Miksi Suomessa on suhteessa enemmän ruotsinkielisiä opiskelupaikkoja kuin suomenkielisiä ?
Sisäänpääsyprosentit (%) ruotsinkielisiin lukioihin. Vaikka tilastot ovat vanhoja se ei tarkoita että tilanne olisi muuttunut
Syksyllä 1989 Helsingissä ruotsinkieliseen lukioon pääsi 5,28 keskiarvolla ja kaikki pyrkijät otettiin sisään. Mutta suomenkieliseen lukioon vaadittiin 7,40 keskiarvo ja yli 400 pyrkijää jäi ilman paikkaa.
Ruotsinkielisten osuus väestöstämme on 5 %, mutta heidän kiintiöillä turvattu yliedustuksensa kaikista korkeakouluopiskelijoista on 26 % ja
uusista opiskelemaan hyväksytyistä peräti 28 %.
Esimerkiksi keväällä 1996 jäi 17 suomenkielistä ilman opiskelupaikka Helsingin yliopiston oikeustieteellisessä tiedekunnassa siksi, että tilalle otettiin sama määrä ruotsinkielisiä, joilla oli huonommat pisteet.
Hyvä esimerkki kielikiintiöistä on myös Vaasasta, missä on 50 prosentin ruotsinkielinen kiintiö sikäläisessä juristikoulutuksessa.
Maassamme ei ole yhtään suomenkielistä korkeakoulua: Ne ovat joko kaksikielisiä tai ruotsinkielisiä, kuten Svenska Handelshögskolan tai Åbo Akademi. Viimeksi mainittuihin paikkoihin on suomenkielisille ylitiukat ruotsinkielen kielikokeet ja enimmäiskiintiöt. Sen sijaan ruotsinkieliset pääsevät opiskelemaan suomenkieliselle puolelle ilman kielikokeita.
Helsingin yliopiston asiakirjoista selviää, että lääketieteessä, oikeustieteessä, maa- ja metsätaloudessa sekä kaupallisessa opiskelussa, joissa sisäänpääsy perustuu kiintiöihin, suomenkielisten syrjintä näkyy selvimmin.
Oikeustieteessä ruotsinkielinen pyrkijä syrjäyttää suomenkielisen, joka on saanut 6 pistettä paremman tuloksen. Vuonna 1990 kasvatustieteellisissä koulutusohjelmissa ruotsinkielisten kiintiö oli 32 %.
Ruotsinkielisistä pyrkijöistä 62 % pääsi opiskelemaan, suomenkielisistä 18 %.
Helsingin yliopiston lääketieteelliseen tiedekuntaan ruotsinkieliset ylioppilaat ovat päässeet alemmilla pisteillä kuin suomenkieliset.
Hyväksyttyjä on ollut yhteensä 72 18 = 90 eli ruotsinkielisiä on hyväksytty 20 %.
Ruotsinkieliseen kokeeseen osallistuneista 57 hakijasta on hyväksytty 17 eli 29,8 %. Prosenttiosuudet ovat suhteettoman suuret verrattuina ruotsinkielisten väestömäärään eli 5 prosenttiin.
Helsingin yliopiston pääsykokeeseen vuonna 1995 osallistuneista pääsi opiskelemaan seuraavasti:
Historia
suomenkielisistä 11 %
ruotsinkielisistä 52 %
Filosofia
suomenkielisistä 9 %
ruotsinkielisistä 52 %
Biologia
suomenkielisistä 13 %
ruotsinkielisistä 23 %
Kielellistä syrjintää osoittaa alimmat pistemäärät, joilla kyseisenä vuonna pääsi opiskelemaan esimerkiksi historiaa. Pääsykoe (maks. 10 p.), suomenkieliset 6,13 p, ruotsinkieliset 4,31 p.
Pääsykoe ylioppilastodistus (maks. 19 p.), suomenkieliset 14,50 p, ruotsinkieliset 11,91 p.
Suomenkielinen koulutus on avoimempi ruotsinkieliselle kuin ruotsinkielinen koulutus suomenkieliselle, ja vielä ilman kielikoetta. Mikä aiheuttaa sen että ruotsinkieleisllä on omat kiintiönsä ja tämän lisäksi suomenkielinen kiintiö yhtä helposti saavutettavissa.
Suomenkielinen joutuu aina kielikokeeseen hakiessaan ruotsinkieliseen koulutukseen.
