"Palauttaminen"

Eli mulla oli ennestään 2 kollia joista toinen on kastroitu. Pojat on ollu pennusta asti kavereita keskenään.
Ensin meille oli muuttamassa leikattu narttukissa. Pari päivää meni ihan hyvin, leikattu kolli oli nartun kans kaveria. Ja sitten kolmantena päivänä... Tulin töistä kotiin ja miesystäväni siivosi kämppää. Joka paikka oli täynnä kissanpissaa ja ulostetta ja verta rapatulla eteisen seinällä. Kastroimaton kolli oli antanu nartulle kyytiä. Se narttu palautettiin äkkiä vanhaan kotiinsa.
Toinen leikattu narttu oli vanha ja hieman arka, entinen tallikissa. Omistaja muutti Italiaan ja kissa tuli kokeileen sopeutuisko se meille. Jokseenkin sama kuvio toistui. Kolmantena tai neljäntenä päivänä siivottiin taas pissaa ja ripulia seiniltä ja lattioilta ja kissan omistajan ystävä tuli hakemaan sen pois.
Kolmannella kerralla meille oli tulossa nuori kastroitu uros. Sen molemmat kollit hyväksy. Mutta omistajat halus sen takas, sen kissaystävä ikävöi sitä. (Alunperinkään tajunnu oikeen et miks ne anto sen kissan mulle...)
Aika pakottavia palautussyitä oli siis mulla, ei epäilystäkään että muu ratkaisu olisi ollu mahdollinen.

eläisuojeluyhdistykselle sieltä ottamani kissan. Kissa oli todella arka, ilmeisesti metsään syntynyt, eikä antanut ihmisen koske ollenkaan.

Vanha kissani ei tulokasta sulattanut ollenkaan, vaikka uusi ehtikin olla meillä kolme kuukautta.

Varsinaisia yhteenottoja ei ollut, mutta murina oli jatkuvaa. Uusi tulokas ei olisi saanut rauhassa syödä, käydä laatikolla tai tehdä mitään muutakaan, ilman että toinen muristen kyttää tekemisiä.

Tulin lopulta siihen tulokseen, että toisen kissan on parempi saada koti, jossa saa olla tarvitsematta pelätä perheen muita kissoja.