin. Ikkunoiden ja ovien (nykyaikaisten ilmatiiviiden) laskettu energiahukka on n. 10%, LTO:lla varustetun ilmastoinnin n. 70%! Jos talo suunnitellaan oikein, ilmankierto oikein, ei haittaa, vaikka olisi harvemmatkin lasit ja ovet. Seiniin kondensoituu nykyisten ohuiden eristeiden takia varmasti kosteutta, jota ilmastointilaite tuskin kuivattaa. Tulostakaa tämä keskustelu ja arkistoikaa 15 vuodeksi. Katsokaa nykyrakentamisen tulokset. 1800-luvulla rakennetut ovat edelleen pystyssä ja ehjinä, 1970-luvun jälkeen "uudenaikaisesti" rakennetut kuolevat 50 vuoden sisällä.
luetaan nämä kirjoitukset esim. 15 vuoden päästä ja katsotaan sitten.
Hyvä Qinker !
taisit säveltää päästäs koko paskan??!!
Mulla on päässä muutakin kuin selluvillaa ;)
Totta joka sana, vai mitä?
Yksinketaisemmille selvyydeksi että "keuhoilla" tarkoitetaan koneellista ilman vaihtoa.
Kyllä näkee että teidänlaiset kaverit on rakennusfysiikasta ihan pihalla. Onko merkonomin koulutus?
Ensinnäkin vanhoissa taloissa ei ennen käsitelty vettä, niiden enegian kulutus on viisin kertainen nykyisiin verrattuna ja niitä lämmitettiin keskusuunilla, joka oli samalla talon "ilmanvaihtokone". Siihen aikaan elämä oli vaatimatonta, sauna oli piharakennuksessa ja ei haitannut vaikka ikkunat jäätyivät ja paukkupakkasilla oli nurkat kuurassa sisällä.
Koneellisen ilmanvaihdon suurimpia mukaavustekijöitä on se että ilma vaihtuu riittävästi ja hallitsti, eikä ole vetoa, koska tuloilma on lämmintä. Ilman LTO:ta hukka on 100%.
Nykyiset "ohuet"(?!?!?) eristeet ovat eristykyvyltään noin viisikertaa paremmat kuin vahhat paksut hirsiseinät. Kondensointi tapahtuu kastepisteessä. Höyrysulku estää kosteudun pääsyn rakenteeseen, joten ongelmaa ei ole.
Olen ihan varma että ei mene 15 vuotta, kun alkaa tulla negatiivista palautetta näistä viimevuosina rakennetuita höyrysyluttomista taloista. Niissä otetaan riski kosteuden kanssa ja jos joku laskelmissa ei täsmää, niin kosteudesta tulee ongelma. Varsin yleistä on että näissä taloissa on painovoimainen ilmanvaihto ja sillä haroin päästään käytännössä normien mukaiseen ilmanvaihtoon, eli siinä on ensimmäinen kohta joka klikkaa suunnitelmissa.
Otanpa nyt asiaan kantaa "ei insinöörinä" vaan omiin asumistuntemuksiini luottaen. Ollaan Asuttu -52 rakennetussa rintamiestalossa nyt vuosi ja taloon ei ole tehty mitään suurempia remppoja. pelkistetty sauna ja suihku kellarissa.
Tähän asti talvi on ollut kylmä, mutta sisällä tunnelmaa ja lämpöä riittää. Ja mikä parasta, talo tuntuu tosiaan hengittävän eli elementti kerrostalo asumisen tunkkaisuudesta ei ole tietoakaan.
Kun taloa ei tosiaan ole pilattu väärin tehdyillä olevinaan "elämisen laatua" parantavilla remonteilla, talo elää ja voi hyvin.
Eristeiden paksuudella ei taida sittenkään olla suuremmiten väliä, jos asenne on oikea ja ymmärtää elää talon ikää kunnioittaen.
