Samassa maailmassa sinun kanssasi.
Oi, kuinka toivoisin olevani samassa
maailmassa sinun kanssasi.
Mutta olet liian kaunis tähän maailmaan.
Liian kaunis rasitettavaksi maallisten
ongelmilla, rumien ihmisten ongelmilla.
Olet liian herkkä minulle,
olet liian kaunis minulle.
En ymmärrä sinua, kuulun rumien ihmisten
joukkoon.
Oma ymmärtämättömyyteni ajaa minut
vihaamaan kauneuttasi, herkkyyttäsi.
Oi, kuinka haluaisin kuristaa,
murhata
sen äänen, joka tekee sinusta liian kauniin
meille, minulle.
Et ole yksin, mutta minulle olet ainoa.
En halua taistella herkkyytesi kanssa,
en jaksa kuristaa ääntä, joka
muistuttaa sinun äänätäsi.
Voimani eivät riitä suojelemaan sinua
herkkyydeltäsi, kauneudeltasi, ääneltäsi,
joka on kuin pirun oma.
Sinun demonisi riittävät kukistamaan
minut.
Oi, kuinka toivoisin olevani samassa
maailmassa sinun kanssasi.
Mutta olet liian kaunis tähän maailmaan.
Liian kaunis rasitettavaksi maallisten
ongelmilla, rumien ihmisten ongelmilla.
Olet liian herkkä minulle,
olet liian kaunis minulle.
En ymmärrä sinua, kuulun rumien ihmisten
joukkoon.
Oma ymmärtämättömyyteni ajaa minut
vihaamaan kauneuttasi, herkkyyttäsi.
Oi, kuinka haluaisin kuristaa,
murhata
sen äänen, joka tekee sinusta liian kauniin
meille, minulle.
Et ole yksin, mutta minulle olet ainoa.
En halua taistella herkkyytesi kanssa,
en jaksa kuristaa ääntä, joka
muistuttaa sinun äänätäsi.
Voimani eivät riitä suojelemaan sinua
herkkyydeltäsi, kauneudeltasi, ääneltäsi,
joka on kuin pirun oma.
Sinun demonisi riittävät kukistamaan
minut.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Pidin runostasi. Luen uudelleen
Yötä sinne jonnekin
että se henkilö on loppujenlopuks aika yksinäinen, kun noin ajatellaan.Ihana runo!
TÄMÄ OLI TIETENKIN rIKULTA. vAI MITÄ? =)