Tuhnut huomio!
Lähikuukausina hinnat rommaavat USA:ssa ja n.puolen vuoden viiveellä suomessa. Tämä tarkoittaa että ensi vuoden syksyllä on mahdollista nähdä muutamien %-yksikköjen rommauksia.
Kovin suurta, saati 70% ei ole näköpiirissä. Suomen talous on varmalla pohjalla itä-euroopan ja aasian imun vaikutuksesta, joka taas riittää kompensoimaan USA:n ja länsieuroopan aikaansaaman vajeen.
Lähikuukausina hinnat rommaavat USA:ssa ja n.puolen vuoden viiveellä suomessa. Tämä tarkoittaa että ensi vuoden syksyllä on mahdollista nähdä muutamien %-yksikköjen rommauksia.
Kovin suurta, saati 70% ei ole näköpiirissä. Suomen talous on varmalla pohjalla itä-euroopan ja aasian imun vaikutuksesta, joka taas riittää kompensoimaan USA:n ja länsieuroopan aikaansaaman vajeen.
Vastaukset 10
Vanhimmat
Itä-euroopan imu on suorassa suhteessa öljyn hintaan, kuten hyvin tiedät ja on siis kaikkea muuta, kuin varmalla pohjalla. Tuskin nyt kukaan 70% rommausta tosissaan odottaa, mutta sellaiset 30% on täysin mahdollista.
Euroopan suhdannelaitokset ennakoivat öljyn hinnan vakiintuvan ensivuonna 60dollarin tienoille!
Tuota luokkaa minäkin odotan sen olevan. Jatko määräytyy sitten USA:n taantuman syvyyden kautta. Jos siellä saadaan aikaiseksi kunnon lama, niin sitten mennään -50% tai enemmän, alueesta riippuen.
on mielestäni yksi paha ongelma, mikäli USA:n talous menee (vielä nykyistä)pahemmin kuralle, niin FED (yhdysvaltain keskuspankki) tulee tiputtamaan korkotasoaan hyvinkin reilusti (siellä sitä nostetaan/lasketaan kiivaampaa tahtia kuin euroopassa) joka taas tulee heijastumaan pienellä viiveellä EKP:n korkoihin, jotka tulevat vastaavasti myös tippumaan.
Eli varsinaista romahdusta vaimentaisi huomattavasti se, että vaikka taloudessa olisi ongelmia, niin alhainen (nykyistä alhaisempi) korkotaso pehmentäisi asuntojen hinnan laskun maltilliseksi (ehkä 10-15%), eikä ne varsinaisesti romahtaisi.
Romahduksen aikaansaamiseksi vaaditaan huono taloustilanne yhdistettyinä koviin korkoihin (niin kuin 90-luvun alussa), eli jos jompi kumpi puuttuu, niin laskusta tulee lievä, (jos ollenkaan laskee)
Homma ei ole ihan niin yksinkertainen sillä koronnostot vaikuttavat viiveellä. Toisaalta inflaatio, joka määrittää pitkälti korkotason, on kaksijakoinen. Kustannuspaineesta (l. raaka-aineet, energia etc.) johtuva inflaatio pitää korot korkealla vaikka talous sakkaisi (keynesiläisittäin: kysyntä heikkenee -> hinnat laskevat -> inflaatio vaimenee -> korot laskee).
Toisaalta euro- ja dollaritaloudet ovat tavallaan erillisiä vaikka jonkinlaisen yhteispelin ne muodostavatkin. Haluaisinkin kommentteja euro-alueen rahamäärän kasvuun ja sen vaikutuksiin. EuroM3 on kasvanut 8,5% vuositahtia (tavoite on 4,5%), talouskasvu on ollut luokkaa 2%, inflaatio sellaista 2,5% (hatusta en tarkistanut). 2+2,5 ei ole 8,5%!!! Euroja ei käsittääkseni siirry talousalueen ulkopuolelle samassa määrin kuin dollareita mikä osaltaan "sallii" suuremman rahamäärän kasvun (="talouskasvu+inflaatio+alueelta poistunut valuutta"). Euroopassa on siis rahamäärän ekspansio ollut jopa suurempi kuin usassa - eikö vain? Tämä rahamäärä on "karkuun päästettyä" likviditeetiä joka tekee tulevaisuudessa pahojaan inflaatiopeikon muodossa.
