Virtsatulehdus katilla

Tämä minun kokemukseni virtsaongelmista on todella ikävä tarina, joten hieman epäröin kertoa. Mutta onneksi oma kissasi paranee ja reagoi lääkkeisiin, tarkoitus ei ole siis pelotella sinua.

Oma kolmevuotias kissani sairastui n.kuukausi sitten virtsatientulehdukseen, johon sai antibiootit. Voikin muutaman päivän paremmin, mutta sitten pissaoireet jatkuivat. Vein uudelleen lääkäriin, ja totesi tulehduksen pahentuneen ja löysi myös hieman kiteitä virtsasta. Saatiin vahvemmat antibiootit ja ruoaksi liuotusmuonaa. Taas kerran olo oli muutaman päivän parempi. Tätä ramppausta harrastettiinkin sitten muutaman kerran, kokeillen eri lääkkeitä. Sitten huononi, vein kissani päivystykseen jossa todettiin, että virtsaputki oli täysin tukossa. Seuraavat 5 päivää käytiin katetroimassa kisuparan rakko tyhjäksi, oli raasu todella kipeä. Sai vahvaa kipulääkettä, josta meni annoksen pienuudesta huolimatta aivan sekaisin. Olin yhteydessä eläinlääkäriin useimpina päivinä n.5 kertaa, ja koko ajan valmiudessa lähtemään päivystykseen. Eräänä iltana sitten kissa alkoi oksentaa, oksensi antibiootit, kipulääkkeet ja kaikki samantien. Soitin päivystykseen ja käskivät odottamaan aamuun ja tulemaan sitten jos oireet jatkuisivat. Aamulla menin sitten tarkistamaan kissani kuntoa ja löysin sen tajuttomana ja velttona hengittäen huonosti, kuoli n.10 minuutissa syliini. :´(
Minulla on useampi kissa, ja kiitän luojaani, ettei muiden kanssa ole ollut virtsaongelmia. Tämä murhenäytelmä sai minut todella pelkäämään kyseisiä vaivoja. Mikään antibiootti (kokeilimme 4 eri antibioottia) ei tuntunut pitävän poissa bakteereja, liuotusruoka ei toiminut tarpeeksi jne. Todella avuton ja toivoton olo tuli kun ei raukka pystynyt kivultaan ja tukoksiltaan pissaamaan.
Tämän jälkeen päätin syöttää kaikille kissoilleni liuotusruokaa raksuina. Moista kierrettä en toivo millekään elukalle, enkä kellekään omistajalle.

Joten tsemppiä teille, teidän tilanteenne kuulostaakin paljon valoisammalta! Toivottavasti pysyvät vaivat poissa :)