Hei, en kirjoita nyt omalla nimelläni ollenkaan ja muuttelen hieman seuraavan kertomuksen paikan nimiä ja tapahtumien kulkua, mutta kaikki perustuu samaan juttuun tai ongelmaan.
Olin kesätöissä päiväkodissa, melko pienessä sellaisessa viime kesänä. Samassa paikassa työskenteli poika, amistyyppinen, aina lippis päässä nimeltään Petri. Pidin häntä koko ajan täytenä tolvanana, koska hän ei hirveästi näyttänyt pitävän hommista, joita hänelle annettiin. Itse olin ihan innoissani auttamassa lapsia, keksimässä leikkejä jne.
Olin töissä 3 iloista viikkoa, mutta koko ajan ärsytti se "Petri" kun hän oli niin amis ja lippis ja eikä kovin hyvännäköinenkään. Viimeisenä päivänä päiväkodissa laittelin Petrin kanssa lasten astioita tiskialtaaseen ja tälleen... Juttelimme ja vähän kiusoittelimme toisillemme ja katsoimme toisiamme aina välillä hymyillen.
Kun pääsin kotiin, ajattelin vain että herra jumala mitä olen tekemässä! Ihan kuin antaisin ymmärtää pitäväni hänestä!
On kulunut 4 kuukautta tapahtuneesta, olen nähnyt Petrin huoltoasemalla muutamia kertoja ja olemme jälleen jutelleet. Ihan kaverijuttelua vain. Sitten olin vahtimassa serkkujani (viikko sitten) ja serkkuni kävivät samaa päiväkotia, jossa olimme olleet töissä. He alkoivat puhua Petristä, millainen hän oli ollut päiväkodissa ja naureskelivat. Itsekin nauroin. Sitten lapset laittoivat radio Novan päälle ja sieltä soi Titanicin tunnari Celinen Dionin esittämänä. Aloin
muistella kaikkea Petrin kanssa tekemääni. Kuvat
tulivat päähäni kuin elokuvissa kun jokin henkilö
muistelee rakastaan, sellaiset hidastetut kohtaukset. Aloin ikävöidä, tunsin olevani rakastunut. Tulisin vihaiseksi jos hänellä olisi toinen....
Olin kesätöissä päiväkodissa, melko pienessä sellaisessa viime kesänä. Samassa paikassa työskenteli poika, amistyyppinen, aina lippis päässä nimeltään Petri. Pidin häntä koko ajan täytenä tolvanana, koska hän ei hirveästi näyttänyt pitävän hommista, joita hänelle annettiin. Itse olin ihan innoissani auttamassa lapsia, keksimässä leikkejä jne.
Olin töissä 3 iloista viikkoa, mutta koko ajan ärsytti se "Petri" kun hän oli niin amis ja lippis ja eikä kovin hyvännäköinenkään. Viimeisenä päivänä päiväkodissa laittelin Petrin kanssa lasten astioita tiskialtaaseen ja tälleen... Juttelimme ja vähän kiusoittelimme toisillemme ja katsoimme toisiamme aina välillä hymyillen.
Kun pääsin kotiin, ajattelin vain että herra jumala mitä olen tekemässä! Ihan kuin antaisin ymmärtää pitäväni hänestä!
On kulunut 4 kuukautta tapahtuneesta, olen nähnyt Petrin huoltoasemalla muutamia kertoja ja olemme jälleen jutelleet. Ihan kaverijuttelua vain. Sitten olin vahtimassa serkkujani (viikko sitten) ja serkkuni kävivät samaa päiväkotia, jossa olimme olleet töissä. He alkoivat puhua Petristä, millainen hän oli ollut päiväkodissa ja naureskelivat. Itsekin nauroin. Sitten lapset laittoivat radio Novan päälle ja sieltä soi Titanicin tunnari Celinen Dionin esittämänä. Aloin
muistella kaikkea Petrin kanssa tekemääni. Kuvat
tulivat päähäni kuin elokuvissa kun jokin henkilö
muistelee rakastaan, sellaiset hidastetut kohtaukset. Aloin ikävöidä, tunsin olevani rakastunut. Tulisin vihaiseksi jos hänellä olisi toinen....
Vastaukset 9
Vanhimmat
2000 luku. Ei tarvitse enää olla samasta yhteiskunta luokasta. xD Ja toiseksikin vanhempia ei aina kannata kuunnella.
Ihmismieli on kummallinen.. Eikös se nii mee kaikkien laulujenkin mukaan että; naiset rakastuvat renttuihin :P Mutta asiaan ja syvälliseen pohdiskeluun, eli ihastus on ihastus ja sanoisin että sä oot vain ja ainoastaan ihastunut! Ehkä kenties jonkinasteinen yksinäisyys ja läheisyydenkaipuu sai sun tunteet heräämään ja kohdistit ne siihen henkilöön joka on ollut jotenkin sun mielessäs (niin hyvässä kun pahassakin).. Mutta edelleenkin ne on vaan ihastumisen tunteita, ja ne todennäköisesti katoaa myös yhtä nopeasti kuin ne tulivatkin.
Mutta jos tuntuu siltä että tunteet ovat todellakin jotain syvempää niin eihän mikään estä kokeilemasta. Kerranhan vaan täällä eletään! :)
Viisaasti neuvottu! :)
Kiitus vaan! :)
rekisteröityä tänne :)
Oon mä rekisteröitynytkin, mut vaan toisel nimimerkil.. :)
Haluaisitko paljastaa sen? :P
Onkos se ny si loppujenlopuks nii tärkeet? :D Eihän siä oo mitään... Noooooo, virallinen/rekisteröity nimimerkki on jotain :)
Kun katsot sähköpostis :P