Nuo normit nyt muuttuvat samaan tahtiin kuin manne vaihtaa mersuaan...
Ne kuvastavat vain virkamiesten ja päättäjien sen hetkisiä paniikkireaktioita... Toimivuus ja ongelmat kun nähdään (toivottavasti) vasta parin vuosikymmenen jälkeen, jolloin päätösten tekijät on jo unohdettu.
Rintamamiestalojen suurin lämmönhukka syntyy yleensä yläpohjan kautta, sinne lisää eristystä ja lämpökin alkaa pysymään sisällä vaikka seinissä ei olisi edes purujakaan.
jossa on pelkästään massiivinen 25-50 cm:n hirsi.
Huoneilman kosteus menee seinän läpi ulospäin. Jäätyy matkalla tai ei, tuliko kastepiste vastaan tai ei. Eipä juuri merkitystä.
Talo toimii ja pysyy raikkaana kesät, talvet.
Kyllä merkonomin koulutuksellakin tai ilmankin, voi huomata, että tällainen hengittävä taloesimerkki toimii nyt ja tulevaisuudessa, muuttuivatpa normit mihin suuntaan tahansa.
Jos on räystäät riittävän pitkät ja esim. rossipohjainen lattia tai riittävän korkea perustus, talo on ja pysyy hyvänä seuraavat 100 vuotta.
Oma koulutukseni on energiatekniikan DI, ei LVI-tekniikan.
15 vuotta on aivan liian lyhyt aika talon iäksi. Hirsitalo tms. hengittävä talo kestää varmasti 100 vuotta. Voi muovitetut talotkin kestää ihan yhtä hyvin, jos esim. höyrynsulkumuovien ilmanläpäisemättömyys säilyy(?) sen 100 vuotta.
Ei varmaankaan ole vielä keksitty sellaista muovia, joka kestäisi "haurastumatta" niin kauan.
Ei esim. hirsikään pysy samana 100:a vuotta, mutta rakennuksessa se ei haittaa.
Onko tietoa, saako hirsitaloja tehdä enää uusien määräysten(?) tultua ?
Tuntuu siltä artikkeleita lukiessa, että hirsien päälle tulisi laittaa muovit tiiviisti lopputarkastukseen, jotta menisi läpi.
Nim. tietämätön
No se asenne voi alkaa vaivaamaan, jos energin hinta alkaa nousta...
Mutta jos tuntuu hyvältä elää noin, niin siitä on varmaan valmis maksamaan extraa... tunteella, järjellä ja taloudellahan ei todellisuudessa ole mitään yhteyttä toisiinsa.
Rintamatalomiehet ei pahemmin u-arvoista ja lämpöhäviöistä perusta, mutta todellisuudessahan lämpöhäviöt on laskettavissa. Jos seisässä on hatarat eristeet ja huonot ikkunat, niin vaikka yläpohjan eristeet monin kertaistettaisiin, niin ei se silti ole kovin suuri osa kokonaisuudesta.
Hisritaloja saa tehdä kuten muitakin taloja, kunhan määräykset täytyy. Hirrelle ei kuitenkaan anneta mitään "vammais" tasoitusta, vaan sen täytyy täyttää sama vaatimukset kuin muidenkin raaka-aineiden.
(jollain 80cm pyöröhirsiseinällä taidetaan jo ihan suoraan päästä normieristävyyteen)
Enpä usko 80 cm:n hirsipakkoon.
Kyllä 25 cm:n (lamelli)hirsi tulee hyväksytyksi jatkossakin.
Ei pelkoa.
Uusissa määräyksissä on aivan oiken ajatus talon kokonaisenergian kulutuksessa. Tällöin yksi asia eli seinän eristävyys on todellakin vain yksi asia. Kompensaatioperiaatetta on laajennettu, joten hirsitalon rakentaminen on entistäkin parempi vaihtoehto!
