Laurea Lbd

Aika suuri pettymys itselle ollut. Tuntuu hirmu sekavalta kaikki aineet. Eli mitään järkeä missään ei ole. Myöskin opettajat tuntuvat olevan aika pihalla koko lbd:n kanssa, mutta onnekksi opettaja JH jaksaa kannustaa meitä uusia opiskelijoita :)

Ainakin itse olen aikonut hakea siirtoa keväällä johonkin muuhun oppilaitokseen.

Minusta tämä juonneopetus on ideana oikein hyvä. Harmi vaan, että me satumme olemaan juuri tämä ensimmäinen opetussuunnitelmaa noudattava opiskelijaryhmä. Sillä käynnistymisvaikeuksiahan tässä selvästi on, opettajat ovat pihalla ideasta eikä opiskelijatkaan sitten sen paremmin voi perässä pysyä. Tämä tutkiva, itsenäinen oppiminen on erittäin hyvä oppimistapa, mutta juuri sen vuoksi ainakin tällä hetkellä hankala, että opettajatkaan eivät oikein tiedä missä mennään. Siksi on vaikea itsekään tietää, mitä kaikkea nyt tulisi tutkia ja etsiä.

Opettajille olisi kaiketi pitänyt järjestää parempi perehdytys aiheeseen sekä käytännön toteutukseen, aikataulujen suhteen myös olisivat voineet/voivat edelleen informoida toisiaan enemmän.

Olisi kyllä erittäin hyvä, jos tämä juonneopetussysteemi lähtisi alun käynnistysvaikeuksien jälkeen hyvin rullaamaan, koska minä ainakin allekirjoitan tämän tyylisen oppimisen täysin!

problem base learning lienee vähön samanlainen tapa oppia. Kaverini opiskeli kyseisellä problem basefd learning -menetelmällä fysioterapiaa. Hänelläkin meni ensi alkuun ihmetellessä, mistä on kysymys, mutta lopulta piti mallia oikein hyvänä. Lukiossa käydään oppitunneilla, mutta korkeakoulussa täytyy jo itse ajatella ja oppia hankkimaan tietoa. Itse ainakin siedän alussa olevaa epävarmuutta ja annan asialle aikaa. Varmasti jo keväällä jutut sujuu paljon paremmin.

Onko LbD malli sisäistetty nykyisellään paremmin? Eli toimiiko nyt jutut kun on vuosiakin kulunut?

Paha sanoa kun ei tiedä miten se on aiemmin toiminut. Pelottavaa kyllä jos se tästä huonompi on ollut.

Projekteja, ryhmätöitä ja esityksiä riittää. Sisältö on yleensä varsin köykäinen, osittain jo siksi että kukaan ei oikein tiedä mitä niissä töissä pitäisi olla. Ohjeet ovat varsin... noh.... vajavaisia. Lähiopetus on vedetty aika minimiin.
Oppimisen kannalta ajanhaaskausta, kun koko kurssi kuitataan jollain ryhmätyöllä, jossa luetellaan itsestäänselvyyksiä lainauksien seassa. Toisaalta helppoa kun paskinkin tekele kuitenkin aina pääsee läpi.

Opetan itse eräässä FUASiin lukeutuvassa amk:ssa (en Laureassa) englantia.

Ihan mielenkiinnosta kysyisin, sovelletaanko LbD:tä jotenkin myös kielissä, ja jos sovelletaan, niin millä tavalla.

Perusideana LbD:ssä lienee se, että oppiminen lähtee opiskelijasta itsestään. Mielestäni tämä on hyvä ajatus. Toki kovin koulumaiseen opiskeluun tottuneelle opiskelijalle moinen voi tuntua sekavalta ja hämärältä.

Ongelmana on ehkä se, että sisäinen motivaatio ja halua oppia - jota opiskelijoilta siis tässä kai toivotaan - ei ehkä olekaan ihan sillä tasolla kuin tiettyyn ideaaliin (ideaaliopiskelijaan) uskovat opettajat saattavat ajatella. Toisaalta ongelmana voi olla opettaja, joka ei ehkä täysin allekirjoita LbD:n ideaa tai toisaalta ei näe sitä, että osa opiskelijoista kaipaa myös ulkoista motivointia ja perinteisempää behavioristista ja hierarkista opettaja-oppilassuhdetta.

Kannattaa lukaista oheinen Wikiin johtaja linkki, niin selviää, mitä LbD:n taustalla on:

http://fi.wikipedia.org/wiki/Pragmatistinen_kasvatusfilosofia#Viisi_periaatetta_ja_learning_by_doing

Ei suoraan mutta usein projekteihin liittyen tehdään kielikursseilla jotain esityksiä tai raportteja.

Ongelma on siinä, että nämä projektijutut ja -tehtävät ja niihin liittyvät asiat ovat niin triviaaleja ettei minkäänlaiselle tiedonetsinnälle tai ylipäätään ajattelulle oikein ole tarvetta. Yritysesittelyjä on kohtuuttoman paljon, mitä niistä on tarkoitus oppia? Lukemaan yritysten nettisivuja? Voitaisiin lukea ja opiskella jotain hyödyllistä sen sijaan että päivästä toiseen etsitään tietoa jostain oppimisen kannalta merkityksettömästä asiasta.

Toki tulevaisuuteen katsova lukee itse asioista lisää ihan alan kirjoista. Herää vaan kysymys siitä, miksi on lähiopetusta ja projekteja jos itse opiskelemalla oppii enemmän.

