Joo harkitsen uutta kameraa.nyt mulla on Canon powershot 6milj mega pix.....haluasin järkkärimäisemmän....Kuvaan aika paljon kaupunkia ja ilman salamaa.riittääkö canon eos 400d.
Onko Canon eos 400 okei
Tuokki kaipaa infoa.
81533
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 8
Vanhimmat
Erittäin hyvä peli. Kannattaa hankkia samaan syssyyn myös akkukahva (mukana tulee kahvan sisään ladattavaa akkupidikettä; toinen kameran omille akuille ja vaihtoehtoinen pidike 6xAA -paristoille/akuille).
Itse olen vuosia kuvannut kaikenlaisilla filmi-EOS:lla. Hankin pari viikkoa sitten EOS400D:n, ekan oman digijärkkärin, ja täytyy sanoa että olen Tyytyväinen. Isolla teellä.
Mielestäni kamera on erittäin virtapihi. Tuntuu ettei akkuja saa kulumaan loppuun millään. Talvipakkaset tulevat tietysti vähän edesauttamaan asiaa. Takana on siis aika, jolloin akkuja sai olla vaihtelemassa kokoajan :)
dpreview.com:sta löytyy mielenkiintoinen ja valaiseva artikkeli EOS 400D:stä.
Riittää mihin riittää, on ainakin hintansa arvoinen.
Mutta kaupungin valoihin suosittelen jotain parempaa kuin kittizoomia. 18-55-lasilla ei kaupungin yövalaistuksen kiiltoja ja heijastuksia kannata yrittää...
Miten niin ei kannata yrittää?
Kerrotko lisää jos olet omakohtaisesti vertaillut "kittizoomia" johonkin tiettyyn putkeen -> mihin?
Nykyään valokuvauspalstat on pullollaan perustelemattomia väitteitä. Esimerkiksi kittizoomin huonoudesta hokeminen on jo muodostunut "kesto-mantraksi".
Edelleen, digi-ajasta huolimatta, kuvaaja on se joka kuvan tekee. Hyvä kuvaaja ottaa aina parempia kuvia keskinkertaisella kameralla, kuin huono kuvaaja saa huippukameralla.
Olen varmaan dinosaurus, mutta mun mielestä valokuvauksen opetteleminen wanhan kunnon mustavalkokuvauksen kautta tekis hyvää nykyajan digi-kakaroille ;-)
Mun mielestä tuostakin on tullut mantra, että muka filmikameralla kuvaamaan oppineet ne vasta tosi kuvaajia on.
Keskustelin taannoin asiasta todella kokeneen, useita palkintoja voittaneen ammattikuvaajan kanssa ja hän sanoi, että on typerää haikailla filmiaikoja tyyliin "opetelkaa te kakarat kuvaamaan ensin filmillä ennen digiaikaan siirtymistä!".
Olen todella hyvilläni kun oon aikoinani opetellut kuvauksen perusteet filmikaudella, moni asia on paljon helpompi omaksua kun on tullut filmiä ja kuvia käpelöityä.
kittilissi on ihan hyvä opiska kuvaamisen aloittamiseen. Kun sillä kuvaa, niin huomaa minkälainen kuvaaminen alkaa kiinostaa ja osaa ehkä ostaa sen kalliimman ja paremman objektiivin itselleen sopivimman. Hankalampi on sitä 500-600 euron putkea alkaa vaihtamaan jos huomaakin että se ei olekkaan itselle sopivin.
Vertailin tuota kittilinssiä pariin Sigman zoomiin.
Kittizoomin ongelmaksi koin kaikkien kirkkaiden heijastusten leviämisen vastavaloon kuvatessa ikävän näköiseksi siniseksi alueeksi valoisampien alueiden ympärille.
Vertailulinsseillä ( ex24-70 ja ex50-500 ei tuota ilmiötä esiintynyt ).
Helpommissa valaistusolosuhteissa 18-55 zoomilla saa kyllä ihan kelvollistakin kuvaa aikaiseksi.
enkä ole vielä montaakaan kertaa ollut tyytyväinen lopputulokseen.
Kuvailen nykyisin enemmän ( 1000 - 3000 kuvaa / vuosi )kun on tuo digihomma niin helppoa mutta annas olla -50 luvulla kun kuvailtiin 6 x 9 filmille. Opiskelijapojan rahat eivät aina riittäneet filmirulliin ja jos riitti niin oltiinpa tarkkoja valotusten ja kohteen suhteen. Niiden kehitys- ja kiinnitysnesteiden kanssa läträäminen vei aikaa, eli nykynuori oppii kuvaamaan paljon helpommin ja kokemusta kertyy kun on kuvannut ensimmäisen 10 000 täyteen.
Terse jääräpää ja kumppanit!
Tämähän se juuri on; erityisesti aloittelevan kuvaajan oli ennen pakko käyttää harkintaa, koska kokeilut maksoivat aina paljon aikaa rahaa ja aikaa. Pimiötyöskentelyä peräänkuulutin lähinnä juuri siksi, että se p a k o t t a a kuvaajan jo aikaisessa vaiheessa miettimään kuvaustekniikkaansa.
Ennen kuvasin ja vedostin kuvani elääkseni, n. 7000 ruutua vuodessa (puolet mv-matskua, loput diaa ja värinegaa). Nykyään tulee kuvattua aika paljon vähemmän. Kuvaaminen on kuitenkin säilynyt intohimoisena harrastuksena.
Eihän digilaitteetkaan huonoja ole, päinvastoin. Niiden kanssa vaan saattaa tulla sama kiusaus kuin automaattikamerankin kanssa; automatiikka hoitaa kaiken eikä aloitteleva kuvaaja välttämättä enää viitsikään paneutua kuvaustekniikkaansa. Nykynuori oppii varmasti samat asiat nopeammin digivehkeillä, j o s itsekuria riittää!