Valtion polttoainekauppiaasta Vaposta on tullut peltoenergian myötä välillisesti Suomen suurin maataloustuista hyötyjä. Vapolla on sopimusviljelyssä ja tytäryhtiönsä Suo Oy:n viljelyksessä yhteensä 14 000 hehtaaria. Yhtiö on kasvattanut nopeasti energiakasvi ruokohelven viljelyalaa ja muuttaa entisiä, loppuun kuorittuja turvesoitaan energiapelloiksi.
Vapo-konsernin toimitusjohtaja Matti Hilli vahvistaa arvion siitä, että yhtiöstä on tullut välillisesti maataloustukien suurin nostaja:
- Varmaankin näin on. Viljely perustuu maataloustukiin, Hilli kertoo.
Vapo itse ei kuitenkaan hae eikä nosta suoraan tukia. Sopimusviljelijät hakevat tuen ministeriöltä muiden viljelykasvien tapaan. Kaikki tuet yhteenlaskettuna viljelijä saa ruokohelpihehtaarilta noin 600 euroa tukea vuodessa.
Vapon tytäryhtiöllä Suo Oy:llä on helpisoita noin 4 000 hehtaaria. Osalle soistaan Suo Oy saa vain 45 euron energiakasvituen, osalle muutkin viljelytuet.
- Otamme tuen vastaan, kun sitä kerran annetaan. Päätavoite yhtiöllä ei kuitenkaan ole tulla maataloustuottajaksi, vaan olemme polttoainekauppias, toimitusjohtaja Hilli selvittää.
Vapo ja PVO suurostajat
Maan suurimmat ruokohelven ostajat ovat Vapo Oy ja Pohjolan Voima. Vapo myy energiapitoista helpiä voima- ja lämpölaitoksille poltettavaksi energiaksi. PVO polttaa ruokohelpiä turpeen seassa Pohjanmaalla sijaitsevissa voimaloissaan tai osakkuusvoimaloissaan.
- Jo vuonna 2002 käynnistettiin hanke, jossa neljä pohjalaista voimayhtiötä ryhtyi polttamaan ruokohelpiä turpeen ja puun seassa, kertoo Pohjolan Voiman viestintäjohtaja Juha Poikola.
Poikolan mukaan kuluvana vuonna voimaan tullut maatalousuudistus pani ruokohelven viljelypinta-alat rajuun kasvuun. Peltoenergian viljelytuet nousivat yhtä suuriksi hehtaarilta kuin viljan viljelytuetkin ovat.
Ruokohelven kasvattamisessa Suomella on kerrankin etua kylmästä ilmastostaan ja talvestaan. Ruokohelpi vaatii pakkasen, ja se kerätään vasta keväällä lumen sulettua. Satoa kertyy noin viisi tonnia hehtaarilta. Lämpöenergiaksi muutettuna tämä on 23 megawattia.
Helppoa heinää
Kun helven kasvattaminen vaatii vain puolet siitä työstä kuin viljan viljely ja on jopa sitä kannattavampaa voimalaitosten läheisyydessä, maanviljelijät ovat ryhtyneet yhä laajemmin energian sopimusviljelijöiksi. Kertakylvön jälkeen ruokohelpi tuottaa satoa 10-15 vuotta.
Vapo aloittaa tänään 1. marraskuuta tuotantokauden 2007 uusien ruokohelven viljelysopimusten teon. Vapon peltoenergialiiketoimintajohtaja Mia Sahramaa odottaa saavansa noin 6 000 hehtaaria lisää Vapon sopimusviljelyyn. Näin Vapon ruokohelpiala kasvaa runsaaseen 20 000 hehtaariin.
Tämä on kuitenkin vasta yksi prosentti Suomen peltopinta-alasta. Vapon keväällä vahvistama strategia lähtee siitä, että vuonna 2010 konsernilla on noin 40 000 hehtaaria ruokohelpituotannossa.
Energiakasvin kansallinen viljelytavoite on 100 000 hehtaaria vuonna 2015. Kaikkiaan Suomessa on arvioitu peltoenergiatuotantoon sopivan 700 000 hehtaaria.
Oman toimensa ohella Suo Oy:n toimitusjohtajana työskentelevä Sahramaa korostaa sitä, että ruokohelven tuotantokäytön ja viljelyn tulee olla tasapainossa keskenään.
Tilaa vievän ruokohelven viljelyssä, polttotekniikassa ja silppuamisessa turpeen joukkoon on vielä kehitettävää. Poikolan mukaan PVO on investoimassa Kokkolassa helpipaalien käsittelyyn.
Vapo-konsernin toimitusjohtaja Matti Hilli vahvistaa arvion siitä, että yhtiöstä on tullut välillisesti maataloustukien suurin nostaja:
- Varmaankin näin on. Viljely perustuu maataloustukiin, Hilli kertoo.