Voihan villoilla eristetyn talon tehdä myös niin että laittaa seiniin vaikka vain 10cm villaa ja vastaavasti ylä- ja alapohjiin normaalia enemmän... mutta onkos siinä nyt mitään järkeä? Aina mukavampaa, jos kaikki vaipat on hyvin eristettyjä, eikä pintalämmöissä ole eroja.
Pieni, 100 m2:n hirsitalo, sähkölämmitys, varaava takka.
Sähköä menee 10 000 kWh ja n. 3 m3 puuta pakkasilla. Eipä ole mielestäni paljoa ja lämmintä riittää.
Ala- ja yläpohja villaeristys, 20-25 cm.
Ei puhalla nurkista. Ikkunat 3-lasiset, aukeavat.
joka paikassa, mutta miksi on niin hankala saada puuvillaisia ja villaisia vaatteita pesun jälkeen kuiviksi? keinokuitu kuivuu huoneenlämmössä muutamassa tunnissa tyyliin: "pese illalla pue aamulla", mutta muut ei.
Puuvilla pystyy sitomaan kosteutta enemmän kuin tekokuidut. Uikkarit kuivaa tosiaan parissa tunnissa, kun kalsareita saa kuivatella vuorokauden.
Ekoajattelijoiden mielestä on parempi että kosteus päästetään seinään ja käytetään selluvillaa, joka pystyy sitomaan paljon kosteutta. Jos vastaavassa käytettäisiin lasivillaa, niin vesi tiivityisi ja lorisisi rakenteen ala osiin. Siksi minusta on järkevämpää estää hörysululla kokonaan sen veden pääsy rakenteisiin.
Jos haluttaisiin hyödyntää selluvillan kosteutta tasaavaa vaikutusta kannattaisi tehdä eristys jossa höyrysulun sisäpuolella olisi ohut selluvilla eriste ja ulkopuolella paksumpilasivilla.
Tiedättekö mitä kuuluu nyt Tsernobyl-onnettomuuden aikaisille hengittäville taloille? Noille jotka vetivät Cesium-hiukkaset eristeitten sisään. Ne säteilevät kuin silloin ennen vanhaan edelleen.
kastele ne ja pistä kuivamaan. Tee mittauspöytäkirja, jos haluat.
Väitän, että pellavaeriste on kuiva seuraavaan päivään mennessä, mutta lasivillalla menee viikkoja.
Tulokset riippuvat erittäin voimakkaasti ympäröivän ilman lämpötilasta ym.
Tulosten erot voimistuvat, mitä kylmempää on ja mitä vähemmän ilma vaihtuu.
Kokeilkaa ja vastatkaa, jos olen väärässä.
Olen kokeillut.
Kokeilepa kyllästää lasivilla vedellä ja kuivattaa sitä. Onnistuu, muttei seinän sisässä.
Esim. pellavaeriste (puuvillakin käy) kuivaa paljon nopeammin kuin muovikalsarit.
Ja turha lörpöttää siitä, että kyllä höyrynsulku toimii. Toimiiko 10 vuotta, 50 vuotta vai miten ? Pitäisi toimia 100 vuotta, sitten voisi talonkin purkaa.
Oliko toi vitsi ?
Hahahahhaa !
Eikös hengittämätönkin talo ns. hengitä ulkoapäin ja usein varustettu ilmastointilaitteilla, jotka imevät Cesiumit tehokkaasti sisälle.
Ilmanvaihtokoneessa on suodatin joka puhdistetaan ja vaihdetaan säännöllisesti. Jos hengittävällä talolla tarkoitetaan rakennetta, jossa ilma pääsee kulkemaan seinän läpi, niin sellaisessa eristeet keräävät joukkoonsa kaiken paskan mitä ilman mukana tulee. Eli missä ovat ne säteilevät pölyt, seinän sisällä vai 13 sitten kaatopaikalle menneessä suodattimessa?
