Ihmettelen suuresti, mikä näissä nykyisissä digijärjestelmäkameroissa oikein maksaa?Hinnat liikkuvat enimmäkseen tuolla 1000 euron huonommalla puolella.Aikoinaan tavalliset järkkärit maksoivat noin 2000 markkaa keskimäärin ja silti niissä oli paljon hienomekaniikkaa eli monimutkaisia rataskoneistoja,vipuja,yms.Nyt on vain piirilevyjä ja hinta on silti moninkertainen.Taitaa olla aika paljon extraa hinnoissa?
Hyvä optiikka on toki aina hintansa väärti.
Hyvä optiikka on toki aina hintansa väärti.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Piirit maksavat enemmän kuin joku paska vipu.
Pakko nyt kyllä korjata tällainen harhaluulo. Mekaniikka on toki piirejä ja elekrtoniikkaa kalliimpaa valmistaa ja kyni hienompaa mekaniikkaa on, sitä enemmän sen valmistamiseen tarvitaan käsityötä tai ainakin hyvin mutkikkaita tuotantolinjoja ja siksi hinta nousee. Nämä nykyiset digit kun ovat lähinnä saippuarasiaan kasattuja piirilevyjä ja ominaisuudetkin on toteutettu pitkälti pelkällä softalla, niin tuotantokustannikset ovat varmasti murto-osia vanhaan aikaan verrattuna. Eiköhän tuon hinnan selitä pitkälti tämä kaikilla aloilla näkyvä digihype ja siitä seurannut kova kysyntä kaikessa viihde-elekrtoniikassa. Ajan saatossa hinnat varmasti painuvat järkevämmälle tasolle (ei ehkä ihan vanhalle hyvänajan tasolle). Kyllähän nytkin jo alkaa digijärkkäreiden alapää selvästi asettumaan taloksi tuonne alle tonnin hintaluokkaan, vaikka vielä kalliita ovatkin ominaisuuksiinsa nähden.
PS: pakko vielä todeta nimimerkki "vitun ääliölle", että jos haluat digikameraasi sen "jonkun paskan vivun", joudut pulittamaan siitä 4- 9000€ kun ilman sitä "paskaa vipua" kameran saapi halvimmillaan parilla saturaisella. Revi siitä kumpi maksaa enemmän piirit vai vipu:)
Digijärkkäreissä on kylläkin melkein yhtä paljon mekaanisesti liikkuvia osia kuin filmijärkkärissä.
Peili ja suljin ovat ihan samanlaisia kuin ennenkin. Objektiivien toiminnat ovat samanlaisia sähköisesti hoidettuja kuin jo parikymmentä vuotta ennen digiaikaa. Sitä vanhemmissa systeemeissä toki oli mekaanisia kytkentöjä rungon ja objektiivin välillä ja tarkennus tapahtui manuaalisesti.
Filminsiirtomekanismia ei digikameroissa tarvita.
Nyt maksetaan vielä niitä kuluja, joita insinöörilauma on kerännyt vuosien aikana kehitellessään aivan uudenlaista kameraa valmiin filmikameran tilalle.
Kuten jokainen on huomannut, ovat kameroiden hinnat jatkuvasti halventuneet ja vastaavasti ominaisuudet paranevat ripeästi jokaisessa kamera sukupolvessa.
Vasta sitten, kamera alkaa olla kypsä tuote, asettuu hinta vastaamaan tuotantokustannuksia. Se kestää vielä vuosia.
Hinnan muodostumisessa on ainakin seuraavia tekijöitä.
Muuttuvat kulut (eli per kamera):
-Kenno, edelleen kallis valmistaa, tarkat toleranssit eli paljon joudutaan heittämään kennoja roskiin tuotantoprosessin aikana. Mitä isompi kenno, sitä kalliimpi valmistaa ja enemmän viallisia yksilöitä, koska pinta-ala on suurempi ja siten virheiden todennäköisyys.
-Elektroniset osat kohtuullisen kalliita
-Takuukustannukset, monimutkaisia tuotteita joita joudutaan paljon korjaamaan
Kiinteät kulut, jotka pakko kuolettaa kameran hinnassa:
-Tutkimus ja tuotekehitys eri luokkaa kuin ennen, mekaanisen ja optisen suunnittelun lisäksi algoritmit, elektroniikka jne. monimutkaisempia kuin ennen
-Mainonta kiihtynyt juuri "digihypen" seurauksena, erilaisia messuja ja muita enemmän kuin ennen
-Tuotesyklit ovat lyhentyneet, joten kiinteitä kuluja per kamera tulee enemmän. Mallit vanhenevat nopeasti.
Lisäksi näennäisesti hintaa nostaa yleinen inflaatio, wanhat hyvät markat joissa muistellaan filmikameroiden hintoja eivät ole vertailukelpoisia enään.
Nämä huomioonottaen, kyllä myös yritysten ottama marginaali kameroista on kasvanut. Canonin kotisivuilta esimerkiksi nopeasti tietoa poimien, kamerasegmentin liikevoittoprosentti oli 1996 (juuri ennen digivallankumousta) 6.6% ja 2005 se oli 19.8%. Muilla yrityksillä tosin ei välttämättä mene näin hyvin, monihan on joutunut luopumaan kamerabisneksestä digitaalikameroiden myötä.
Olli Salo
http://www.ollisalo.net
ajatellaas vaikka kuvanvakainta, mites se vipukameroissa gyroskooppihyrrälläkö?