Vapo itse ei kuitenkaan hae eikä nosta suoraan tukia. Sopimusviljelijät hakevat tuen ministeriöltä muiden viljelykasvien tapaan. Kaikki tuet yhteenlaskettuna viljelijä saa ruokohelpihehtaarilta noin 600 euroa tukea vuodessa.
Vapon tytäryhtiöllä Suo Oy:llä on helpisoita noin 4 000 hehtaaria. Osalle soistaan Suo Oy saa vain 45 euron energiakasvituen, osalle muutkin viljelytuet.
- Otamme tuen vastaan, kun sitä kerran annetaan. Päätavoite yhtiöllä ei kuitenkaan ole tulla maataloustuottajaksi, vaan olemme polttoainekauppias, toimitusjohtaja Hilli selvittää.
Vapo ja PVO suurostajat
Maan suurimmat ruokohelven ostajat ovat Vapo Oy ja Pohjolan Voima. Vapo myy energiapitoista helpiä voima- ja lämpölaitoksille poltettavaksi energiaksi. PVO polttaa ruokohelpiä turpeen seassa Pohjanmaalla sijaitsevissa voimaloissaan tai osakkuusvoimaloissaan.
- Jo vuonna 2002 käynnistettiin hanke, jossa neljä pohjalaista voimayhtiötä ryhtyi polttamaan ruokohelpiä turpeen ja puun seassa, kertoo Pohjolan Voiman viestintäjohtaja Juha Poikola.
Poikolan mukaan kuluvana vuonna voimaan tullut maatalousuudistus pani ruokohelven viljelypinta-alat rajuun kasvuun. Peltoenergian viljelytuet nousivat yhtä suuriksi hehtaarilta kuin viljan viljelytuetkin ovat.
Ruokohelven kasvattamisessa Suomella on kerrankin etua kylmästä ilmastostaan ja talvestaan. Ruokohelpi vaatii pakkasen, ja se kerätään vasta keväällä lumen sulettua. Satoa kertyy noin viisi tonnia hehtaarilta. Lämpöenergiaksi muutettuna tämä on 23 megawattia.
Helppoa heinää
Kun helven kasvattaminen vaatii vain puolet siitä työstä kuin viljan viljely ja on jopa sitä kannattavampaa voimalaitosten läheisyydessä, maanviljelijät ovat ryhtyneet yhä laajemmin energian sopimusviljelijöiksi. Kertakylvön jälkeen ruokohelpi tuottaa satoa 10-15 vuotta.
Vapo aloittaa tänään 1. marraskuuta tuotantokauden 2007 uusien ruokohelven viljelysopimusten teon. Vapon peltoenergialiiketoimintajohtaja Mia Sahramaa odottaa saavansa noin 6 000 hehtaaria lisää Vapon sopimusviljelyyn. Näin Vapon ruokohelpiala kasvaa runsaaseen 20 000 hehtaariin.
Tämä on kuitenkin vasta yksi prosentti Suomen peltopinta-alasta. Vapon keväällä vahvistama strategia lähtee siitä, että vuonna 2010 konsernilla on noin 40 000 hehtaaria ruokohelpituotannossa.
Energiakasvin kansallinen viljelytavoite on 100 000 hehtaaria vuonna 2015. Kaikkiaan Suomessa on arvioitu peltoenergiatuotantoon sopivan 700 000 hehtaaria.
Oman toimensa ohella Suo Oy:n toimitusjohtajana työskentelevä Sahramaa korostaa sitä, että ruokohelven tuotantokäytön ja viljelyn tulee olla tasapainossa keskenään.
Tilaa vievän ruokohelven viljelyssä, polttotekniikassa ja silppuamisessa turpeen joukkoon on vielä kehitettävää. Poikolan mukaan PVO on investoimassa Kokkolassa helpipaalien käsittelyyn.
Vastaukset 4
Vanhimmat
"Vapo itse ei kuitenkaan hae eikä nosta suoraan tukia. Sopimusviljelijät hakevat tuen ministeriöltä muiden viljelykasvien tapaan."
Tuossahan johdetaan harhaan, tuet Vapon viljelyksiltä nostaa Vapon omistama Suo oy, joka teettää vain viljelytyöt urakoitsijoilla.
Sopimustilojen osalta tuo tietenkin pitää paikkansa, mutta hyödyn käärii Vapo maksamalla helvestä todella huonoa hintaa.
että uskaltaa kertoa asiat niin kuin ne ovat eli että tuet menevät heidän pussiinsa. Sama asia on muillakin maataloustuotteiden ostajilla, he eivät vaan sano sitä yhtä suoraan.
korrektisti.
Täyttä paskaa se puhuu. KM-lehdessä oli nämä suurimmat maataloustukien hakijat. Tuhansia hehtaareita Pohjois-Karjalassa(?). Ettei vaan olisi Vapo.
jonossa ns. peltoo tukienpiiriin