Missään muualla kuin Suomessa ei ole opiskelupaikkakiintiöitä jotka lisäävät eriarvoisuutta.
Ammattikoulutusta on selvästi liian vähän ruotsinkielisille. Eikä niitäkään kouluja saada täytettyä ruotsinkielisillä vaan niihin haalitaan suomenkielisiä jotka eivät ole päässeet muualle opiskelemaan. Mutta ne ruotsinkieleiset joiden kuuluisi olla ammttikouluussa ovat päässeet korkeakouluun tai yliopistoon ruotsinkielisessä kiintiössä.
Muualla maailmassa kiintiöt on asetettu siten että tasataan kansanryhmien pääsyä opiskelemaan. Mustien pääsyä opiskelemaan on helpotettu USA:ssa jotta mustien osuus edes jotenkin lähestyisi valkoihoisten opiskelijoiden määrää.
Suomessa kiintiöt ovat aivan päinvastoin. Suomessa kiintiöt on asetettu siten, että suomen kielisten opiskelijoiden jo muutenkin pienempi määrä ruotsin kielisiin opiskelijoihin verrattuna laskee ruotsalaisten kiintiöiden takia.
Sisäänpääsyprosentit (%) ruotsinkielisiin lukioihin. Vaikka tilastot ovat vanhoja se ei tarkoita että tilanne olisi muuttunut
Syksyllä 1989 Helsingissä ruotsinkieliseen lukioon pääsi 5,28 keskiarvolla ja kaikki pyrkijät otettiin sisään. Mutta suomenkieliseen lukioon vaadittiin 7,40 keskiarvo ja yli 400 pyrkijää jäi ilman paikkaa.
Ruotsinkielisten osuus väestöstämme on 5 %, mutta heidän kiintiöillä turvattu yliedustuksensa kaikista korkeakouluopiskelijoista on 26 % ja
uusista opiskelemaan hyväksytyistä peräti 28 %.
Esimerkiksi keväällä 1996 jäi 17 suomenkielistä ilman opiskelupaikka Helsingin yliopiston oikeustieteellisessä tiedekunnassa siksi, että tilalle otettiin sama määrä ruotsinkielisiä, joilla oli huonommat pisteet.
Hyvä esimerkki kielikiintiöistä on myös Vaasasta, missä on 50 prosentin ruotsinkielinen kiintiö sikäläisessä juristikoulutuksessa.
Maassamme ei ole yhtään suomenkielistä korkeakoulua: Ne ovat joko kaksikielisiä tai ruotsinkielisiä, kuten Svenska Handelshögskolan tai Åbo Akademi. Viimeksi mainittuihin paikkoihin on suomenkielisille ylitiukat ruotsinkielen kielikokeet ja enimmäiskiintiöt. Sen sijaan ruotsinkieliset pääsevät opiskelemaan suomenkieliselle puolelle ilman kielikokeita.
Helsingin yliopiston asiakirjoista selviää, että lääketieteessä, oikeustieteessä, maa- ja metsätaloudessa sekä kaupallisessa opiskelussa, joissa sisäänpääsy perustuu kiintiöihin, suomenkielisten syrjintä näkyy selvimmin.
Oikeustieteessä ruotsinkielinen pyrkijä syrjäyttää suomenkielisen, joka on saanut 6 pistettä paremman tuloksen. Vuonna 1990 kasvatustieteellisissä koulutusohjelmissa ruotsinkielisten kiintiö oli 32 %.
Ruotsinkielisistä pyrkijöistä 62 % pääsi opiskelemaan, suomenkielisistä 18 %.
Helsingin yliopiston lääketieteelliseen tiedekuntaan ruotsinkieliset ylioppilaat ovat päässeet alemmilla pisteillä kuin suomenkieliset.
Hyväksyttyjä on ollut yhteensä 72 18 = 90 eli ruotsinkielisiä on hyväksytty 20 %.
Ruotsinkieliseen kokeeseen osallistuneista 57 hakijasta on hyväksytty 17 eli 29,8 %. Prosenttiosuudet ovat suhteettoman suuret verrattuina ruotsinkielisten väestömäärään eli 5 prosenttiin.
