Luonnon uskontojen kannattajat ovat usein luonnonsuojelun kannalla (sinänsä positiivista ja hienoa!), mutta mitä mieltä olette keinoista? Mm. Greenpeace on järjestänyt varsin laittomiakin tempauksia sillä seuraamuksella, että ihmisiä on loukkaantunut tai on turvauduttu terrori-iskuille tyypillisiin keinoihin varsin avoimesti. Nämä kettutarhauksen vastustajat ovat sitten vielä luku erikseen, heidän toimintansa on suoraan rikollista ja väkivaltaista (tarhaajat ja näiden lapsetkin! joutuvat mm. uhkailun kohteeksi).
Sitten vielä mielenosoitukset omana asianaan, nykyisin on valitettavasti menty siihen, että mielenosoittajat käyvät joukolla sivullisten ihmisten kimppuun, rikkovat paikkoja ja aiheuttavat muutenkin tuhoa. Luulisi, että luontoa kunnioittava ihminen osaa kunnioittaa myöskin ihmiselämää ja tyhmäkin tajuaa, että siviilien kimppuun käyminen ja erityisesti lapsiin/nuoriin kohdistuva väkivalta on ehdottomasti väärin ja kiellettyä.
Mitä mieltä olette väkivallan käytöstä ja sen oikeutuksesta luonnon suojelun/aatteen puolesta toimimisen kanssa?
Minä tuomitsen tällaisen järjettömän ja tarpeettoman väkivallan ehdottomasti, rinnastan sen suoraan terrorismiin (toimintatapa hyvin lähellä terrorismia), joka siis on määritelty hyökkäykseksi siviilejä vastaan.
Sitten vielä mielenosoitukset omana asianaan, nykyisin on valitettavasti menty siihen, että mielenosoittajat käyvät joukolla sivullisten ihmisten kimppuun, rikkovat paikkoja ja aiheuttavat muutenkin tuhoa. Luulisi, että luontoa kunnioittava ihminen osaa kunnioittaa myöskin ihmiselämää ja tyhmäkin tajuaa, että siviilien kimppuun käyminen ja erityisesti lapsiin/nuoriin kohdistuva väkivalta on ehdottomasti väärin ja kiellettyä.
Mitä mieltä olette väkivallan käytöstä ja sen oikeutuksesta luonnon suojelun/aatteen puolesta toimimisen kanssa?
Minä tuomitsen tällaisen järjettömän ja tarpeettoman väkivallan ehdottomasti, rinnastan sen suoraan terrorismiin (toimintatapa hyvin lähellä terrorismia), joka siis on määritelty hyökkäykseksi siviilejä vastaan.
Vastaukset 7
Vanhimmat
Kysyähän aina saa. :)
Vastaan tosin vain omasta puolestani, enkä edusta tässä sen paremmin mitään poliittista kuin uskonnollista liikettä.
Olen poliittinen aktivisti sikäli, että olen mukana tekemässä oman puolueeni poliittista työtä, osallistun mielelläni mielenosoituksiin ja keräilen nimiä listoihin sekä kirjoittelen näitä mielipidekirjoituksia mm. lehtiin ja internettiin. Uskonnoltani taas olen pakana.
Haluaisin ensimmäisenä korjata muutamia virheellisiä käsityksiä, joita "hän kysyy" nimimerkin kirjoituksessa oli. Suurin osa mielenosoituksista on sekä laillisia (niihin täytyy pyytää poliisin lupa) että rauhallisia. Ja näitä "pienempiä" marsseja järjestetään aika paljon. Ne vain eivät päädy julkisuuteen samalla tavalla kuin suuret (kuten Kööpenhamina). Pienten mielenosoitusten suurin vaikeus on ollut siinä, että usein paikalle onnistuu saapumaan myös niitä, jotka vastustavat mielenosoituksen julkituomaa katsantokantaa. Sen sijaan, että nämä rettelöitsijät järjestäisivät vastamielenosoituksen, he usein huutelevat herjoja, heittelevät pulloja mielenosoittajien päälle ja pahimmassa tapauksessa kiskovat ihmisiä pois jonosta ilmeisesti väkivaltaisin tarkoituksin. (Näin mm. Jyväskylässä Afganistanin sodan vastaisessa mielenosoituksessa.)
