Tuossa aiemmin kirjottelin kissoista ja lumesta että miten teidän kissanne ovat tottuneet lumeen, ja ehdin jo kehaista että omamme on sopeutunut parissa päivässä yllättävän hyvin. No, eipä viihdy pihalla enää kun on tullut kylmempi ja lunta niin että pallitkin kastuu. :P Sitten viihtyy pihalla jos me olemme mukana ja pidämme kissaa sylissä tai seisomme lumettomassa autokatoksessa, mutta eihän siinä ole mitään järkeä. No, nyt olemme antaneet kissan olla sisällä vaan mutta siellä ollessa huutaa pihalle jatkuvasti ja jos ei pääse, niin on ylienerginen/aggressiivinen ja ryntäilee päälle ja verhoihin ja joka paikkaan, tai sitten täysin apaattinen eli makaa vain ja on vähän pois tolaltaan. Olemme yrittäneet jos jonkinlaista lelua ja kyllä kissa jaksaa leikkiä kun sitä leikittää mutta kun illat on lyhyitä ja pitäisi ehtiä tekemään muutakin kuin vain leikkimään kissan kanssa, niin tuntuu todella kurjalta katsella masentuneen oloista kisua joka vain tahtoisi ulos mutta ei sitten uskalla sinne mennä. :(
Meidän oli tarkoitus ottaa toinen kissa kaveriksi mutta peruimme sen kun minullakin ilmeni allergia. Nyt yritämme pärjätä allergian ja tämän yhden kissan kanssa toistaiseksi pienessä kämpässämme, kunnes saamme ison oman talon jossa on pihassa tilaa vaikka kissatarhalle ja sitten voisi ottaa kissakaverinkin.
Mutta tämä kisun ensimmäinen talvi nyt huolestuttaa että miten kissarakkaamme jaksaa odottaa ulospääsyä kevääseen asti..
Meidän oli tarkoitus ottaa toinen kissa kaveriksi mutta peruimme sen kun minullakin ilmeni allergia. Nyt yritämme pärjätä allergian ja tämän yhden kissan kanssa toistaiseksi pienessä kämpässämme, kunnes saamme ison oman talon jossa on pihassa tilaa vaikka kissatarhalle ja sitten voisi ottaa kissakaverinkin.
Mutta tämä kisun ensimmäinen talvi nyt huolestuttaa että miten kissarakkaamme jaksaa odottaa ulospääsyä kevääseen asti..
Vastaukset 5
Vanhimmat
virikkeitä ja tekemistä. Verhoissa roikkuminen ja metelöiminen kertovat siitä, että kissalla ei ole tarpeeksi luvallista puuhaa. Kissa viihtyy kyllä sisälläkin oikein mainiosti, kun katsot paikkoja kissan näkökulmasta.
Löytyykö korkea raapimispuu? Saako kissa oleilla useilla korkeilla tasoilla? Onko mieluisia piilopaikkoja? Näkeekö ikkunoista?
Järjestä kissalle aivojen käyttöä vaativaa puuhaa, se väsyttää enemmän kuin pelkkä leikittäminen. Tarjoile raksut aktivointipallosta, wc-rullasta, tyhjästä purkista/pullosta jne. Opeta kissalle temppuja tai hyppyytä sitä esteiden yli tai ylös alas esim pöydällä. Laita kylppäriin vesikulho ja sinne lelu tai jääpala kellumaan. Ota kissa mukaan automatkalle. Pahvilaatiko(i)sta saa kivoja piilopaikkoja. Laita oviaukkoon roikkumaan lelu pitkän rautalangan tai kuminauhan päähän (leikkiminen valvottuna!) jne. Kissalle on helppo keksiä tekemistä. :)
Meillä on kissalle kaksikerroksinen isoista pahvilaatikoista tehty kiipeilytalo jossa on hämärää sisällä ja ovia ja luukkuja siellä täällä. Leluja on sisä- ja ulkopuolella, erilaisia naruja mutta ne ei kissaa kiinnosta jos ei naruja joku koko ajan liikuttele, eikä kissa jaksa laatikoissa kiipeillä ellei sitä joku sinne lelujen avulla houkuttele. Raapimispuuta ei ole mutta muita raapimisvälineitä kyllä. Ja tarpeeksi sohvanalusia, sängynalusia ja muovipusseista rakennettuja pikku "pesiä" kissalle on piiloleikkejä varten. Olen ajatellut hankkia sellaisen korkean kiipeily/raapimistelineen vielä, josko kissa siitä innostuisi. Kuinkahan korkeita niitä on olemassa, meidän eläinkaupassa oli aika surkeita. Kissa pääsee kyllä kiipeämään esim. keittiön baaritiskille mutta ehkä se ei ole tarpeeksi korkea ja sielläkin kissalla usein tulee hätä että iiks, miten täältä pääsee alas ja sitten se aina tahtoo syliin eikä uskalla itse tulla pois. Kissalla on kaksi ikkunaa joista näkee pihamaalle hyvin ja voi päivät katsella ulos kun olemme töissä. Lisäksi kissan mielestä on kivaa vakoilla meitä suihkussa ja leikkiä vessan lattiankuivaimen kanssa.