Helsingin yliopiston pääsykokeeseen vuonna 1995 osallistuneista pääsi opiskelemaan seuraavasti:
Historia
suomenkielisistä 11 %
ruotsinkielisistä 52 %
Filosofia
suomenkielisistä 9 %
ruotsinkielisistä 52 %
Biologia
suomenkielisistä 13 %
ruotsinkielisistä 23 %
Kielellistä syrjintää osoittaa alimmat pistemäärät, joilla kyseisenä vuonna pääsi opiskelemaan esimerkiksi historiaa. Pääsykoe (maks. 10 p.), suomenkieliset 6,13 p, ruotsinkieliset 4,31 p.
Pääsykoe ylioppilastodistus (maks. 19 p.), suomenkieliset 14,50 p, ruotsinkieliset 11,91 p.
Suomenkielinen koulutus on avoimempi ruotsinkieliselle kuin ruotsinkielinen koulutus suomenkieliselle, ja vielä ilman kielikoetta. Mikä aiheuttaa sen että ruotsinkieleisllä on omat kiintiönsä ja tämän lisäksi suomenkielinen kiintiö yhtä helposti saavutettavissa.
Suomenkielinen joutuu aina kielikokeeseen hakiessaan ruotsinkieliseen koulutukseen.
Missään muualla kuin Suomessa ei ole opiskelupaikkakiintiöitä jotka lisäävät eriarvoisuutta.
Ammattikoulutusta on selvästi liian vähän ruotsinkielisille. Eikä niitäkään kouluja saada täytettyä ruotsinkielisillä vaan niihin haalitaan suomenkielisiä jotka eivät ole päässeet muualle opiskelemaan. Mutta ne ruotsinkieleiset joiden kuuluisi olla ammttikouluussa ovat päässeet korkeakouluun tai yliopistoon ruotsinkielisessä kiintiössä.
Muualla maailmassa kiintiöt on asetettu siten että tasataan kansanryhmien pääsyä opiskelemaan. Mustien pääsyä opiskelemaan on helpotettu USA:ssa jotta mustien osuus edes jotenkin lähestyisi valkoihoisten opiskelijoiden määrää.
Suomessa kiintiöt ovat aivan päinvastoin. Suomessa kiintiöt on asetettu siten, että suomen kielisten opiskelijoiden jo muutenkin pienempi määrä ruotsin kielisiin opiskelijoihin verrattuna laskee ruotsalaisten kiintiöiden takia.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Vaalit 2007 lähestyvät, ja karmea totuus on se, että vain yksi puolue haluaa pakkoruotsin pois - Perussuomalaiset. Perussuomalaiset haluavat muuttaa pakkoruotsin vapaaehtoiseksi kouluaineeksi eli ruotsi olisi yksi kieli toisten kielten joukossa. Opiskelija saisi itse päättää mihin kieleen keskittyisi.
http://www.ps-nuoret.net/index.php?option=com_content&task=view&id=34&Itemid=41
Onko oikein että suomenkielisen täytyy opiskella ruotsiksi jos hän ei pääse suomenkieliseen kouluun? Samalla ruotsinkielinen pääsee helpommin opiskelemaan kuin suomenkielinen ja vielä äidinkielellään.
Tästä herää kysymys onko koulutuspaikat tarkoitettu ensisijaisesti ruotsinkielisille, ja loput on jaettu suomenkielisille jotka opiskelevat ruotsia. Kaikkein huonoimmat opiskelupaikat (mm. ammattikoulut) on sitten säälistä annettu suomenkielisille.
Harva suomalainen osaa ruotsia niin hyvin ettei hänen tarvitsisi opiskella ruotsia valmistautuessaan kielikokeesseen, siitä yksinkertaisesta syystä että hänen äidinkielensä on suomi. Tästä kaikesta tulee vaikutelma että, opiskelupaikat on ensisijaisesti tarkoitettu ruotsinkielisille, ja jäljelle jäävät paikat voidaan jakaa suomenkielsille jotka opettelevat ruotsia.
Ruotsinkielisistä ylioppilaista joita valmistuu n. 1500 henkeä/vuosi pääsee n. 400 kauppakorkeaan. Tämä tarkoittaisi että suomenkielisistä 30000/v ylioppilaasta n. 10000 pääsisi kauppakorkeaan vuosittain jotta suhde olisi samanlainen kuin ruotsinkielisllä. Tällä hetkellä lukema on n. 2000 opiskelijaa. Ruotsalaisilla on siis 5-kertainen yliedustus kauppakorkean opiskelupaikoissa.