Usein suuret mielenosoitukset ovat myös turvallisia. Pääasiassa turvallisuus hyvin usein riippuu siitä, missä ja kenen kanssa on osoittamassa mieltään. Suurin osa mielenosoittajista on pasifisteja. Pieni osa on kuitenkin niitä, jotka ovat tulleet paikalle aiheuttamaan sekasortoa. Tietysti väkivaltatapaukset nousevat esille ja nostattavat yleistä vastustusta mielenosoituksia kohtaan. Tiedotusvälineet puolestaan tekevät parhaansa lietsoakseen käsityksiä väkivaltaisista mielenosoittajista ja tämä puolestaan lisää paikallisten pelkoa ja vihaa mielenosoittajia kohtaan. Hyvin usein olen nähnyt myös sitä, että pahinta olettava poliisi kohtelee hyvin kovakouraisesti sellaisia mielenosoittajia, jotka eivät ole toimineet väkivaltaisesti. (Pahimpia tapauksia näin Göteborgissa, missä poliisi retuutti hyvin pienikokoista ystävääni ((josta ei olisi ollut uhkaa kärpäsellekään)) ja jätti matkamuistoksi mojovat mustelmat.)
Tietysti pakanana kunnioitan elämää ja vastustan kaiken elollisen vahingoittamista. Tähän elolliseen lasken mukaan myös ne ihmiset, jotka ovat eri mieltä kanssani. ;) Itse olen pyrkinyt noudattamaan väkivallattomuuden linjaa, niin hyvin kuin suinkin mahdollista. (Tungoksessa voi joskus astua jonkun varpaille, vaikka yrittäisi kuinka olla varuillaan.;) Väkivallattomuus ei kuitenkaan saa estää ottamasta kantaa voimakkaasti sellaisiin asioihin, jotka muuten tapahtuisivat ilman sen paremmin suuren yleisön tietoisuutta kuin hyväksyntääkään. En pidä terrorismina sitä, että mielenosoittajat istuvat kadulla ja tukkivat vaarallisia kemikaaleja kuljettavien rekkojen liikenteen, tai muodostavat ihmismuureja estääkseen ydinjätteen kuljetuksen Venäjälle varastoitavaksi. En myöskään pidä väkivaltana puihin kahliutumista, jos tarkoituksena on estää niiden kaataminen.
Nämä ovat kuitenkin niitä toimenpiteitä, joita media kuvaa "terrorismina" ja ilmoittaa samaan hengenvetoon, että mielenosoittajien tarkoitus on kokonaan kaataa "sivistynyt länsimainen yhteiskunta".
Mitä Greenpeace - järjestöön tulee, heidän iskunsa eivät ole kohdistuneet ihmisiin. He ovat sen sijaan vallanneet öljytankkereita, valaanpyyntialuksia ja estäneet liikenteen kulkua. Jne, listahan on melkoinen. Toisaalta, kun katsotaan heidän toimintansa syitä, voin sanoa, että olen heidän "iskujensa" takana. Kaikki keinot, joilla voidaan yrittää estää yksipohjaisten öljytankkerien liikennöinti maailman merillä, ovat sallittuja. Kaikki keinot eläviin olentoihin kohdistuvaa väkivaltaa lukuunottamatta.
Nyt aion aiheuttaa päänvaivaa niille, jotka ovat tähän mennessä samaa mieltä. Turkistarhaiskuja vastustan ehdottomasti. Iskut ovat väkivaltaa sekä irtipäästettäviä kettuja että ympäröivää luontoa kohtaan. Jokainen on varmasti kuullut "tarhassa kasvanut kettu ei pärjää luonnossa" - virren. Ongelma on kuitenkin siinä, että suurin osa ketuista pärjää luonnossa liiankin hyvin. Sadat vapaana temmeltävät minkit esimerkiksi hävittävät tehokkaasti kaikki lähitienoon koiraa pienemmät eläimet, luonnonvaraiset ja kotieläimet. Tieystikään ne eivät ole oppineet pelkäämään ihmisiä ja heidän härveleitään, joten irtipäässeitä jää satamääriä mm. auton alle. Tietysti tarhaajien uhkailu, puhumattakaan heidän lastensa tai perheidensä uhkailusta, on ala-arvoista käytöstä.
