hengästyn kun kuulen mihin joidenkin aika riittää eli käy työssä,kaikenmaailman harrastukset,lapsenlapset mutta painaa vaan täysillä.
En minä ainakaan jaksa enää edes kokata kuin ennen eli ei kiinnosta yhtään.
Ei ole todettu mitään sairauttakaan ja mieleltäni olen pirteä eli ei johdu masennuksesta.
Pitääkö ihmisen olla ikinuori kun ei edes nuorena jaksanu kaikkea.
Osaan vaan olla vaikka ilman mitään virikkeitä.
En minä ainakaan jaksa enää edes kokata kuin ennen eli ei kiinnosta yhtään.
Ei ole todettu mitään sairauttakaan ja mieleltäni olen pirteä eli ei johdu masennuksesta.
Pitääkö ihmisen olla ikinuori kun ei edes nuorena jaksanu kaikkea.
Osaan vaan olla vaikka ilman mitään virikkeitä.
Vastaukset 11
Vanhimmat
kirjoitin tänne vahingossa vaikka piti olla 5O palstalle.
mitään vahinkoa ole tapahtunut.Ole huoletta,vielä
se vähenee niiltäkin juoksentelu,ketkä nyt tör-
mäilee joka puolelle.Ole vain niinkuin itsestäsi
hyvältä tuntuu.Ei kannata muista välittää.
Tsemppiä.
Mitä kauemmin elää sen paremmin huomaa että suurin osa touhuamisestamme on aivan turhaa.
Elämä voi olla täysipainoista ilman turhaa hosumistakin.
Ei minullakaan kunnossa mitään vikaa ole, ja mielialakin on hyvä mutta teen nykyisin enimmäkseen vain sitä mikä itsestä tuntuu hyvältä.
Olen hyvin tyytyväinen kun saan nukkua niin kauan kun nukuttaa ja kiireettömästi touhuilla omia hommiani.
Vaikea on tavoistaan luopua! Luonteen muuttaminen lähes mahdotonta? Tärkeintä on nautinto?
Turha on elää,
turha on kuolla.
Turha on toisen,
turpaa nuolla.
Oli aikoinaan värssy mun kiltsu vihosa.
Harvoinpa täällä saa lukea näin kypsää ja viisasta puhetta. Niin usein me vaan meuhkataan, kuinka kauheasti harrastetaan, mummoillaan ja pappoillaan, ulkomaita myöten kuljetaan. Eli kerrotaan lähinnä itsemme ylösrakennukseksi, kuinka tärkeitä ollaan, kuinka viriilejä.
Joku kertoo, kuinka on reissannut siellä sun täällä - kunhan on saanut bongata maiden nimiä omaan turistikarttaansa. Onko eri kulttuureista oppinut, miten kasvanut ja avartunut? Ovatko monet harrastukset ja menemiset kuoleman kellojen vaimentamista, tyhjyyden pakoa...
Sinä olet wiisas. Nautit siitä, mikä on tärkeintä: Omasta olemassaolostasi. Siinä on ihmettä kyllikseen! Ja siitä oman ihmeesi lähteestä sinä säteilet lämpöä ympärillesi. Sinun minuutesi talo näyttää ulospäin tapahtumaköyhältä ja ehkä yksinäiseltäkin , mutta sisällä talossa vietetään rikasta elämää ja ystävillä on siellä hyvä olla.
Voi hyvin, edelleenkin!
Sanasi olivat kuin sulosäveliä. Kauniisti kirjoitit kauniita ajatuksiasi.
T:Karkulainen 40
Olen aina osannut konstin olla vaan, jos on mahdollisuus. Mieheni eläessä parhaimpia hetkiä olivat mm.ne, kun vain köllötimme yövaatteissa vaikka koko päivän. Miten oli Martta ja Maria, vasta iäkkäämpänä olen tajunnut, mistä on kysymys. Koulussa luettiin ulkoa, muttei ymmärretty, silti jäi mieleen.
Ei se kaikille sovi joutenolo. Minusta on mukavaa, kun on harrastuksia, kotona olo pitempään vain nahistaa ihmisen, en muista tiedä.
Jos ei ole nuorenekaan ollut kauhean aktiivinen, niin ei sitä pidä väkisin alkaa eläkkeelläkään harrastamaan. Tekee tosiaan vaan sen mikä sopii itselle ja tuntuu hyvälle.
Terveysterrorismi on monelle tehnyt sen, että heti kun on vähänkin aikaa tekemättä mitään, niin jo on huono omatunto.
Töissäkäyminen ja viisihenkinen perhe riitti minulle vuosiksi, ei paljoa muuta jaksanutkaan.
Nyt eläkkeellä on mukavaa, kun voi tehdä mitä haluaa. Sauvakävelen kerran pari viikossa, käyn jumpassa, kirjasto on ihana paikka käydä lukemassa lehtiä, jonkun Työväenopiston luennon käyn kuuntelemassa, elokuvissa käyn joskus.
Sitten välillä vaan sulattelee mielessään näitä, mihinkään ei ole enää pakkoa.