Yön tuon mustan ,
kaamoksen mustat
viitan liepeet peitti.
Rakkaus kuumia tunteita,
koko yön keitti.
Suuri ja mystinen?
Asut pienessä ihmisessä?
Järkikulta ei ymmärrä?
Mut ,myöntää nöyrästi.
Saat sielun soimaan,
millon ilosta karkeloin.
Millon kosketat,
murrun kyyneliin.
Niin ,sinä olet soittaja,
näppäilet sieluni kieliä.
Aii, miten ootkaa kosketellu,
saanu minut,
uusiin ulottuvuuksiin.?
Tahdot viedä ,
pois eteenpäin.
Etten jämähtäis paikoilleen?
Ilman sinua rakkaus,
myönnän jämähtäisin.
Tajuan,ett ei muuta oo,
kuin vain sinä,
suuri ja mystinen rakkaus.
Tässä yön hiljaisuudessa,
pyydän ,rakasta minua.
Kyyneleet polttaa,
olet jaksanu rakastaa.
Vastaki rakastat,
hyvää yötä.
kaamoksen mustat
viitan liepeet peitti.
Rakkaus kuumia tunteita,
koko yön keitti.
Suuri ja mystinen?
Asut pienessä ihmisessä?
Järkikulta ei ymmärrä?
Mut ,myöntää nöyrästi.
Saat sielun soimaan,
millon ilosta karkeloin.
Millon kosketat,
murrun kyyneliin.
Niin ,sinä olet soittaja,
näppäilet sieluni kieliä.
Aii, miten ootkaa kosketellu,
saanu minut,
uusiin ulottuvuuksiin.?
Tahdot viedä ,
pois eteenpäin.
Etten jämähtäis paikoilleen?
Ilman sinua rakkaus,
myönnän jämähtäisin.
Tajuan,ett ei muuta oo,
kuin vain sinä,
suuri ja mystinen rakkaus.
Tässä yön hiljaisuudessa,
pyydän ,rakasta minua.
Kyyneleet polttaa,
olet jaksanu rakastaa.
Vastaki rakastat,
hyvää yötä.
Vastaukset 18
Vanhimmat
olipa pitkä runo !
Mutta, ajatus kuinka rakkaus asuu meissä,
pienissä ihmisissä, mitä järki ei ymmärrä ja
kuinka sielu soi, senhän me tähän ikään jo
varsin hyvin kaikki tiedämme ja tunnemme.
Runo päättyy kauniin levollisesti.
Kiitos Liisa, ja lämpimiä ajatuksia päivääsi.
Kiitos Rellu...
Niin sitä vaan on ,
kuin Liisa Ihmemaassa?
Rakkaus onneks suo,
yön ylle peiton.
Sinulle aurinkosta päivää,
talvinen maisema tääläki.Liisa
Tää ensin vaikutta yksinkertaiselta;siis,rakkaus näin ja näin, mutta jotenkin minä löydänkin jotain uutta merkitystä aina, kun aloitan alusta..onko se mun päässäni..vai runossasi, joka minusta onkin monimuotoinen!? :) Pidin!
Ihanaa talvipäivää sinulle! :)
MURUKULTA.
Rakkaus minulle vieläki ihmettä ?
On sanottu.
Rakkaudesta jos kirjoitetaan,
ne kirjat ei mahtuis maapallolle.?
Mitä pitemmälle itse tietäni kuljen.
Sitä ihmeellisempänä rakkauden koen.
Ihmisen pienuus ,rajallisuus ,ei kykene
täysin käsittään?
On hyvä nöyrtyä,edessä rakkauden.
Itse näin koen,murrun taas jälleen kerran.
Rakastetaan,annetaan sille paikka elämässämme.
Kiitos MURUKULTA,et eksykissä harhailit,
ajatusteni metsässä.
Onneks osasit huutaa,riensin avuksesi.
Hymy sinulle ja kaikille muillekkii.Liisa
Vieluni nyt mollivoittoisena soi
tule rakkaani
ja kosketa herkkää viulun kieltä
soimaan heleästi oi,oi,
yön kaamoksen syliin taas yksin
kaipaus rinnassa jäytää,
kyyneleet valuen hiljaa tyynylle
tuuli ulisee nurkissa
huokausten täyttäessä huoneen pimeän.
Kiitos Liisa kauniista runostas
kosketti taas syvältä,
Auringonsäteitä ja hymyä päivääsi :)
Ystäväni kastehelmiina,
ystävä ,ymmärrän,tulen rinnallesi.
Sanas murtaa mua,itken kanssasi.
Mut ,eikö tämä ole aitoa?