Olisit ennemmin huolestunut siitä, miten olet hengittänyt ilmasta Tsernon jämiä... Tuo juttusi on täyttä puppua, mistä ihmeestä olet moista keksinyt! Tiedätkö mitä radiaktiivisuus edes on?
Eipä moska mene pintamateriaalin ja ilmansulkukartongin läpi.
En ainakaan usko. Jos menee, niin pienestä raosta pääsee.
Lisäksi, vaikkei kuulu varsinaiseen kommenttiin.: Itselläni ILP, joka suodattaa tehokkaasti 150-500 m3 tunnissa ilmaa. Suodattimen puhdistus 2-4 viikon välein keskuspölynimurilla, joka on MUST.
Muovista höyrynsulkua voidan käyttää myös puukuitueristeen kanssa, mutta ei toisinpäin.Koeuden luovuttamiseen ja varastoimiseen pystyviä rakenteita voidaan käyttää valiseinisssä jollon on mahdollista tasata huoneistossa olevia kosteuspitoisuuksia.
Hengittävissä rakenteissa ei ole pääasiäna päästää rakenteisiin hallitsemattomasti kosteutta, vaan se että se pystyy vaihtamaan sisäilman haitallisia kaasuja puhtaaseen ulkoilmaan diffuusion avulla.
Rakenteen sisäpinnan höyrynvastuksen pitää pinentyä ulospäin (rakennusppaperin höyrynvatus oltava riittävä)
Hengittävä ei tarkoita että rakenteen tulisi pystyä vaihtamaan ilmaa konvektionlla vaan että eristyskyky perustuu kuten yleensäkkin siihen että rakenteen sisällä on mahdollisimman paikallaan oleva ilmaa.
Ovat tainneet vuosien saatossa ihmisten asumistavatkin muuttua...
Hirsirakentamisen aikaan ei juuri vesien kanssa talossa lotrattu, peseytymistä varten oli erillinen saunarakennus, jonka alimmat lauteidenalushirret usein kyllä mätänivätkin pois - ei haitannut väkeä, pääsipä kissa paremmin kulkemaan. Sisävessoista ei ollut puhettakaan, käytiin pihan perällä tai talvella yöaikaan tehtiin laskiämpäriin. Pikkuvauvojen pissat nyt saivat lorista kehdon kourua pitkin lattialle, jos talossa oli maalattia. Pyykit pestiin ulkona tulilla tai avannossa ja kuivattiin lähes poikkeuksetta ulkona. Astioitakaan ei tarvinnut tiskailla: ruoka-alusena saatettiin käyttää leipää, jokainen nuoli oman lusikkansa puhtaaksi.
Ilmastointi pelasi. Sisäänpäinkin lämpeävä talo vaati tulipesälleen korvausilmaa. Ilmanottoa varten saattoi olla räppänöitä, mutta usein talon rakenne salli ilman virtaamisen. Ilma oli raikas hengittää - eipä hypelty pelkissä kalsareissa ja t-paidassa talvisaikaan sisällä, pässinpökkimää piti olla yllä.
Voi niitä (kulta) aikoja, voi niitä tapoja.
Jos rakennusmateriaalit olisivat "hengittäviä" ja kosteuden kestäviä...
Näinhän se on, ja juuri siksi lasi- ja kivivillataloissa on pakko käyttää muoveja.
höyrytiiviinä ?
Onko kellään siitä kokemusta ?
Vastaus: ei ole ja en usko, että tulee.
Jos muovien paksuus olisi huomattavasti paksumpi, kuin nykyinen maks. 0,2 mm.
Jos muovit olisi esim. 2 mm paksuja, voisin uskoakin niiden kestävän 50 vuotta, mutta ohuet muovit ei kestäne.
Onko totta, että jo yhdestä naulan-/ruuvinreiästä menee kosteutta rakenteeseen jopa litroja lämmityskaudessa (kesällä toki suurin osa poistuu, jos ulospäin harveneva rakenne.) ??
joku milloin näitä muovilla höyrysuojattuja taloja on alettu tehdä? Eli miltä ajalta löytyy vanhimpia kokemuksia?
