Kahvia ja pala
rukiista leipää,
kynttilä pöydällä
kanelintuoksuinen,
liekki lepattaa,
sinusta muistuttaa.
Ulos katson,
niin paljaat puut,
lumi oksilleen vaippana
suojaksi laskeutuu.
Mietin, koska tulet,
vai tuletko milloinkaan.
Ja tiedän kuitenkin,
en kuitenkaan pettyä saata.
Talvi tulee taas.
Lupaus pyryssä.
Ja puuskissa.
rukiista leipää,
kynttilä pöydällä
kanelintuoksuinen,
liekki lepattaa,
sinusta muistuttaa.
Ulos katson,
niin paljaat puut,
lumi oksilleen vaippana
suojaksi laskeutuu.
Mietin, koska tulet,
vai tuletko milloinkaan.
Ja tiedän kuitenkin,
en kuitenkaan pettyä saata.
Talvi tulee taas.
Lupaus pyryssä.
Ja puuskissa.
Vastaukset 16
Vanhimmat
kuitenkin -
tai kuitenkaan..
lukija päättäköön :)
öklö runo. YÄK.
onnistua,
ei edes
ihan joka
kerta..
palaute
rehellinen,
jos ei kovin
tahdikas.
Kiitämme.
Ei ollut hyvä,
olet oikeassa.
Toinen kerta,
omaperäisempi.
Onnistuneempi.
Tai sitten ei.
tuli mieleen kaunis hetki menneisyydestä. =)
kiitos runostasi!
tosin
rehellisestikin
mielipiteensä..
kritiikki
kasvattaa
itsekritiikkiin
;D
kanelintuoksusta kynttilänvalossa
kahvista mukissa, voimasta rukiissa
kauniista ajatuksista
odotuksesta
tämän runon tuomista ajatuksista ;)
täys paska toi sun tekele.
siinähän
heittelet
paskaa itsekin
ympäriinsä,
toisit itse
vastineen -
joka häikäisee,
instead.
JOs ei onnistu
aina runoissa,
ei alatyyli vastineena
heilauta kuitenkaan.
Omaan niskaasi.
painaminen
kuitenkin-
not satisfied,
ja onpahan
kaksi selkokielistä -
kriitikkoa ottanut
osaa rakentavaan
palautteeseen..
mut ok, kiitos silti - muualle poistui.
;D
mielipidettä. Tekelees on sitä itseään.
niinkuin hullu polkasta..
tehdä -
nöyrin kiitos
siis rehellisestä
mielipiteestäsi.
hullu puurosta
olisi ollut
aika negatiivinen.
Ihanan talvista iltapäivää sinne jonnekkin
sinne jonnekin..
Kahvia leivän kera, maistuu
kanelintuoksuinen kynttilä
hhmmm…
liekki muistuttaa rakkaastaan
Talvimaisema ikkunasta näkyy
kauniit valkoiset puut
hopeanhohtoiset oksat
Tuleeko hän nyt, huomenna
tai jonain muuna päivänä
tulee kuitenkin
Tiedät tietenkin, et pettyä saata
talven tultua, lumipyryssä
hän saapuu, on kohta sun sylissä
Runosi oli tunteikas, minä pidin!