Rehellinen ja hyvä kansalaistottelematon toimii aina omalla nimellään ja väkivallattomasti. Hän ymmärtää tekojensa seuraukset yhtä hyvin kuin teoillaan ajamansa vaatimukset. Tämä kantaaottavan väkivallattomuuden linjan voinevat pakanatkin allekirjoittaa.
Kansalaistottelematonta kevättä ja käykää äänestämässä!
Vaikka en ole aktivisti ja enkä käy mielenosoituksissa, niin olen samoilla linjoilla ed. aktivistin kanssa. Itsekin haluan suojella luontoa ja ympäristöä ja väkivallattomat mielenosoitukset ovat yksi keino saada asiaa esille. Kaikenlaisia rettelöitsijöitä (henkilöitä, joilla on muita sisäisiä ongelmia, joita ne keskenkasvuisina yrittää purkaa omasta mielestään kunniallisesti???) tuntuu silti aina riittävän ja tuntuu, että poliisikin ottaa turhan tiukan linjan välillä.
Olen samaa mieltä sen uuden ehdotuksen suhteen, että mielenosoittajilta tulee kieltää naamasuojat, jotka edesauttavat rikollista vahingontekoja, anarkismia ja väkivaltaa mielenosoituksissa. Jokainen saa kyllä esittää mielipiteensä, kun sen tekee rehellisesti omilla kasvoillaan ja tarvittaessa nimellään ja ottaa vastuun tekemisistään.
Kettutarhaiskuilla ja turkisliikeiskuilla en näe mitään yhteyttä luonnon- tai eläinsuojeluun, vaan se on suoranaista ekoterrorismia, jonka tekijät joutavat vastuuseen rikoksistaan. Näillä ihmisillä on oikeustaju jotenkin hämärtynyt ja varsinkin minkkien päästäminen luontoon on typerintä, mitä oikea luonnonsuojelija voisi tehdä. Pelkkänä eläintensuojelutekonakin se on varsin typerää juuri sen vuoksi, että minkit tappavat kaikki kiinni saamansa linnut, linnunpoikaset ja muut eläimet vain tappamisen ilosta.
Kettutarhaiskujen ym. tekijät luokittelenkin lapselliksi jännityksen hakijoiksi, joille onkin ihan oikein, jos saavat suolahauleja persuksiinsa, niinpä oppivat ajattelemaan tekosiansa. Ei yhteiskunta toimi ja tule paremmaksi anarkialla ja yksittäisillä iskuilla vaan pitkäjänteisellä työllä mielipiteisiin vaikuttaen ja omalla hyvällä esimerkillä. Esim. kun ei itse käytä tiettyjä tuotteita ja puhuu lähipiirin ihmisille vakaumuksestaan.
Muiden erilailla käyttäytymisen tuomitseminen on kuitenkin turhaa, jokaisella meistä on omat puutteemme ja vähitellen toivottavasti muutumme parempaan suuntaan ja kunnioitamme ja arvostamme luontoa ja ympäristöä käyttäytymisellämme ja valinnoillamme jatkuvasti enemmän ja toivottavasti ymmärrämme kuinka riippuvaisia olemme luonnon hyvinvoinnista. Nykyisellä menolla tuhoamme lastemme tulevaisuuden, mietitäänpä aina välillä, mitä asioita valintamme ja tekomme edesauttaa...
..sanoisin tuohon yksiselitteisesti:
"Tee mitä tahdot, kunhan et vahingoita."
Entäpä silloin, kun suurinta vahinkoa aiheuttaa se, ettei tee mitään?