Tästä kaikesta huolimatta kissa tuntuu olevan masentunut ja tuijottelee aina ovelle odottaen että se aukeaisi. Ja välillä sen koko olemus kaipaa kissaseuraa, se saa joskus olla hoidossa sisaruksensa luona ja silloin kissamme on elämänsä kunnossa ja pirteä ja juoksee ja leikkii innoissaan. Ja samoin se yrittää tehdä tuttavuutta kaikkiin tapaamiinsa kissoihin, sillä on ihan selvästi kaipuu lajitoveriensa seuraan. Harmittaa ettemme voi tällä hetkellä sille ottaa seuraa.. Ja asunto on meillä melko pieni joten ei tänne älyttömiä määriä viritelmiä voi rakentaa koska sitten tulee pian ahdasta, ja mielestäni täällä on kissalle jo aika paljon puuhaa mutta ehkä oon väärässä. Auttaisikohan jos vähän vaihtaisi asioiden paikkoja, esim. kiipeilylaatikosto toiselle seinustalle ja raapimisvehkeitä eri paikkoihin.
Huh, tulipa sepustusta. Oon vaan huolissani kisukullastani. Äsken se tosin uskaltautui takapihalle puoleksi tunniksi mun kanssa kun piha oli aurattu joten ehkä se on nyt hetken aikaa tyytyväinen.
tosiaan siirrellä huonekaluja tai kissan tavaroita uusille paikoille. Usein kissan saa kiinnostumaan esim raapimispuusta (tai vaikkapa tuosta laatikkomökistä) kun sen siirtää keskelle huonetta tai muuten kissan kulkureitille. Kannattaa kokeilla myös kissanminttua, jos kissa reagoi siihen.
Raapimispuista kokoja löytyy kyllä vaikka kattoon asti. Kissa viihtyy parhaiten korkeilla paikoilla ja niiden lisääminen edistää paljon viihtyvyyttä. Tasoja saa helposti lisää myös laittamalla hyllyjä seinille (esim laudanpätkiä kulmaraudoilla).
Ota ruoka-ajat käyttöön ellei niitä vielä ole ja tarjoile ruoka vaikeammin kuin kupista. Kissalla on jotain mitä odottaa.
Nyt keksin kisulle ainakin yhden uuden leikin, sellaisen punaisen lasersädepilkun jota kissa jaksoi eilen jahdata tuntikaupalla. Pihallakin se kynti syvät lumihanget valopilkun perässä ja oli niin terhakka koko illan. :) Ja sitten kun sisälle tultiin niin kissa alkoi leikkiä itsekseen jollain kuivalla juustokäntyllä minkä löysi lattialta ja siitäkin sille riitti riemua pitkäksi aikaa. Voi hitsi kun on hyvä mieli että kissalla oli edes yksi mukava ilta. :)
Luulen että ongelmana on aika pitkästi tilanpuute ja pieni asunto. Meidän kisu tykkää laukata pää kolmantena jalkana ympäriinsä mutta 39 neliön asunnossa tulee seinät äkkiä vastaan. Ulkona se juoksee innoissaan häntä pystyssä ja samaten jos mennään "isovanhemmille" kylään missä on tilaa juosta ja tutkia paikkoja niin siellä se jaksaa temmeltää ja on aktiivinen ja pirteä. Mutta pienessä kämpässä se ei saa juoksennella tarpeeksi...