Yleisesti tämän älpeedeen ongelmat heijastavat vain AMKin yleistä ongelmaa, vaatimustason puutetta. Ymmärtäisin että näiden projektileikkien lisäksi olisi kunnon tentit mutta ei tosiaankaan. Lopputulos on sitten se, että kursseista pääsee läpi osoittamatta mitenkään sitä omaa osaamista.

"Ongelma on siinä, että nämä projektijutut ja -tehtävät ja niihin liittyvät asiat ovat niin triviaaleja ettei minkäänlaiselle tiedonetsinnälle tai ylipäätään ajattelulle oikein ole tarvetta"

Okei. Eli tehtävänannot ovat epäonnistuneita.

"Yritysesittelyjä on kohtuuttoman paljon, mitä niistä on tarkoitus oppia? Lukemaan yritysten nettisivuja?"

Niin. Tehtävänannon pitäisi tietysti olla jollain tavalla rajattu. Noin vaikka ex tempore ed. kriitikin avainsanoja yhdistellen: millä tavalla yritys luo yrityskuvaa nettisivujensa avulla?

Tuossahan olisi tutkivaa oppimista siis se, että "teoria" haetaan imagon rakentamista ja nettimainontaa käsittelevästä aineistosta (=kirjallisuudesta opettajan ohjaamasta aineistosta) ja "empiria" sitten case-yrityksen nettisivuilta.

Yleisluontoinen yritysesittely on sitten vain osa esitystä, mutta aina pitäisi tietysti olla jokin kurssin/aihepiirin pohjalta tehty rajaus, jonka mukaisesti opiskelijat sitten tekevät tehtäviä.

"Yleisesti tämän älpeedeen ongelmat heijastavat vain AMKin yleistä ongelmaa, vaatimustason puutetta. Ymmärtäisin että näiden projektileikkien lisäksi olisi kunnon tentit mutta ei tosiaankaan."

Niin, eräs ongelma näin opettajan näkökulmasta ovat jatkuvasti kasvavat opiskelijamäärät. Toisaalta monella alalla opettajan voi olla oikeasti vaikea hallita kaikkea alaan liittyvää (perusasiat toki), koska muutostahti voi olla kovin hurja. Tällöin LbD tarjoaa opettajalle pedagogisia välineitä ja mahdollisuuden kuitenkin pitää opiskelijat mukana alan kehityksessä.

Voisi ehkä sanoa, että opettaja ikään kuin ohjaa opiskelijaa jäsentelemään opiskelijan löytämän informaation loogiseksi ja järkeväksi kokonaisuudeksi eli tiedoksi, kun taas opiskelija vastaa sisällöstä.

Voisiko ketjuun tulla lisää mielipiteitä ja kokemuksia eri yksiköiden, Porvoon, Tikkurilan ja Hyvinkään opetusmenetelmistä terveydenhoidon suhteen? Ja siis keskitytäänkö Hyvinkäällä enemmän anatomiaan kuin muualla :o

Oon aika huono tsemppaamaan ite itteeni enkä oikein tykkää ryhmätöistä, raporteista tai esitelmistä.. Ja vähiten yhteiskuntaopista ja kehittämis-yritys-jutuista.. Kannattaako minun laittaa ollenkaan yhteishakuun Laureaa esim. 3.nneksi vaihtoehdoksi? Tai 4. ? Tavallaan pelkään päätyväni sinne.

Ja siis terveydenhoitajaksi haluan.

Minäkin haluan terveydenhoitajaksi ja kovasti mietin, kannattaako Laureaan Hyvinkäälle hakea? Parjattu on kovasti LbD:tä, mutta onko tilanne muuttunut sittemmin kun se malli kouluun rantautui? Eli onko edelleen yhtä sekavaa ja hankalaa?

Ja haluan tähdentää, että jos sinulla on Laureasta parjattavaa kun olet opiskellut siellä 2005 paikkeilla niin niistä kommenteista en ole niin kiinnostunut kuin heistä, jotka sieltä ovat juuri valmistuneet/siellä opiskelevat. Ja kritiikkiä haluan kuulla asiallisesti, motivaatiotani ei lisää se että sanotaan "Laurea on perseestä". Voi ollakin, mutta toivoisin tällöin perusteluja asiaan tuoreen tiedon valossa :)

Itse aloitin tässä muutama viikko sitten opiskelun Laurean Leppävaaran yksikössä. Sen tuosta LBD:stä voi sanoa, että kyllä sen näkee ja heti se tulee. Ensimmäisellä kurssilla, sen ensimmäisellä tunnilla jo aloitettiin yksi LBD:sen liittyvä projekti, plus toinen ryhmätyö jotka hoidetaan vapaa-ajalla. Luultavasti muissakin perusopinnoissa tulee olemaan vastaavaa. Ei kovin innostava ajatus sinällänsä, kai sitä opiskelijalla ei vapaa-ajalla saa olla hirveästi muuta elämää, varsinkin kun lähiopetusta paljon ja läsnäolovelvollisuus lähes kaikessa. Koulu vaihtoon heti kun pystyy. Tämä siis minun mielipiteeni, jotkut oppivat tuolla menetelmällä ja ryhmähommilla hyvin, itselle ei sovi yhtään, vaikka ei sosiaalinen kanssakäyminen ole hankalaa, lähinnä ihmettelen että miksi?