Pelko ja yksinäisyys päälimmäisinä tunteina...IVF alkais parin viikon päästä, ensimmäistä kertaa. Toiveet toisaalta korkealla, mutta tuttavien kokemukset ei paljon tuo lohtua. Siinä on jo aivan tarpeeksi kestämistä ja ajattelemista, kun pyrin asennoitumaan "positiivisesti"... "Eihän me olla sama asia kuin meidän tuttavat...jospa meille kävisi hieman toisin...!!?"Minun ystävistäni n. puolet on tällä hetkellä raskaana ja jotkut jopa jo toisella kierroksella,tilanne ei jätä minulle kovin paljon ymmärtäjiä eikä kuuntelijoita. Tunnen olevani aivan yksin. Mieheni kylläkin on suhtautunut todella ihanasti, mutta haluaisin säästä häntäkin välillä...
pelottaa!!!!
kärsivä
1351
0Äänestä
Vastaukset 1
Vanhimmat
..että olet melkein yksin ongelmiesi, kysymystesi, epäilyjesi ja ajatuksiesi kanssa..
Toivon sinulle voimia, jaksamista ja onnelisia tulevia hetkiä..