Mielestäni yksi suurimmista syistä sille, ettei Maaäitiä enää kunnioiteta, vaan Hän lapsensa alistetaan julmiin oloihin ja Hänen merensä ja metsänsä sotketaan, tuhotaan ja ryöstetään puhtaiksi on meidän ihmisten passiivisuus. Suuri osa ihmisistä ei hyväksy nykyistä kerskakulutusta, saastutusta tai eläinten huonoa kohtelua. Kuitenkin vain harva tekee mitään asioiden muuttamiseksi.
"Tee kuten tahdot, kunhan et vahingoita" kehottaa minusta jokaista vastuunsa tuntevaa tekemään oman osansa yhteisen maailmamme hyväksi. Vaikeneminen ja tekemättömyys ovat usein muiden tekemän vahingon juuri. Kaikki eivät tietenkään halua lähteä mielenosoituksiin, mutta jokaiselle löytyy varmasti jokin keino toimia, jonka hän kokee itselleen sopivaksi. Jokaista tarvitaan auttamaan tätä maailmaa. Eivätkä loitsut tähän tarkoitukseen ole ollenkaan huono vaihtoehto! :)
Nyt keväällä hyvä keino vaikuttaa yhteisiin asioihin, on äänestäminen eduskuntavaaleissa. Ehdokkaaksi taitaa olla tässä vaiheessa myöhäistä ryhtyä. ;)
Valoisia kevättalven päiviä!
"Tee kuten tahdot, kunhan et vahingoita" tarkoittaa itseäsi, muita ja luontoa .. kaikkea ympärillä .. en usko että wiccan tavoin ajatteleva lähtee terroritekoihin tai vastaaviin mukaan..
Itse toimin aikalailla ihmisiä, luontoa ja eläimiä kunnioittaen.. otan osaa useampaankin asiaan .. kuitenkin ihan lain puitteissa.
Vaikka luonnonuskovat usein ovatkin myös luontoaktivisteja, ei se tarkoita, että kaikki aktivistit ovat luonnonuskovia. Ei kannata yleistää, usein nämä rettelöitsijäaktiivit ovat jotain aivan muuta kuin pakanoita, eivätkä yleensä toimi minkään luontoasioita ajavan yhteisönkään nimissä.
Väkivaltaista luonnonsuojelua en minäkään ymmärrä.
Itse olen kyllä luonnonuskovainen pakana, mutten luonnonsuojeluaktiivi, vaan aivan tavallinen rivikansalainen joka yrittää valinnoillaan vaikuttaa asioihin.
Raamatussa luomiskertomuksen mukaan puut ja kasvit luotiin ihmisille iloksi ja hyödyksi. Ihmisille annettiin oikeus käyttää luonnonvaroja kohtuudella, kunhan hän vain pitäisi luonnosta huolta. Tämä vanha käsitys heijastuu vielä nykypäiväänkin, mutta erityisesti 1800-luvulle. Silloin maailmassa oli perinteisiä muinaisuskontoja, joissa uskottiin, että kaikella on omat jumalat. Suomessa järviä hallitsi Ahti, metsää pohjoisessa karhu ja etelämmässä hirvi ja taivaassa oli Ukko Ylijumala, joka hallitsi säitä. Näin on ollut ympäri maailmaa, mutta yleisin uuspakanallinen liike, joka sai alkunsa saksalaisen romantiikan piirissä, oli maausko, johon liittyi puille ja kiville uhraaminen.
