Jos joku sellainen nainen, josta et itse ole kiinnostunut, ilmaisee kiinnostuksensa sinuun, millaisia tunteita se herättää? Itseäni rupeaa heti jollain tapaa ahdistamaan, enkä haluaisi enää olla ollenkaan tekemisissä sen naisen kanssa. Siis varsinkin sellaisessa tapauksessa, kun en tunne naista kovinkaan hyvin (ystäväksi luokitellun naisen rakkaudentunnustukset ovat sitten monimutkaisempi asia). Lapsellista tietysti, mutta miten tuollaisen ahdistuksen voisi estää? Miten sen voisi ottaa vain esim. kohteliaisuutena? Kun ei kuitenkaan halua loukata toista tai millään tavalla pahoittaa hänen mieltään. Mutta kun ei enää oikein pysty olemaan sen naisen seurassakaan, kun heti rupeaa ahdistamaan :-(
Epätoivottu ihastuminen
Ahdistus
132774
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 13
Vanhimmat
No kuinka paljon olette ylipäätään tekemisissä toistenne kanssa? Ahdisteleeko hän sinua (siis lähestyy jollakin tavoin) vai ahdistaako sinua vain ajatus että hän on ihastunut sinuun? Selvin asia olisi ehkä puhua hänelle suoraan. Hän ei luultavasti tiedä kantaasi asiaan? Jos näin on, sano se hänelle. Et haluaisi loukata, mutta sellaiseen tilanteeseen joudut, valitettavasti. Itsekin olin ihastunut naiseen, jolta en vastakaikua loppujen lopuksi sitten saanutkaan. Kavereita olemme, näennäisesti ainakin. Loukkaahan se mutta niin on paras kaikille.
mun vinkki:
Sano sille suoraan. Että et ole kiinostunut. Mitä sitten jos se loukaantuu, jos se ei asiaa sulata ystävyydestä, niin se ei ole sun ongelma. Mulla on kanssa ollut saman laisia tilanteita. Jos se ei sille toiselle sovi. Niin on parempi että ei oo sit misään tekemisissä.
mullakin, alkaa heti ahdistaa.
Mutta entä sitten, kun ilmaiset ihastuksesi jollekin, jota et tunne hyvin, et edes tiedä seksuaalista suuntautumista, ja hän selvästi pitää saamastaan ihailusta. Hän hymyilee onnellista hymyä aina seurassasi, flirttailee, tekee tikusta asiaa ja huomioi sinua muutenkin. Kuitenkaan hän ei koskaan kommentoi ihastumistasi vaikka sen tietää, ei tee mitään aloitetta puhuakseen asiasta tms. vaan ON ainoastaan ja paistattelee ihailussa. Olisiko hän bi vai hetero joka ei hätkähdä naisen ihastumista ja on imarreltu? Mitä mieltä olette?
Kohta hajoo pää ;)
hän vaan odottaa että sä teet aloitteen. Ehkä on ujo eikä uskalla tunnustaa omia tunteitaan...
Kyllä naiset on ihmeellisiä jos toinen on jo tunnustanut tunteensa ja on valmiina tarjottimella kun vain ottaisi, niin ei vieläkään uskalleta tehdä muka aloitetta. Anna mun kaikki kestää ;)
tarkasti kerroit tunteistasi? jos jätit jotain tulkinnan varaisia mutta kuitenkin ihan kenen vaan tulkittavissa olevia signaaleja tai keskusteluja tms. hänelle, ei kyseinen henkilö välttämättä uskalla tulkita niitä oikein, tai on pessimisti.
tää saattaa, sit olla ihan haku ammuntaa ja pirujen seinille piirtämistä.. Mutta itselläni on se "paha tapa" että hymyilen paljon ja ehkä alitajunnassa flirttailen, mitä en kyllä tarkoita. En halua loukata ketään haluan vain olla mukava ja ystävällinen.(eläen: kohtele muita kuin haluaisit itseäsi kohdeltavan:) mikä ei mene aina ihan nappiin varsinkaan jos toinen on kiinnostunut ja minä en, saa vain itelle pahan tilanteen..
mitä tehdä? muuttaa itseä, vai?
Ihmiset nyt vain ihastuu toisiinsa ja aina ne ihastukset ei (valitettavasti) mene yksiin. Ei siinä yleensä ole kuitenkaan kyse mistään vakavammasta. Yleensä riittää, että jollain tapaa ilmaisee, ettei ole itse kiinnostunut kyseisestä henkilöstä. Suurin osa (fiksuista) ihmisistä ymmärtää hienovaraisemmastakin vihjeestä, että nyt kannattaisi lähteä muille metsästysmaille.