Asuntomarkkina ja asuntojen hinnat ovat sikäli hauska juttu että 95%:lla velallisilla voi mennä oikein hyvin - riittää että tuolle lopulle 5%:lle tulee ongelmia. Mitä se siis tarkoittaa: esim. 50000:lle perheelle koituva ongelma (esim. työttömyys) pitäisi siis riittää suoranaiseen romahdukseen. Suuri luku tuo 50000 mutta suhteutetaan siihen, että tällä hallituskaudella piti syntyä 100000 uutta työpaikkaa ja luku on sellaiset 2% työllisten määrästä. Viime laman huippu oli lyhytaikainen, silloin "suurvelallisia" oli ehkä (HiRa) toistasataa tuhatta - kaikki muut olivat ostaneet normihinnalla & lyhyellä laina-ajalla ja pystyivät hoitamaan velvoitteensa. Muistetaan vielä että valtaosa suomalaisista säilytti työpaikkansa ja tulonsa myös laman aikana. Silti rysähti.
Väitän että sentimentti ja alkanut deflatorinen kehitys joka tappoi kysynnän oli lopulta the syy. Tätä lauma-ajatteluun perustuva ilmiö näkyi myös nousuun lähdössä - lamasta toivuttiin tuossa -95 tuntumassa mutta asuntamarkkinoille luottamus palasi vasta 97-98.
Nyt nousu on ollut loivempi mutta pitkäkestoisempi. Suurvelallisia (joiksi siis lasken "ilmaa" ostaneet, n. 2002->) lienee enemmän kuin viime huipulla. Pätkätyöllisyys on yleisempää, vakituiset työpaikat eivät yritysten "kassan" kautta tasaa velallisen tuloja vaan lähtö tulee ja tulot heikkenevät about heti kun talous hyytyy. En pitäisi siis vähentyvää työllisyyttäkään mahdottomana seuraavan kahden vuoden aikana.
Koroista täytyy muistaa että reaalisesti korko ei viime lamassa ollut lähelläkään nimellistä 16%:a joten korot eivät olleet ihan niin kauheita kuin luku kertoo. Nykyisin yleisten velkasummien kasvettua ja laina-aikojen pidennyttyä niin ettei pääoma juurikaan vähene alkuvuosina jo odotuksien yläkanttiin sijoittuva korko saattaa aikaansaada samansuuruisen rasitteen kotitalouksille. Näppituntumalta sanoisin, että kotitalouksien kulurakenne on muuttunut sitten 80-luvun mahdollistaen paremmin kulutuksen leikkaamisen - aiheuttaen kansantaloudellista harmia.
IMHO mahdollisuudet "pehmopudotukselle" pienenevät kaiken aikaa, oikeastaan pessimistinen minäni ennustaisi jopa "kovakolahdusta".
Miksi jenkeissä tuo inflaatio on edelleen melkosta korkea koronnostoista huolimatta...
Eikös ideaalisesti korkoja nostettaessa inflaation pitäisi tippua, tapahtuuko tämä nopeammin vai hitaammin kuin "talouskasvun" tyrehtyminen?
Ja voidaanko tästä jenkkien koronnostojen huonosta tehoavuudesta inflaation suhteen vetää jotain johtopäätöksia EU alueen korronnostojen tehoavuuteen, juurikin kun vielä mainitsit tuon M3 rahan määrän, joka tullee ilmenemään inflaatiopeikkona....
Koska korko vaikuttaa viiveellä eikä se ole mikään eksplisiittinen työkalu. Kauppalehden keskustelupalstalta löytyy hauska kuvaus lekasta ja FED:n taulunripustuksesta.
http://keskustelu.kauppalehti.fi/42/0x13001907ac/keskustelu/thread.jspa?forumID=13&threadID=43332&messageID=1372488#1372488
koska viestiketju on pitkä lainaan tähän:
"Bernanke raahaa 30kg:n lekan huoneeseen, jossa kaksi ekonomistia pitää taulua seinällä reunoistaan kohdassa, johon sen pitäisi tulla. Kolmas pitelee naulaa siinä kohdassa, mihin taulu pitäisi ripustaa. Pertti lataa oikean puolen hartian taakse, pistää kielen suun oikealle puolelle ulos, hieman siristää vasenta silmäänsä ja tähtää... naulaa pitelevä kolmas ekonomisti muistuttaa juuri ennen lyöntiä:
"Pena, hei, muista sitten, ei liian kovaa, ettei naula uppoa kokonaan seinän sisään."