Et uskallamme itkeä,tulla lähelle?
On riisuttu näyttelijän vaatteet.
Ystävä.
Äsken kuljin lumista tietä ja
ajatelin.
Tuli ajatus,lyhyt ja ytimekäs.
Rakkaus on kasvualustaa,
epäaitous ei siihen juurru.
Rakkaus on kasvualustaa,
leikaa ,vain aitous saa ravinnon.
Oii kastehelmiina,jospa voisin sua
nyt lohduttaa?
Sydämeni itkee,rakkauski verenpunaisina
pisaroina tippuu.
Sanoit paljon ja toivon,
onnen kyyhkysiä elämääs,
rakkaudella .Liisa
Lemmenkielet laulavat
sydämen suuria säveliä
mielen musiikikkina,
tunne tempoi meidät
tanssiinsa,
sytyttäen sateen
sisimpään,
joka lakkaa vasta
läheisyydessäs.
-Rakkaudella Tulitukalle-
Oii Luonteva.
Katsoin justiin ihanaa tanssiesitystä.
Sävelten siivittäminä,ihanasti liitelivät.
Tunnetta tulista ,kehon kaikin kielin.
Just sytyttäen ,sateen sielunkielille.
Huii,rakastan tanssia ,ihan oikeesti.
Hymyilen ,katseen taas ,yön mustaan,
sinne jonnekki suuntaan.
Kiitos Luonteva.
Olit taas ,esiin tuonu herkkyyttäs.
Kauniita uniaa.Liisa
Tunteen taluttamana
käy sävyisä katse,
Sinä olet siteeni
rakkauteen, joka
ikävänä rimpuilee,
levollisuuteni
vierelläs nään.
- Rakkaudella Tulitukalle
leppoisaa yösykehdintää -
Sädekehä ympärillään,
öisellä taivaalla,
kuu salaperäisenä hymyilee.
Tunteet tuoki herättää,
nukkumatti ei taida tulla.
Lassonko ,sinne asti,
oon onnistunnu heittään?
Lapissa kerran,
oon lassoo heittänny ,
poronsarviin.
Ikävä ,se ei kyllä oo
mikää kiva kaveri,
sen jos kintereiltään,
pois hätytteyä sais.
Kuunsilta ,sitä kohti,
yöhön käydään.
Kiitos Luonteva,
sinullekki leppoisaa yötä.Liisa
Ikävä lähtee vasta luonasi,
kun rakkaus on läheisyyttä.
-Rakkaudella Tulitukalle-
Jokainen,askel vakaa.
Harhaskeleita ei mahdu.
Sydän rinnassa ,
mitäs sanoo?
Ikävä ,kuihtuuko,
kuin lehti,tuulen mukaan,
antais sen mennä.
Rakkaus on satama,
se hetki,kun ankkuroitua saa.
Lippu nousee salkoon,
on aika rakkauden.
Tulin surulliseks,
et sulla on ikävä Luonteva.
hymy kasvoilla toivon,
rakkaudella,hyvää iltaa.Liisa
Hiljaisuuteen katson,
askelies suuntaan,
en enää muista
miltä askeleet
kuulostavat,
jälkiä luuristani etsin,
sydämen suoraa tietä,
vain odotus hiipii
hiljaisuudessaan.
-Rakkaudella Tulitukalle-
Lumi jo narskuu kenkien alla.
Pimeässä,tutut askeleet lähestyy.
Hiljaisuus,kietoutunnu kaamoksen
mustaan huntuun.
Sydän ,kuin majakka ,valoaan
tielle antaa.
Kiitos Luonteva,sää osaat tään.
Heh,nyt mä nauroin ääneen,
särjin hiljaisuuden.
Pieni liekki kynttilän,
siihen tuijotan,odotan.
Rakkaudella ,töllistään Liisa
Hiljaisuuteni särkee
vain ikävän jatkuva
huuto.
-Rakkaudella Tulitukalle-
Huomenta Luonteva.
Huuto,tuo tuttu,
ikävä.
Miten paljon huutoa,
meissä asuu?
Voi Luoja,
ihmettä ,et koossa pysyy.
Kasvunko paikka,
sitä pohtinnu oon?
Vaii ,onko kortistamme,
leikattu kaikki?
Rakkaudella,uuteen päivään.Liisa
Luen uudelleen ja uudelleen.
Tuntee nousee.
hyvää yötä
Huomenta Margitta.
Yö on menny,yöpuulleen.
Saan ilon nähdä,
aamuaurinko ryömii metsän takaa.
Kiitos ajatuksistas,
osaamiseni vajavaista.
Sinulle voimia työssäs,
hyvää viikonloppua.Liisa