Puu on aina ollut keskeinen osa ihmisten elämää. Niitä on palvottu, niille on uhrattu ja niistä on syntynyt monenlaisia myyttejä. Eräästä niistä toimittaja ja maisematutkija Anneli Jussila kirjoittaa Hiidenkivi-lehdessä (3/2000) näin: ”Erään tarinan mukaan Riinu-, Kai- ja Mai-nimiset lehmukset lähtevät vaeltamaan kohti uusia asuinsijoja. Riinu jäi toisista jälkeen kun sen (hänen) kengännauhat avautuivat kesken kaiken. Riinu jäi niitä sitomaan ja huusi toisia, mutta pysähtyminen koitui sen kohtaloksi: se juurtui niille sijoilleen Naartsen kylän lähelle.” Myös Katri Luostarinen kirjoittaa vuonna 1951 ilmestyneessä ”Puutarha ja maisema” –kirjassa eräästä tarusta: ”Toisella paikkakunnalla taas kerrotaan, että asukkaat istuttivat ensimmäisen majansa viereen omenapuun, jonka viihtymisen ja kuihtumisen varassa koko heidän elonsa ja olonsa sillä paikalla tulisi olemaan. Puulle toimitettiin päivittäisiä uhreja. Oksien kuoleminen merkitsi perheenjäsenen kuolemaa ja puun kuolema koko suvun kuolemaa.” Näiden molempien tarujen taustalla on ihmisten uskomus, jonka mukaan jokaisen pyhän puun sisällä asuu haltija, joka pystyy johtamaan puuta paikasta toiseen ja antamaan sille puhekyvyn.
Maailmanuskontojen levitessä maailmalla syntyi uusia puumyyttejä, joita Hans Biedermann käsittelee Pentti Lempiäisen suomentamassa ”Suuressa symbolikirjassa”. Kristinuskossa puu on Jumalan tahdon mukaisen elämän vertauskuva, jota on kuvattu esimerkiksi Jeesuksen ristinä sekä ympäri maailmaa levinneenä joulupuuna, ”joka keskellä talvea sisältää vihreyden ja uudelleen syntymisen lohduttavan viestin”. Islaminuskossa on taas kaksi puuta: toinen on tarkoitettu viimeisen tuomion jälkeen kirotuille ja syntisille ravinnoksi, toisen lehdille on kirjoitettu kaikkien ihmisten nimet, joita Allah voi tahtonsa mukaan pudottaa kuolemanenkelille, joka vie määrätyt ihmiset pois maan päältä.
Jumalainen mytologia kertoo toisenlaisen puutarun: ”Juutalainen legenda kertoo kantaisä Abrahamin istuttaneen kaikkialle, mihin hän tuli, puita jotka eivät kuitenkaan oikein tahtoneet menestyä. Vain yksi puu Kaananin maalla kasvoi nopeasti korkeaksi. Sen avulla Abraham saattoi nähdä, kuka uskoi oikeaan Jumalaan ja kuka oli epäjumalanpalvelija.” --- ”Abraham otti vastaan oikean uskon ja hänelle puu oli siksi siunauksen puu: ’Koska Adam söi tiedon puusta, hän toi kuoleman maailmaan. Mutta kun Abraham tuli, hän teki toisen puun kautta maailman taas pyhäksi.’” Tämän tarun mukaan Abrahamin istuttama puu olisi ainut pyhä puu paratiisin hyvän ja pahan tiedon puun ohella. Kuitenkin tiedetään Jussilan artikkelin pohjalta, että maailmassa on ollut muitakin uskontoja kuin suuret maailmanuskonnot, jotka uskovat pyhiin puihin.
Nykyajan ihmiset eivät enää kunnioita puita niin vahvasti kuin entisaikaan. Teollistumisen lisääntyminen sekä väkiluvun kasvu ja elintason nousu ovat pakottaneet ihmiskuntaa tuhoamaan luontoa entistä nopeampaan tahtiin. Metsää hakataan pois kaupunkien alta ja saha- ja paperiteollisuuden tuotteiden kysyntä kasvaa hetki hetkeltä. Se vaatii ihmisiä käyttämään puuta enemmän kuin on mahdollista. Puut antavat mahdollisuuden hengittää puhdasta happea, mutta mitä ihmiset tekevät? Saastuttavat maapalloa pakokaasuilla, tuhoavat luontoa roskaamalla ja rakentavat uusia tehtaita järvien ja jokien läheisyyteen. Nykyään ei enää uskota luonnon ja ihmisten kosmiseen yhteyteen, vaan ne ovat kaksi eri asiaa. Ihminen on alkanut käyttää luontoa väärin oman hyvinvointinsa ja rikkauden edistämiseen. Maailmaa eivät hallitse enää puut vaan ihmiset.