Pertti mutisee ja lataa hammeriin voimaa. Humps! Seinä tärisee, isku meni hieman ohi. (Ohjauskorko nousi 0.25%, naula on edelleen ekonomistin kädessä, mitään ei tapahtunut, inflaatio ei rauhoittunut). Seinä tärisee (pörssissä osakkeet helisevät), mutta palautuu kohta takaisin. Jonkin verran rapaa putoaa. Ekonomistit katselevat toisiaan. Toinen taulua pitelevä ekonomisti murahtaa: "Varovasti nyt.".
Pertti katselee hetken mihin osui ja lataa hammerin uudestaan. Taas oikea hartia taakse, tukeva ote varren päästä, kieli ulos suusta ja vasen silmä kiinni... boumhh!! Taas ohi, seinä tärisee, taulu helisee ja naula putoaa lattialle. "Pertti!" Kuuluu ekonomistien suusta yhtä aikaa. (Pörssiosakkeet ovat hämillään, juoksevat ylös ja alas, lehdissä huudellaan, eikö se jo riitä, ajat meidät taantumaan).
Pertti katselee moukarin iskun jälkiä. Nostaa hieman lippalakkia vasemmalla kädellään ja raapii tuumivan näköisenä otsaansa. Pitää lyhyen tauon, ekonomistit asettelevat varovaisesti taulun taas kohdalle ja kolmas pitelee naulaa tärisevin käsin, miettien . o O (Eikö tätä voi hoitaa millään muulla tavalla..?)
Pertti ottaa taas keskittyneen ilmeen, vetää lippalakin lipan takaisin alemmas, oikea hartia taakse, tukeva ote lekasta, kieli ulos suusta, vasen silmä kiinni, ladataan voimaa koko kehon edestä ... kolmas ekonomisti pitelee naulaa ja sulkee silmänsä miettien . o O (ei hemmetti...) Pertti lataa, bouuhhmmmm... kuuluu "aijaijai, saaaa?/&@¤\na!" Pertin isku osuu suoraan naulaan ja seinän sisäänhän se uppoaa, tietenkin. Kolmas ekonomisti pitelee kättään turvonneena, että pitikin sattua! (Osakkeet romisevat, asuntojen hinnat putoavat, maa ajautuu taantumaan)
Ja seuraavaksi kaivellaan se naula takaisin seinän sisältä, sillä samalla työkalulla. (Äkkiä korot takaisin alas)
Taulu ei koskaan päädy seinälle, mutta yritystä riittää."
Inflaatiota hillitään koroilla - yes, inflaatio ei ole kuitenkaan _välttämättä_ ole riippuvainen talouskasvun suuruudesta. Esimerkiksi tuottavuuden raju kasvu saattaa deflatoida hintoja vaikka taloudella menisi kovaa.
Myös EU:ssa koronnostojen vaikutukset nähdään vasta jälkikäteen ja sangen "hauska" tilanne olisi jos on/olisi päästetty hurjasti rahaa liikkeelle ja talous kyykkäisi tyrehdyttäen kysynnän samalla kun tuotantotekijät globaalisti kallistuisivat.
Oletko koskaan muuten miettinyt kirjailijan uraa? Sinussa olisi ainesta. Voisit päästä niiden muutaman harvan joukkoon, jotka tienaavat elantonsa Suomessa kirjoittamalla.
Sillä korkojen laskulla on jokin syy ja syyllinen. Kaikki käänteet lähtevät viime kädessä liikkeelle kuluttajista, syyllisestä. Syynä taas on se, että kuluttajat eivät enää jaksa kuluttaa, vaan säästävät liikaa. Yleensä heikentyvä talous saadan korkoja laskemalla takaisin jaloilleen, kun ihmiset uskaltavat taas ostaa ja yritykset investoida. Mutta...