60-luvun lopulla tehtyjen talojen muovit ei vielä ainakaan ole miksikään menneet. Tosin 60-80 luvulla on laitettu muoviksi vaikka mitä jätesäkkiä ja villapaalin pakettia. AIV-muovikin oli suosittua. Tiiveydestä ei välittänyt monikaan.
Muovit ovat levyn takana valolta suojassa ja aika tasaisessa lämpötilassa, eikä mekaanista rasitusta synny.
Käsittääkseni auringonvalo on muovia eniten kuluttava tekijä, saattaa se vaan kestääkin aika pitkät ajat.
Nykymalli rakentamisesta on syntynyt aiemmin havaittujen epäkohtien paikkailusta, homeiseen pullotaloon laitetaan nyt ilmanvaihtoa, lopputulos onkin nykyisin hyvä. Mutta homeisiiin taloihin on syynä myös vuotaneen tasakatot, kaksinkertaiset ikkunat, lattian alle valujen väliin pettäneet putkistot, huolenpidon puute yms.
Olen varma että tällä vuosituhannella tehdyt talot kestävät huomattavan pitkään, virheistä on opittu, rahaa käytetään enemmän eikä tarvitse suinpäin palata keskiaikaisiin rakennustapoihin ja asumismukavuuteen.
Tulee vielä todella kallis lasku kaikkien muovitalojen rakentajille alkaen 70 - 80 ja jopa 90 luvulta, sillä ei muovi ikuisuuksia pidä kosteutta pois.
Tästä tulee seuraava hometalojen ongelma tulevaisuudessa, kun muovit ovat kovettuneet korpuiksi ja päästävät kosteuden seinään !!!
Odottakaapa vielä pari vuotta !!
Kyselkää tutkimustuloksia näistä, niin uskotte.
Olkaa kaukoviisaita ja käyttäkää mieluummin ns. hengittäviä eristeitä (ei kivivilloja tai vastaavia !!!)
ovat. Ja mikä on tutkimuksen tekijä, aika ?
Harmi kun nyt vasta löysin koko keskustelupalstan minua kiinnostavimman osan. Luin kaikki edelliset ja ne herätti paljon ajatuksia kuten Vanhalla oli tarkoituskin.Yksi asia on päällimmäisenä; hengittävä- käsitettä ei monikaan ymmärrä. On aivan oikein sanottu että se ei todellakaan tarkoita ilman kulkemista seinien läpi miten sattuu, vaan että rakenne kykenee sitomaan ja luovuttamaan kosteutta. Höyrynsulku on oltava, joskaan sen ei pidä olla muovia puukuitujen tai pellavan kanssa rakennettaessa. Mielestäni sen ei pitäisi olla muovia missään, mutta se lienee tosiaan paras leikittäessä esim. mineraalivillan kanssa. Ilmastointikoneet ja muut eivät pelasta rakennusvirheitä. On aivan turhaa kuvitella että muovilla tehdään aukoton sulku kosteudelle. Se todellakin haurastuu ajan mittaan vaikkei valossa olisikaan. Itse olen rakennusalalla ollut liki 20 vuotta vaikken olekaan "kuin" 34. Siinä sivussa tullut pariakin omaa taloa rempattua. Nyt on kotina 30- luvulla rakennettu hirsitalo, jonka joku älykääpiö oli miltei ehtinyt pilaamaan nykyaikaisilla menetelmillä; purettavaa oli paljon. On kaksi eri asiaa nämä vanhat talot, joita on remontoitava kunnioittaen perinteisiä menetelmiä ja uudet koneellistetut muovitalot. Joku sanoi, että ei voi saada sekä historiallista taloa että uusia mukavuuksia. Siinä ollaan sikäli oikeassa että ei yleisesti käytössä olevin menetelmin. Mukavuudet kyllä onnistuu kun ne tehdään