Rosa Parks kieltäytyi joulukuussa 1955 luovuttamasta paikkaansa bussissa valkoiselle miehelle.
Tuohon aikaan linja-autojen ensimmäiset paikkarivit oli varattu valkoisille, ja jos paikkoja ei ollut enää vapaina, mustien oli luovutettava omat paikkansa heille myös bussin keskiosassa. Parks pidätettiin ja hänelle langetettiin 14 dollarin sakko. Pidätys Parksin kotikaupungissa Montgomeryssa Alabamassa johti lähes vuoden kestäneeseen mustien bussilakkoon.
Protestia johti pastori Martin Luther King. Lakko päättyi vasta, kun Yhdysvaltain korkein oikeus totesi rotusorron busseissa laittomaksi.
Ilta-Sanomat
http://www.iltasanomat.fi/uutiset/sahkeet/Kansalaisoikeustaistelija+Rosa+Parks+kuoli/1073023
Älä luovuta ruotsalaiselle opiskelupaikkaasi. Ruotsinkielisillä on kauppakorkeakiintiöt 475%
suuremmat kuin suomenkielisillä.
Näytän yksinkertaisella matemaattisella menetelmällä laskettuna, kuinka paljon helpompaa on päästä ruotsinkielisenä opiskelemaan esim. kauppallisia aineita korkeakouluun, kuin suomenkielisen. Menetelmä on täysin teoreettinen ja siten se ei ota mitenkään huomioon opiskelijamateriaalia. Se ei kuitenkaan vähennä sen teoreettista arvoa, kuvaamaan Suomenkielisen väestönosan epätasa-arvoista kohtelua verratuna ruotsinkieliseen.
Ensin tutkitaan väestönosuudet kummallekin kiintiölle, jotka ovat noin:
Ruotsinkielisiä: 5%
Suomenkielisiä: 95%
Osuudet opiskelupaikoista mm. kauppakorkea aloituspaikat.
Ruotsinkieliset 20%
Suomenkieliset 80%
Tästä saadaan laskettua aloituspaikkojen määrä suhteutettuna kansanosaan eli suhteellinen osuus:
Ruots. 20% / 5% = 4
Suom. 80% / 95% = 0,842
Tämä tarkoittaa että suom.ruotsalaisilla on koko kansaan nähden 4-kertainen osuus.
Koko totuus ei ole se, että verrataan suomenruotsalaisten opiskelijoiden määrää koko kansaan, vaan tarkoitus on verrata heidän osuuttaan suomenkielisiin ja se tapahtuu näin.
Suhteellisten osuuksien keskinäinen suhde: 4/0,842 = 4,751
4,751 tarkoittaa että suomenruotsalaisilla on kauppakorkeapaikkoja väestöpohjaan nähden 475% suurempi osuus kuin suomenkielisillä.
Jotta suomenkielisllä olisi yhtä suuret kiintiöt kauppakorkeakouluissa heillä pitäisi olla yli 4-kertainen määrä opiskelupaikkoja nykyiseen verrattuna, mikä tarkoittasi n. 8 000 opiskelupaikkaa lisää kauppakorkeakouluhin. Todellakin 8000 lisäpaikkaa!!
Tämä on suurin syy miksi HKK:lle on vaikea päästä opiskelemaa, koska ruotsinkieliselle pääsykokeet vuotavat kuin seula. Ruotsinkieliselle riitää että on oikea äidinkieli, mutta suomenkielinen joutuu opiskelemaan 5 pääsykoekirjaa paremmin kuin 80% hakijoista päästäkseen HKK:lle
Suomenkielisiä on syrjitty aina Suomessa eikä edes 2000-luvulla olla päästy syrjinnästä eroon.
Koska ruotsinkielisillä on suurempi osuus ja opiskelijamateriaali tunnetusti heikompi kuin suomenkielisillä, voidaan päätellä että ruotsinkielisen on käytännössä vielä tätäkin lukemaa suurempi mahdollisuus päästä opiskelmaan kauppakorkeaan. Eli ruotsinkielisellä on arviolta 600% - 900% helpompi päästä opiskelemaan ruotsinkieliseen kauppakorkeakouluun.
Tämän kaiken lisäksi ruotsinkielisillä ovat kaikki suomenkieliset yliopistot ja korkeakoulut ulottuvilla ilman kielikoetta. Suomenkielisellä on aina (100%:sti) kielikoe ruotsinkieliseen koulutukseen hakiessaan.