Tämä kerta saattaakin olla erilainen. Kun ihmiset ovat näin velkaantuneita kuin nyt, on aivan samantekevää miten pienellä korolla rahaa jaetaan. Maksukyky yksinkertaisesti loppuu, kun velkaa ei enää pystytä lyhentämään enempää. Korkotason laskeminen toisi lisää tilaa maksukykyyn, mutta mikäli se tila käytetään lisävelkaan, entistä matalammat korot saavat kulutuksen tyrehtymään jatkossa. Ongelmana ei ole siis korkotaso sinänsä, vaan se, miten raharuiske saadaan syötettyä talouteen, joka on jo pumpattu täyteen sitä lääkettä. Tässä tilanteessa väistämätöntä ei voi pitkään viivyttää.
Talouteen tarvitaan tällöin aivan välttämättä vaihe, jossa velkasummaa välillä pienennetään. Periaatteessa se voi tapahtua nopean inflaation myötä, mutta se satuttaa säästäjiä ja velkojia. En usko tähän vaihtoehtoon. Jos inflaatiota ei lasketa irti, käytännössä lainasumman pienentymisen on tapahduttava työnteon, takaisinmaksun ja tarvittaessa vaikkapa omaisuuden myymisen kautta. Tämä taas pienentää kulutusta vastaavasti, mikä johtaa työttömyyden lisääntymiseen.
Muuten tuo mainitsemasi voisi toimia, mutta ongelmaksi muodostuu se valtava velkakuorma, joka valtioilla ja kuluttajilla on päällään. Vain yritykset ovat suhteellisen hyvissä voimissa, mutta eiväthän nekään investoi, jos tulevaisuus näyttää hiljaiselta kulutusrintamalla. Siksi näen parhaassakin tapauksessa vuosikausia jatkuvan hitaan kasvun kauden, kun velkasummaa pienennetään. Kun koko velkasumma pienenee, se on väkisin pois kulutuksesta, jolloin hintataso valuu hiljalleen alaspäin. Jos kaikki menee hyvin, ilma pihisee vähitellen pois ja uskoisin reaalihintojen olevan tuolloin suunnilleen sen mainitsemani 30% alempana (PK-seudulla). Näin iso pudotus näkyy välttämättä myös nimellishinnossa. Tällainen lasku voisi tapahtua näissä oloissa 5-6 vuoden aikana.
Siinä huonommassa tapauksessa ihmiset alkavat maksaa velkoja kansantaloudellisessa mielessä liian nopeasti, jolloin kulutus hidastuu liian jyrkästi ja pakottaa yritykset sopeuttamaan tuotantoa nopeammin. Tämä sysää talouden helposti negatiiviseen kierteeseen, jollainen nähtiin Suomessa 90-luvun alussa. Hinnat laskisivat tällöin helposti liikaa, enkä hämmästyisi -50% lukemistakaan.
Melkein sama ajatus kuin mitä kirjoitin hetki sitten. Olen samaa mieltä tuosta inflaatiosta, mielestäni raaka-aineiden hinta on korkealla edelleen, jos verrataan parin viime vuosikymmenen keskiarvoon. Näyttää siltä, että se on tulossa hiljalleen läpi inflaatiolukuihinkin, joten hidastuvankin talouden aikana koronnostot saattavat jatkua.
Mitä tulee M3:n kasvuun, se ei välttämättä ole ongelma, kuten itsekin sanot. On vaikea sanoa, paljonko rahaa todella poistuu kierron ulkopuolelle. Maailmalla on nyt liikehdintää pois dollarista ja kohti euroa, joten voi hyvinkin olla, että euroja katoaa liikenteestä valuuttareserveiksi noin suuria summia. Inflaatiohan sen tietysti aikanaan kertoo, jos näin ei käynytkään, jolloin rahaa pitää vetää takaisin pankkiin nostamalla korkotasoa.
Jos pitäisi tiivistää kaikki tänne kirjoittamani yhteen lauseeseen, se kuuluisi: Mielestäni nyt on todella huono hetki kovaan velkaantumiseen.