Eräs kaukainen sukulainen muutti Pikkuvihan aikoihin venäläisiä pakoon Visbyhyn.
Hänen tyttärensä avioitui siellä pari vuosikymmentä myöhemmin.
Aviomies oli ammatiltaan nattman, myöhemmin rackare.
Rackare on käsittääkseni pyövelin apulainen, mutta mitä teki nattman.
Hänen tyttärensä avioitui siellä pari vuosikymmentä myöhemmin.
Aviomies oli ammatiltaan nattman, myöhemmin rackare.
Rackare on käsittääkseni pyövelin apulainen, mutta mitä teki nattman.
Vastaukset 7
Vanhimmat
Kirjassa Sukututkimusanasto 2 (kirjoittanut Lasse-J. Solanterä) on annettu seuraava selitys: nattman oli henkilö, joka tyhjensi käymälöitä ja teurasti kotieläimiä kaupungeissa.
Mielenkiintoisia ammattikuntia 1700-luvun Gotlannissa.
Nattmanin, mikähän virkanimike olisi suomeksi, luontoisetuihin kuului myös
työsuhdeasunto: tupa, jossa oli maalattia ja sen keskellä tulisija.
suoraan käännös "YÖMIES", jonka tehtävänä oli sammutella kylissä ja kaupungeissa kaasulamppuja ja toimia samalla jonkinasteisena yövartijana.
Solanterän kirja on kyllä ihan ok, mutta epätarkkuuksia sieltä löytyy myös.
Kyseisen kirjan mukaan olisin sukua Aleksis KIvelle,Elias Lönnrotille ja Suomen ensimmäiselle presidentille Snellmannille.
Kaukaa katsoen näin varmaan onkin, ainoa joka omissa tutkimuslähteissäni on osoittautunut paikkansa pitäviksi on tuo sukulaisuus Snellmanien suvun kanssa. Suku on laaja, joten siitä löytyy sitten monta muutakin sukuhaaraa Snellmania kuin herra isoherra Snellman.Kunnia olla tuon isoherran sukua, vaan eipä tuo kuluta ei kutkuta...
Tämän tästä törmään Solanterän kirjassa enempikin umpikujaan kuin selkoiseen selitykseen.
Pintaraapaisu, jonka jälkeen alkaa todellinen työnteko.
Kysyin nattmanin merkitystä, myös Visbystä,
ja näin sieltä vastattiin:
Nattman, den som tömde latrin i staden, nödslaktade boskap och husdjur.
Joten tuo Oonan vastaama käymäläntyhjentäjä ja teurastaja vaikuttaisi oikeammalta hommalta.
Natt=YÖ
Mann(nyk.man) mies.
Yövartija, yövahti.
Kaupungeissa kierteli myös teurastaja joka teurasti eläimet joita herrasväki piti takapihoillaan.Hänen työnimikkeensä taas viittasi itse ammattiin, laktmann.
Olisikohan tässä nyt kyseessä jonkinasteinen väärinkäsitys ?
Usein vanhoja kuolleittenkirjoja lukiessa on vaikea tulkita oikein tekstiä, ja selkotulkintatyötä tekevillekin tulee ymmärrysvirheitä.
Mitenkään en jaksa uskoa, että sama heppu olisi ollut myös sontasaavin kimpussa.
Visby on ja oli maalaisseutua,joten lahtaria tarvittiin tapauksissa, jossa liha ei tullut omaan käyttöön, kuten nykyisin viedään karja teurastamoon.Muuten , kun lihaa teurastettiin omaan käyttöön,sen teki joko taloon otettu renki, tai vähäisemmässä huushollissa isäntä itse.
Mitä taas tulee pyöveliin, se oli kuninkaan valtuuttama homma, jossa tarvittiin taitoa, ettei hirtettävä joutunut kärsimään tarpeettomasti.
Ammattiin pääsi vasta kun oli ollut tietyn ajan pyövelin oppipoikana ja saanut kisällinkirjan.
Karusti sanottuna kamala käsityöläisammatti.
Oppimies, apulainen toimi myös tarvittaessa haudankaivajana,jos vainajaa ei saanut haudata kirkkomaalle,kuten usein kävikin, kun rikollinen oli esim murhannut tai tappanut ihmisen.
Hirtetty sai papilta voitelun, mutta hautauksen saattoi hoitaa esim lukkari, tai jos kyseessä oli yhteiskunnallisesti ylempisäätyinen, siunauksen hautaan kuoleman jälkeen saattoi toimittaa myös unilukkari ( mies, joka toimi pitkien saarnojen aikana herättäjänä kirkkokansan keskuudessa) tai kanttori.
Nämä jutut oppii vain lukemalla 1700-1900-luvun historiaa ja käyttämällä ns. tervettä järkeä.
Ja niin, tietysti on fiksua aina kysyä tai vierailla esim genealogien palstoilla.
Jos vastaukset tuntuvat ristiriitaisilta, netti etsii vastaukset varmasti.
Kuukkeli auttaa.
Murresana "nattaus" tarkoittaa kyllä niskojen katkaisua eläimiltä , mutta on Pohjanmaan ruotsalaisten käyttämä nimitys.
Eiköhän kyseessä kuitenkin ole yövahti,
sanoo Visby mitä tahansa.
Ketähän tässä pitäisi uskoa?