oikein eli huomioidaan ilmanvaihto; en tarkoita koneita enkä ainoastaan huoneilmaa vaan myös rakenteiden ilmanvaihtoa. Yhteen seinään oli joku tumpannut mineraalivillaa ja muualla ei hometta ollutkaan kuin sen takana sillä seinällä> ei mineraalivilloja ainakaan vanhoihin taloihin. Joku älypää ilmeisesti näistä asioista tietämättä, ilkesi sanoa rintamamiestaloissa asuvia perijöiksi tai muuten onnettomiksi. Mieluummin ostan talon, joka on ollut käytössä vuosikymmeniä kuin talon, jossa ollaan oltu vain muutama vuosi tuntematta teknisiä yksityiskohtia. Ei talo voi olla huonosti rakennettu jos se on ryhdissään ja asumiskunnossa vielä yli 50 vuoden jälkeen. Siks toisekseen, merkonomikin voi tietää näistä aika paljon. Rakennusalan kokemuksesta huolimatta olen kansainvälisen kaupan tutkinnon suorittanut ja voisin keskustella aika hyvin rakennusten hengittävyydestä ja kuinka tehdään hyvä talo ilman muoveja vaikka siinä läträttäisiin veden kanssa vaikka kuinka. Luonnonmateriaalit eristeissä ovat muuten siinä mukavia, että ne voivat imeä itseensä jopa 10% kosteutta menettämättä lämmöneristyskykyään. Tätä ei mineraalivilla tee. Ei ole tarkoitus siis kuljettaa vettä seinän sisään vaan minimoida riski että mahdollinen kosteus tekee tuhojaan. Älkää vaan rakentako eräässä kirjoituksessa olleen ohjeen mukaan. Puukuitueriste, muovi ja sitten lasivilla. Voi hyvänen aika.
Puhuit osaksi asiaa, mutta mikä vika esimerkin mukaisessa rakenteessa mielestäsi oli?
Toiseksi vaikaa puukuitueristevalmistajat väittävätkin että erityskyky ei heikkene kosteuden lisääntyessä 10% sanoo sen maalaisjärkikin että eristyskyky heikkenee kosteuden lisääntyessä.
(veden eristyskyky?->kostean eristeen eristyskyky)
Pääosin eristeet perustuvat huokoiseen rakenteeseen, jossa itse asiassa ilma toimii eristeenä. Arvioisin, että materiaali, joka pystyy imemään itseensä vettä, pitäen samalla huokoisen rakenteensa ei menetä oleellisesti eristyskykyään. Vasta kun eristeen kuidut eivät enää pysty imemään kaikkea vettä sisäänsä, alkaa huokosrakenne täyttyä vedestä. Tässä vaiheessa lämmönjohtavuus alkaa kasvaa, elikäs eristyskyky huonontua.
Keinotekoiset eristemateriaalit eivät sinänsä pysty imemään eristeen kuiturakenteeseen vettä, vaan eristeen ilmahuokoset alkavat välittömästi täyttyä vedestä.
Ei pullotaloa ole pakko rakentaa. Kuitenkin on niin että ihminen on luonteeltaan sellainen että sen pitää saada jotakin halvalla.Peräti ilman. Se kiertää korrtelin autolla että löytää parkkimittarin jossa on vähän aikaa jäljellä. Vanhassa rakennuksessa on hormit ja avattavat ikkunat. Kun kaikki on auki niin ei ole homeongelmia. Kuitenkin energiasta lähes 40 % menee hukkaan ilmanvaihdon kautta ja helpoin tapa säästää on tehdä talosta "pullo". Pääsee sitten kehumaan naapurille kuinka vähä öjyä tai kaukolämpöä kuluu. Kaukolämmönkin säästäminen joissakin kaupungeissa on niin ja näin koska perusmaksun osuus on joskus huomattava.