vaikka olen syksyn saattaja
kenkäni asfaltilla, sen pinnalla, karhealla
olen katsonut kohti kuunsiltaa
ja nähnyt ikuisuuden meren
molemmilla rannoilla, katsonut ja toivonut
olen nähnyt lukemattoman kevään
heräävän henkiin, kuin viimeisestä unesta
olen katsonut rakkautta
ja ymmärtänyt siitä vielä vähemmän
katsonut sinuun
katsonut itseeni
katsonut tuhansia lumihiutaleita
tai veden pirstoamaa taivasta
tänään katselin leimuavaa taivasta
aamun kuuraassa tuoksussa
luulin tunteeni keväisen tuoksun
taivaan keväinen silta
sen lehdellä lepäilen
kenkäni asfaltilla, sen pinnalla, karhealla
olen katsonut kohti kuunsiltaa
ja nähnyt ikuisuuden meren
molemmilla rannoilla, katsonut ja toivonut
olen nähnyt lukemattoman kevään
heräävän henkiin, kuin viimeisestä unesta
olen katsonut rakkautta
ja ymmärtänyt siitä vielä vähemmän
katsonut sinuun
katsonut itseeni
katsonut tuhansia lumihiutaleita
tai veden pirstoamaa taivasta
tänään katselin leimuavaa taivasta
aamun kuuraassa tuoksussa
luulin tunteeni keväisen tuoksun
taivaan keväinen silta
sen lehdellä lepäilen
Vastaukset 6
Vanhimmat
mieleni reunamalla
muistojen kudelma
sävyissä lukemattomissa
tunteiden loimissa
hiljaisena huokauksena
hyväksynnän sinettinä
ilolla luovutan
värini pois
luovutan kipuni pois
kannoin sitä rinnassani raskaana
luovutan suruni pois
se on elänyt minussa harmaana
nyt katseeni vaeltaa
valkoisessa lumessa
koskemattomassa puhtaudessa
painottomassa tilassa
tuntemattoman lumoama
äänetön maisema
tuoksuton, hajuton
kylmyydessään mauton
kuin jäisen puron vesi
josta ammennan voimani
lepopaikka
ilman kahlitsevia tunteita
viileän lohdullisia kosketuksia
ihollani huurteena
tyhjä
muttei torjuva
olen avoinna
annan talven tulla.
jos voisin kävellä
läpi tämän lumisen maan
tekisin sen vuoksesi
tänään ei ollut sanoja mielessäni
olin unohtanut, miksi tulin kotiin
ja miksi en jäänyt taipaleelle
en koskaan osannut kotiin
löytänyt sitä rautaporttia
sen suurinta sydäntä
käännyin takaisin, lunta yhä sataen
pientareilla lumiset puut
huojuivat kuiskauksien voimasta
ne kuiskivat menettyä rakkautta
tai päättyneitä unelmia
jatkoin matkaa
yhä soi sävelmä tuulessa
ja yhä jalkani kantavat
tässä lumisessa maassa
haikeuttaan tuuli kuiskaa
soittaa hiipuvaa melodiaa
hiljaa se kertoo
sävelet odotettujen
jäähyväisten
kuuntele
ja löydät askelet
näihin talvisiin saleihin
joissa rauha asustaa
pysähdy
anna lumen laulun kertoa
kivun kuolemasta
hiljenny surematta
varjoja voitettuja
anna valkeuden laskeutua
lumen kevyen kosketuksen
sen voiman parantaa
tunne ajatusten lämpö
talven kylmissä kyynelissä
taivaalta putoavissa
jäätyneissä tähdissä
niin monta unelmaa
syntyy uudestaan
aikanaan
joskus kahdehdin, tuulien lapsia
pieniä pyörteitä aavalla merellä
lehtiä, jotka kieppuvat myrskyn voimasta
vailla suuntaa
lumiset jäljet erämäässa
vievät vain yhteen suuntaan
yritän, ja eksyn
matkalla jälleen, näkyy myrskyssä majakka
valoa viimeisen päämäärän
yritän tavoittaa kurjen olemusta
sen sielua valjastaa
huomaan istuvani hiljaa
ja kuuntelevan tuulten lapsia
yritän saada pyörteestä kiinni
kuunnellen omaa tarinaani
sen tempoa tavoittaaa
ja siihen, joskus, hiljaa nukahtaa
hush, my darling
let the dreams of unreal
slowly sway you away
where there are no tales untold
a sanctuary for a lonely soul
go there, lay on the bed
on white satins gentle arms
hush, my darling
close your weary eyes
let your guard fall down
here there is nothing to hide
all is swept to oblivion
just soft embrace for you to lean on
let your worries fall behind
listen to the song of the winds
soft whispers of hope long lost
shadows fading away
nothing to bind you to stay
and all is open for you again
in the silence inside
the trail forgotten
will show you the way
hush, my darling
let your mind at ease
from the blue winter nights
awakes the strenght from within'
don't search
and you will find peace
let it come in the song of the winds
hush
and you will find peace
---------
rauhallista yötä =)
Tuohon on vaikea muuta lisätä, muuta kuin rauhallista yötä toivottaa!
=)