Sain kirjoituksestasi jotenkin sen kuvan, että olet vielä aika nuori, ehkä kokematonkin. Ehkä et ole vielä taysin sinut itsesi ja seksuaalisuutesi kanssa (en tarkoita tällä välttämättä seksuaalista suuntautumista vaan seksuaalisuutta yleisesti ottaen) Ehkä ahdistuksesi johtuu osittain siitä, ettet halua, että sinua pidetään seksuaalisesti haluttavana, tai että seurassasi on henkilö, jolla on tällaisia ajatuksia sinusta? Muistan itse nuorempana ahdistuneeni tällaisista ajatuksista, kun nyt vanhempana olen tällaisesta ihailusta yleensä erittäin imarreltu. Tuntuu jopa mukavalta, että toinen pitää haluttavana, vaikken itse olisikaan hänestä kiinnostunut. En kuitenkaan usko, että pääset ahdistuksestasi eroon muuta kuin ajan kanssa. Se on kuitenkin oman pääsi sisällä, eikä varmaankaan kovin riippuvainen edes siitä, miten tämä ihastunut henkilö käyttäytyy sinua kohtaan? En tiedä osuinko lähellekään totuutta, mutta tällaisia ajatuksia kirjoituksesti minussa herätti. On ihan ok olla ihana :)
itsekään en ole enää 2-kymppinen ja varmasti sinut seksuaalisuuteni kanssa. Kyllä minustakin on ok olla ihana, kun saan ihailua ravintolassa tai muualla josta voi poistua kun haluaa ja valita seuransa, mutta jos kaveripiirissä joku ilmaisee asian työpaikasta puhumattakaan, niin kyllä minulle tulee tunne välttää ko. henkilöä, oli se sitten mies tai nainen. Se on mielestäni myös ihan hyvä merkki toiselle ilmaista, ettei kiinnosta. Minusta on väärin että jos ilmaisee toiselle tunteensa, niin että tämä itsetuntoaan pönkittääkseen vain hakeutuisi ihailemansa henkilön seuraan antamalla samalla tälle toivon kipinän siitä, että mahdollista vastakaikua tunteille olisi olemassa.
Mitäs sinä teet jos mies kohdistaa ihastuksensa sinuun, ahdistaako se? Voi herran jumala. Anna olla jos et itse tunne samoin, luulis aikuisen (siis vastapuolen) ihmisen tajuavan jo sanot että kiinnostus ei ole molemminpuolista, ja jatkattte elämää samoin kuin ennen. Vai eroaako se jotenkin miesten suhteen, kun sanot miehelle ettei kiinnosta niin ahdistaako se niin ettet voi olla samassa seurassa?!!?!??
Kasva jo aikuiseksi ja ota se vaikka kohteliaisuutena ja sanot että "kiitos, mutta en ole kiinnostunut" ja JATKAT ELÄMÄÄSI!
Enpä tiedä kenen pitäisi kasvaa aikuiseksi. Sillä mielestäni aikuinen ihminen osaa vastata kohteliaasti myös keskustelupalstoilla. Mutta teinejähän täällä kai enimmäkseen pyörii.
Ja kyllä, ahdistun myös miehen antamasta epätoivotusta huomiosta aivan samalla tavalla, jos joudun olemaan hänen kanssaan jatkuvasti tekemisissä. Ja kaikki ihmiset eivät muuten todellakaan tajua, tai halua tajuta, vaikka heille kuinka suoraan ilmaisisi, ettei kiinnosta.
Kiitos asiallisista kommenteista. En ole enää kovin nuori, enkä kokematon ja muutenkin sinut itseni kanssa. Mutta kaikilla meillä on omat "ongelmamme". Ehkä tämä on sitten minun, kun en osaa suhtautua asiaan aikuismaisen kypsästi. Asiat eivät muutenkaan, edes ihastumisten suhteen, ole aina niin kauhean yksinkertaisia.
ollenkaan olla sellaisen henkilön seurassa, joka on ihastunut muhun. Jos joku ilmaisee kiinnostuksensa muhun, vastaan rehellisesti mitä olen asiasta mieltä. Jollei kiinnosta, sanon ystävällisesti mutta kaartelematta, että en ole valitettavasti kiinnostunut. Jos taas olen kiinnostunut, ilmaisen senkin suoraan.
Jollen ole kiinnostunut ja ilmaisen sen selkeästi, oletan että ko. henkilö ymmärtää asian. Sen ei tarvitse vaikuttaa väleihin millään tavalla. En ahdistu, vaikka tiedän seurassani olevan ihmisen olevan minuun ihastunut. Miksi sen pitäisi ahdistaa? Ihastuminen on luonnollinen tunne. Ahdistaa saattaa toki silloin, jos toinen käyttäytyy seksuaalisesti hyökkäävästi, vaikka tietää etten ole kiinnostunut. Harvahan sellaiseen kuitenkaan "sortuu".
Jos taas olen itse ihastunut enkä saa vastakaikua (ilmaisen kiinnostukseni ja toinen torjuu minut) menettelen niin kuin parhaaksi koen. Jos koen, että voin käyttäytyä yhtä luonnollisesti kuin ennenkin ja että ihastus menee ohi, jatkuu ystävyys/ kaveruus/ tuttavuus samanlaisena. Jos taas koen, että minun on vaikea päästä yli ihastuksestani, ehdotan taukoa yhteydenpidossa, kunnes koen olevani taas omillani. Ja puhun asioista suoraan, jottei tule mitään väärinkäsityksiä. "Olen niin ihastunut suhun, että luulen että on parasta olla pitämättä yhteyttä vähään aikaan, jotta voisin päästä tästä yli." On toiminut. :)