Vinkkejä kaivataan.
Uusi takka
Mökki on rakennettu ns. rossipohjalla betonipilareiden päälle paljaalle kalliolle. lattia on puuta. Lattia ei missään nimessä kanna uutta takkaa vaikka Rautian myyjät kyllä sanovat että ns. "kevyt takat" voi laittaa suoraanlattian päälle joten se vaatii kantavanbetokakun, mikä on pitää valaa allaolevasta kalloipohjasta lattiatasolle saakka. ( vuolukivi kylkinen teräs Takka painaa muistaakseni noin 1000 kg.)
Siinä ei sinänsä ole mitää erikoista, mutta pitääkö kallion päälle rekennettaessa kakkuun laittaa myös ns. kosteuskatko? Ilman katkoa teoriassa kosteus voi nousta kapilaarisesti kakun sisällä takan pohjatasolle saakka. Eli jos laitetaan katko niin millainen sen pitää olla (bitumimatto?), ja mihin tasoon se tulisi laittaa lattiatasoon nähden? Kousteus eteneen myös kalliossa aivan kuten soramaassakin, mutta absoluuttisista vesimääristä puhuttaessa on kyse vain joistan promilleista.
Betoni itsessään kyllä sitoo jo kosteutta ilmastakin, mutta kuten sanottua puhutaan promilleista.
Kommentteja....
Uusi takka
Mökki on rakennettu ns. rossipohjalla betonipilareiden päälle paljaalle kalliolle. lattia on puuta. Lattia ei missään nimessä kanna uutta takkaa vaikka Rautian myyjät kyllä sanovat että ns. "kevyt takat" voi laittaa suoraanlattian päälle joten se vaatii kantavanbetokakun, mikä on pitää valaa allaolevasta kalloipohjasta lattiatasolle saakka. ( vuolukivi kylkinen teräs Takka painaa muistaakseni noin 1000 kg.)
Siinä ei sinänsä ole mitää erikoista, mutta pitääkö kallion päälle rekennettaessa kakkuun laittaa myös ns. kosteuskatko? Ilman katkoa teoriassa kosteus voi nousta kapilaarisesti kakun sisällä takan pohjatasolle saakka. Eli jos laitetaan katko niin millainen sen pitää olla (bitumimatto?), ja mihin tasoon se tulisi laittaa lattiatasoon nähden? Kousteus eteneen myös kalliossa aivan kuten soramaassakin, mutta absoluuttisista vesimääristä puhuttaessa on kyse vain joistan promilleista.
Betoni itsessään kyllä sitoo jo kosteutta ilmastakin, mutta kuten sanottua puhutaan promilleista.
Kommentteja....
Vastaukset 4
Vanhimmat
suhteellisen ylös vaikkapa harkoista muuratun petin ja 100 mm pintalaatan väliin.
Kallion päälle porattiin reiät ja juotettiin tartunnat. Siihen valu. Harkoilla nostettiin lähelle lattiaa. Sitten taas pieni valu. Sen päälle bitumihuopa ja yksi kerros harkkoja jolloin pääsimme lattian pintakorkoon. Ja siihen takka. Viimeinen harkkokerros on eristeenä estämässä lämmön karkaamista alaspäin.
Nuo useat kerrokset johtuvat siitä että korkeutta kalliosta lattianpintaan oli pahimmillaan noin neljä metriä enkä hyväksynyt mitään reunavalu täyttö-menetelmää koska takan perustukseen tuli myös lattian alla olevien liimapuupalkkien kannatus..
kallion päällä oli, johon ne reiät porattiin ja tartunnat juotettiin???
liian paksu valu ei kuivu moneen aikaan. siksi märän kakun päälle ei kannata laittaa blokiksi bitumia.
jos se kuivuu rossipohjaan tuulettumalla ulospäin, niin sitten manio rakenne. Kylmäkatko pitäisi saada myös, että takan lämpöä ei imaista kylmään betoniin.